Avaa päävalikko

George S. Patton

yhdysvaltalainen kenraali
(Ohjattu sivulta George Patton)

George Smith Patton, Jr. (11. marraskuuta 188521. joulukuuta 1945) oli yhdysvaltalainen kenraali toisessa maailmansodassa.

George S. Patton
Pattonphoto.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 11. marraskuuta 1885
San Gabriel, Kalifornia, Yhdysvallat
Kuollut 21. joulukuuta 1945 (60 vuotta)
Heidelberg, Saksa
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t) Flag of the United States (1912-1959).svg Yhdysvallat
Sotilasarvo Kenraali
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

NuoruusMuokkaa

West Pointin sotilasakatemiasta valmistuttuaan Patton osallistui vuoden 1912 kesäolympialaisiin Tukholmassa. Hän sijoittui nykyaikaisessa viisiottelussa viidenneksi.

Toinen maailmansotaMuokkaa

 
George S. Patton vuonna 1943

Patton komensi Yhdysvaltojen panssarijoukkoja Tunisiassa vuonna 1943.[1] Hän johti myös Montgomeryn kanssa operaatio Huskya eli Sisilian valtausta.[1][2] Pattonin oli määrä suojata Montgomeryn vasenta sivustaa hänen edetessään Messinaan. Patton kuitenkin kääntyi armeijoineen kohti Palermoa ja valloitti sen sekä Messinan ennen Montgomeryä. Patton vapautettiin seitsemännen armeijan johdosta, koska hän läimäytti kranaattikauhuista sotamiestä.

Ranskassa Patton komensi vuonna 1944 Normandian maihinnousussa Yhdysvaltain maavoimien 3. armeijaa,[1] joka valloitti suurimman osan Ranskasta ja olisi ehtinyt Berliiniin ennen venäläisiä. Hänen bensiini- ja ammuskuljetuksiaan kuitenkin vähennettiin, koska Montgomery oli V2-ohjusten laukaisualustojen lähellä ja Winston Churchill halusi, että ne tuhotaan. Patton oli myös ainoa kenraali, joka osasi ennakoida Wehrmachtin yllätyshyökkäyksen Ardenneilla. Lopulta Patton johdatti armeijansa Itävaltaan ja Tšekkoslovakiaan.[1]

KuolemaMuokkaa

Joulukuun 8. päivänä 1945 kenraali Patton joutui Saksan Heidelbergissä auto-onnettomuuteen ja halvaantui kaulasta alaspäin. Hän joutui sotasairaalaan ja kuoli siellä joulukuun 21. päivänä.

Patton oli sodan aikana voimakkaasti ajanut sodan jatkamista Neuvostoliittoa vastaan, ja Saksan antautumisen jälkeen hän antoi vanhojen natsivirkamiesten jatkaa viroissaan. Tämä yhdessä Pattonin tapaturmaisen kuoleman kanssa on antanut aiheen erilaisiin salaliittoteorioihin.

ElokuvaMuokkaa

Franklin J. Schaffner ohjasi vuonna 1970 elokuvan Panssarikenraali Patton, jossa pääosaa esitti George C. Scott. Elokuva voitti seitsemän Oscaria ja kasvatti Pattonin mainetta erityisesti kuuluisan avausmonologinsa ansiosta (joka on koostettu useamman hänen pitämänsä todellisen puheen osista ja muista sitaateista).

MuutaMuokkaa

Panssarivaunut M47, M48 ja M60 Patton nimettiin Pattonin mukaan. Patton oli tunnetusti kiinnostunut historiallisista taisteluista ja uskoi jälleensyntymisoppiin. On olemassa viitteitä siitä, että hän yritti saada Pyhän saksalais-roomalainen keisarikunnan kruununkalleudet Yhdysvaltoihin vastoin liittoutuneiden joukkojen komentajan Dwight D. Eisenhowerin periaatetta palauttaa ne Wieniin.[3]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Otavan iso Fokus, 5. osa (Mo-Qv), s. 3098, art. Patton. Otava, 1973. ISBN 951-1-01070-5.
  2. Jorma O. Tiainen, Veikko Ahola: Vuosisatamme kronikka, s. 594. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X.
  3. Sidney D. Kirkpatrick Natsien pyhä aarre Bookwell Oy Juva 2012 ISBN 978-951-20-8965-9 s.219 - 221

Aiheesta muuallaMuokkaa