Avaa päävalikko

Georgi Malenkov

neuvostoliittolainen poliitikko

Georgi Maksimilianovitš Malenkov (ven. Гео́ргий Максимилиа́нович Маленко́в; 8. tammikuuta 1902 (J: 26. joulukuuta 1901) Orenburg14. tammikuuta 1988 Moskova) oli neuvostoliittolainen poliitikko, Neuvostoliiton ministerineuvoston puheenjohtaja (pääministeri) vuosina 19531955. Vuonna 1955 Malenkov joutui Nikita Hruštšovin johtaman enemmistön epäsuosioon ja nimitettiin sähkövoimalaitosten ministeriksi ja varapääministeriksi. Vuonna 1957 hän oli mukana puolueen vastaisessa ryhmässä, erotettiin luottamustehtävistä ja nimitettiin kazakstanilaisen voimalan johtajaksi.[1]

Georgi Malenkov
Georgy Malenkov 1964.jpg
Neuvostoliiton kommunistisen puolueen 2. pääsihteeri
Edeltäjä Josif Stalin
Seuraaja Nikita Hruštšov
Neuvostoliiton ministerineuvoston puheenjohtaja
Edeltäjä Josif Stalin
Seuraaja Nikolai Bulganin
Neuvostoliiton ministerineuvoston varapuheenjohtaja
Henkilötiedot
Syntynyt 8. tammikuuta 1902
Venäjän lippu Orenburg, Venäjän keisarikunta
Kuollut 14. tammikuuta 1988 (86 vuotta)
Neuvostoliiton lippu Moskova, Neuvostoliitto
Ammatti insinööri
Tiedot
Puolue NKP

Varhaisemmat vaiheetMuokkaa

Malenkov oli syntynyt Orenburgissa, Venäjällä. Malenkovin isä oli varakas maanviljeilijä ja äiti sepän tytär jonka isoisä oli ortodoksipappi [2] .Malenkovin suku oli etnisesti makedoialainen ja alun perin Ohridista Makedonian maakunnasta Ottomaanien valtakunnan alueelta[3]. Malenkov oli liittynyt Puna-armeijaan vuonna 1919 ja kommunistipuolueeseen huhtikuussa 1920.[1] Puna-armeijassa hän toimi poliittisena komissaarina. Malenkov valmistui insinööriksi Moskovan teknisestä korkeakoulusta vuonna 1925.

Poliittinen toimintaMuokkaa

Malenkov työskenteli kommunistipuolueessa ja hänestä tuli yksi Stalinin suosikeista. Malenkov oli suunnittelemassa ja järjestämässä 1930-luvun vainoja yhdessä Lavrenti Berijan kanssa, Stalinin käskystä. Toisen maailmansodan aikana Malenkov ja Berija vastasivat Neuvostoliiton ammus- ja lentokonetuotannosta. Malenkov valittiin politbyroohon vuonna 1946.[1] Andrei Ždanovin jouduttua Stalinin epäsuosioon vuonna 1948 Malenkovista tuli Stalinin seuraajaehdokas. Malenkov ja Berija karkottivat Ždanovin kannattajat kommunistipuolueesta ja lähettivät heidät työleireille. Malenkovista tuli puoluesihteeristön jäsen ja Stalinin seuraaja Neuvostoliiton johdossa.

PääministerinäMuokkaa

Malenkovin talousuudistukset:

  • kulutustavarateollisuuden perustaminen
  • elintarviketoimitusten parantaminen
  • asuntorakentamisen lisääminen
  • pakkotyöjärjestelmän purkaminen

Malenkovin ulkopolitiikkaMuokkaa

Malenkovin ajatus ydinsodasta molempia osapuolia tuhoavana voimana ei saanut kannatusta sotilasjohdon ja raskaan teollisuuden kannattajien Nikolai Bulganin ja Nikita Hruštšov puolelta. Suhteita länsimaihin avattiin. Neuvostoliiton ulkopolitiikka muuttui joustavammaksi.

Malenkov sanoi 1. tammikuuta 1954, että vuoden 1954 tärkein tavoite oli se, että mikään valtio ei käyttäisi joukkotuhoaseita.[4]

Malenkovin syrjäyttäminenMuokkaa

Malenkov pakotettiin eroamaan pääministerin tehtävästä helmikuussa 1955. Malenkovin uudistusten hitaus ja aiempi yhteistyö Berijan kanssa katsottiin syiksi erottamiselle, samoin kuin neuvostoarmeijan upseeriston tyytymättömyys tuleviin muutoksiin kuten armeijan miesmäärän supistamiseen. Malenkov kannatti Molotovia teollisuuden keskittämiskysymyksessä vuonna 1957. Keskuskomitea kutsuttiin koolle. Keskuskomitea ryhmittyi Hruštšovin puolelle. Molotov, Malenkov ja Lazar Kaganovitš leimattiin puolueen vastaisiksi henkilöiksi. Heidät erotettiin presidiumista ja keskuskomiteasta. Malenkov erotettiin kommunistipuolueesta vuonna 1961 ja hän siirtyi Öskemeniin Kazakstaniin, jossa hän toimi vesivoimalan johtajana.

Malenkov kuoli 14. tammikuuta 1988 Moskovassa.

TeoksetMuokkaa

  • Malenkov, G. M.: Toveri Stalin on edistysmielisen ihmiskunnan johtaja. Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1950.
  • Malenkov, G. M.: NKP(b):n keskuskomitean toimintaselostus puolueen XIX edustajakokoukselle: Lokakuun 5 päivänä 1952. Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1952. OCLC 58063915.
  • Malenkov, G. M.: Puhe Neuvostoliiton korkeimman neuvoston viidennessä sessiassa elokuun 8 päivänä 1953. Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1953.
  • Malenkov, G. M.: Puhe NKP:n XX edustajakokouksessa helmikuun 17 päivänä 1956. Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1956. OCLC 58074573.

LähteetMuokkaa

  1. a b c Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.): Maailmanpolitiikan kasvot, s. 121. Helsinki: Weilin & Göös, 1963.
  2. V.M. Zubok and K. Pleshakov (1996) Inside the Kremlin's cold war: from Stalin to Khrushchev, Harvard University Press,  ISBN 0674455320, sivu. 140
  3. Zubok, V.M. & Pleshakov, K., Inside the Kremlin's cold war: from Stalin to Khrushchev, Harvard University Press, 1996, pp. 140: "His ancestors were czarist military officers of Macedonian extraction."
  4. Harjulehto, Seppo: Mitä Missä Milloin 1955, s. 22. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1954.