George Smith (kemisti)

George Pieczenik Smith (s. 10. maaliskuuta 1941 Norwalk, Connecticut, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen biokemisti, joka kehitti 1980-luvulla niin sanotun faaginäyttötekniikan, jossa bakteriofagien avulla voi luoda uusia proteiineja. Hän sai siitä vuonna 2018 Nobelin kemianpalkinnon.

George Smith
Smith Tukholmassa joulukuussa 2018
Smith Tukholmassa joulukuussa 2018
Henkilötiedot
Syntynyt10. maaliskuuta 1941 (ikä 83)
Norwalk, Connecticut, Yhdysvallat
Koulutus ja ura
Tutkinnot Haverford College
Harvardin yliopisto
Väitöstyön ohjaaja Edgar Haber
Instituutti Missourin yliopisto
Tutkimusalue biokemia
Tunnetut työt faaginäyttötekniikka
Palkinnot Nobel-palkinto Nobelin kemianpalkinto (2018)

Elämä ja ura muokkaa

George Smith syntyi vuonna 1941 Connecticutin Norwalkissa.[1] Smith suoritti vuonna 1963 alemman korkeakoulututkinnon Haverford Collegesta. Väitöstyönsä hän teki Edgar Haberin ohjauksessa Harvardin yliopistossa. Tohtoriksi Smith valmistui vuonna 1970, ja hän teki vuodet 1970–1975 väitöskirjan jälkeistä tutkimusta Wisconsinin yliopistossa.[2] Hänen ohjaajansa siellä oli Oliver Smithies.[3]

Smith aloitti heinäkuussa 1975 Missourin yliopiston biologisten tieteiden dosenttina. Hänestä tuli apulaisprofessori kesäkuussa 1981.[2] Smith piti vuosina 1983–1984 sapattivapaata, jolloin hän oli vierailevana tutkijana Duken yliopistossa. Siellä hän aloitti pohjatyönsä, joka johti niin sanotun faaginäyttötekniikan kehittämiseen.[4] Smith tutki bakteriofageja ja keksi vuonna 1985 faaginäyttötekniikan.[3] Sen avulla bakteriofageja pystyi käyttämään uusien proteiinien tekemiseen.[5]

Smithistä tuli syyskuussa 1990 Missourin yliopiston biologisten tieteiden professori.[2] Emeritusprofessoriksi hän jäi vuonna 2015.[6]

Merkitys ja tunnustukset muokkaa

Smithin faaginäyttömenetelmä on hyödynnetty monissa erilaisissa sovelluskohteissa lääketieteestä materiaalitieteisiin. Gregory Winter kehitti Smithin menetelmän pohjalta nivelreumaan tarkoitetun adalimumabilääkeaineen. Smith ja Winter sekä Frances Arnold saivat vuonna 2018 Nobelin kemianpalkinnon.[5] Smithin palkintoperusteissa palkinnon motivaatioksi kerrottiin ”peptidien ja vasta-aineiden faaginäyttö”.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b George P. Smith – Facts NobelPrize.org. 2018. Nobel Media AB. Viitattu 7.10.2018. (englanniksi)
  2. a b c Curriculum Vitae—George P. Smith (doc) 6/2004. Washington University School of Medicine. Viitattu 7.10.2018. (englanniksi)
  3. a b Williams, Mará Rose: ‘My first standing ovation’: Humble MU professor cheered after winning Nobel Prize The Kansas City Star. 3.10.2018. Viitattu 7.10.2018. (englanniksi)
  4. Clinard, Cameron: 2018 Nobel Prize winner did much of his work at Duke University 3.10.2018. ABC Inc. Viitattu 7.10.2018. (englanniksi)
  5. a b Puttonen, Mikko: Evoluution suuntaajat saivat kemian nobelin – yksi heistä pokkasi jo Suomesta Millennium-palkinnon HS.fi. 3.10.2018. Sanoma company. Viitattu 7.10.2018.
  6. George P. Smith wins 2018 Nobel Prize in Chemistry 3.10.2018. Curators of the University of Missouri. Arkistoitu 7.10.2018. Viitattu 7.10.2018. (englanniksi)