Gesneriakasvit

Gesneriakasvit[2] (Gesneriaceae) on kasviheimo, johon kuuluu 150 sukua ja yli 3000 lajia. Kasveista osa on ruohovartisia ja osa puuvartisia. Jotkin lajit ovat köynnöksiä. Kasveja voidaan lisätä paitsi siemenistä, myös latva- ja lehtipistokkaista sekä maavarren paloista.

Gesneriakasvit
Gesneria venticosa -gesnerialajin kukkia
Gesneria venticosa -gesnerialajin kukkia
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Lamiales
Heimo: Gesneriakasvit Gesneriaceae
Richard & Jussieu, nom. cons.
Synonyymit
  • Belloniaceae Martynov
  • Besleriaceae Rafinesque
  • Cyrtandraceae Jack
  • Didymocarpaceae D. Don
  • Ramondaceae Godron[1]
Alaheimot[1]
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Gesneriakasvit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Gesneriakasvit Commonsissa

Ulkonäkö ja kokoMuokkaa

Lehdet sijaitsevat joko vastakkain tai vuorottain. Kukat ovat joskus yksittäin, joskus kukinnoissa. Kukinnot ovat terttumaisia tai viuhkamaisia. Terä- ja verholehdet ovat suppilomaisia. Hedelmä on yleensä kota, mutta joillakin kasveilla se on marja.

LevinneisyysMuokkaa

Gesneriakasveja esiintyy luonnonvaraisina Amerikan mantereilla, Etelä-Afrikassa, Madagaskarilla, Aasiassa, Australiassa, Polynesiassa ja Etelä-Euroopassa.

ElinympäristöMuokkaa

Kasveja tavataan luonnonvaraisina lähinnä trooppisilla alueilla. Jotkut lajit kasvavat luonnossa toisten kasvien päällä. Tällaisista lajeista jotkut ovat viljeltyinä amppelikasveja.

KäyttöMuokkaa

Monia gesneriakasveja käytetään koristekasveina. Jotkut niistä ovat huonekasveja. Joitakin gesneriakasveja käytetään lääkinnässä.[3]

LuokitteluMuokkaa

Gesneriakasvien noin 150 sukua ja 3460 lajia luokitellaan kolmeen alaheimoon: Sanangoideae, Gesnerioideae ja Didymocarpoideae. Ensimmäiseen kuuluu vain yksi laji, Sanango racemosum, joka on Keski-Amerikassa ja Venezuelassa kasvava pieni puu tai pensas. Toisessa on 75 sukua ja 960 lajia, ja ne jaetaan kolmeksi tribukseksi (Coronanthereae, Titanotricheae ja Gesnerieae); alaheimon pääasiallisin levinneisyys rajoittuu Amerikan trooppisiin osiin. Kolmas alaheimo käsittää heimon lajeista valtaosan, 71 sukua ja noin 2510 lajia, pääasiassa Vanhan maailman tropiikissa; alaheimossa on kaksi tribusta (Epithemateae ja Trichosporeae).[1]

SuvutMuokkaa

[26]

Sukuun Sinningia luokitellaan yleensä myös kardinaaligloksinia, joka joskus luokitellaan sukuun Rechsteineria.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa