Geezer Butler

brittiläinen muusikko

Terence Michael Joseph ”Geezer” Butler (s. 17. heinäkuuta 1949 Birmingham, Englanti) on heavy metal -yhtye Black Sabbathin pitkäaikainen basisti ja yhtyeen pääasiallinen sanoittaja. Hän on yksi kuuluisimmista ja arvostetuimmista raskaan rockin basisteista. Hänen soittotyyliään on kuvattu aaltoilevaksi, mutta silti rytmissä pysyväksi. Butler nimitti lapsena kaikkia miehiä englantilaisella slangisanalla geezer ’patu’, josta hänelle muodostui myöhemmin lempinimi Geezer.[1]

Geezer Butler
Geezer Butler esiintymässä vuonna 2007.
Geezer Butler esiintymässä vuonna 2007.
Henkilötiedot
Syntynyt17. heinäkuuta 1949 (ikä 74)
Ammatti muusikko
Muusikko
Laulukielet englanti
Aktiivisena 1967–
Tyylilajit rock, hard rock, heavy metal, blues rock, progressiivinen rock, fuusiojazz
Soittimet bassokitara
Yhtyeet Black Sabbath, Ozzy Osbourne
Levy-yhtiöt Sanctuary RecordsView and modify data on Wikidata
Aiheesta muualla
www.geezerbutler.com

Historia muokkaa

Black Sabbathissa muokkaa

Geezer Butler ja vokalisti Ozzy Osbourne soittivat 1960-luvun puolivälissä Rare Breed -nimisessä yhtyeessä. Butler soitti tuohon aikaan vielä kitaraa ja hänet tunnettiin kotikulmillaan hippimäisestä pukeutumisesta ja elämäntyylistä, ja lisäksi häntä kiinnostivat enemmän opiskelleena kirjallisuus ja ajankohtaiset tapahtumat.[2] Vuonna 1967 Butler ja Osbourne tapasivat rumpali Bill Wardin ja kitaristi Tony Iommin, joiden kanssa he perustivat Polka Tulk Blues Bandin. Nimi vaihtui ensin Earthiksi ja vuonna 1969 Black Sabbathiksi. Basistin puuttumisesta johtuen Butler alkoi soittaa bassoa. Butler oli pintapuolisesti kiinnostunut okkultistista aiheista ja hän ehdotti nimeä Black Sabbath Boris Karloffin tähdittämän italialaisen elokuvan I tre volti della paura (”pelon kolmet kasvot”) mukaan, jota esitettiin Britanniassa nimellä Black Sabbath.[1]

Black Sabbath -yhtye nousi suureen suosioon 1970-luvulla. Varsinkin yhtyeen vuosien 1970–1975 albumit lasketaan heavy metalin klassikoihin kuuluviksi. Geezer Butler on kirjoittanut sanat lähes kaikkiin yhtyeen 1970-luvun kappaleisiin; kappaleet kertoivat pääasiassa sosiaalisista epäkohdista, yksinäisyyden synnyttämistä peloista, ydinsodan kauhuista, huumeiden vaaroista, sci-fi-tieteestä ja hyökkäsivät sodanlietsojia vastaan.[3] Kappaleet käsittelivät asioita, jotka olivat tärkeitä ja joihin saattoi ottaa kantaa voimakkaasti ilman poliittista leimaa. Vaikka yhtyettä syytettiin alkuaikoina (tosin aiheettomasti) saatananpalvonnasta ja okkulttisista lyriikoista, kyseiset teemat esiintyvät hyvin harvoin Butlerin sanoituksissa.

Black Sabbathin suosio alkoi hiipua 1970-luvun loppua kohden ja yhtyeessä alkoi olla ristiriitoja etenkin Osbournen ja Iommin välillä. Myös päihteiden käyttö yhtyeen keskuudessa oli runsasta. Kaksi viimeisintä, vuoden 1976 Technical Ecstasy ja vuoden 1978 Never Say Die! eivät enää menestyneet edellisten albumien tavoin. Vuonna 1979 Ozzy Osbourne erotettiin yhtyeestä ja myös Geezer Butler erosi tuolloin. Hän kuitenkin palasi Tony Iommin houkuttelemana takaisin ja kerkisi nauhoittaa bassot Heaven and Hell-albumille, jota Sabbath teki uuden laulajansa Ronnie James Dion johdolla. Butler on myöhemmin kertonut väliaikaisen eronsa johtuneen henkilökohtaisista ongelmista, jotka hänen piti selvittää.[4] Dion tulon myötä yhtyeen sanoitusvastuu siirtyi Butlerilta hänelle. Dion johdolla yhtye sai suosiotaan takaisin julkaisemalla menestyneet albumit Heaven and Hell (1980) ja Mob Rules (1981), mutta kokoonpano alkoi rakoilla ja lopulta hajosi, kun yhtye miksasi tulevaa Live Evil -albumia. Butler ja Iommi syyttivät Dioa oman osuutensa korostamisesta.

Uudeksi laulajaksi Butler ja Iommi pyysivät Deep Purplesta tutun Ian Gillanin. Hänen kanssaan tehty Born Again menestyi kohtalaisesti ja yhtye teki maailmankiertueen, jossa lavasteina toimivat kuuluisaksi tulleet Stonehenge-kopiot, joista käsikirjoittajat saivat idean This Is Spinal Tap-elokuvaan. Lavasteet olivat Gillanin mukaan Butlerin idea.[5] Kiertueen jälkeen vuonna 1984 Gillan erosi yhtyeestä ja palasi uudelleenkasattuun Deep Purpleen. Saman vuoden lopulla Butler erosi toistamiseen Sabbathista. Hän oli kyllästynyt jatkuviin miehistönvaihdoksiin ja paikallaan junnaamiseen. Sabbath oli kokeillut useampaa laulajaa tuloksetta Gillanin lähdön jälkeen.

Vuonna 1990 Butler vieraili Minneapolisissa Ronnie James Dion sooloyhtye Dion konsertissa ja nousi lavalle soittamaan "Neon Knights" -kappaleen. Dio ja Butler huomasivat kemioidensa toimivan ja ehdottivat Iommille yhteistyötä. Huolimatta vahvoista albumeista Iommin johtaman Sabbathin suosio ei varsinkaan Pohjois-Amerikassa ollut tuohon aikaan kovin suurta ja levy-yhtiössä nähtiin Dion ja Butlerin paluun olevan suuri uusi mahdollisuus yhtyeelle. Rumpaliksi tuli jo 1980-luvun alkupuolella mukana ollut Vinnie Appice. Kokoonpano julkaisi Dehumanizer-albumin joka ei kuitenkaan ollut niin suuri myyntimenestys kuin toivottiin ja kun Ozzy Osbourne suunnitteli uransa lopetusta ja pyysi Black Sabbathia mukaan viimeiselle keikalleen marraskuussa 1992 oli välirikko Dion kanssa jälleen valmis.[6]

Butler ja Iommi jatkoivat Sabbathia pyytämällä takaisin laulaja Tony Martinin ja uudeksi rumpaliksi tuli Bobby Rondinelli. Kokoonpano julkaisi Cross Purposes-albumin ja sen jälkeen tehdyn maailmankiertueen jälkeen Butler erosi yhtyeestä liittyäkseen Ozzy Osbournen soolo-yhtyeeseen. Butler oli tuolloin tyytymätön Black Sabbathin jatkuviin miehistönvaihdoksiin ja oli valmis kuoppaamaan yhtyeen.[5]

Kuitenkin vuonna 1997 alkuperäinen Black Sabbath laitettiin jälleen kokoon ja yhtye teki kiertueita lähes joka vuosi niin Ozzfest-kiertueella kuin Euroopassakin aina vuoteen 2005 saakka. Myös uutta studiomateriaalia suunniteltiin 2000-luvun alussa, mutta tästä ei tullut kuitenkaan vielä mitään, lähinnä Osbournen soolouran ja tv-sarjan menestyksen takia.

Marraskuussa 2011 pidetyssä lehdistötilaisuudessa kerrottiin Black Sabbathin alkuperäisen kokoonpanon palaavan jälleen yhteen ja tekevän maailmankiertueen ja uuden studioalbumin vuonna 2012. Projekti on kuitenkin toistaiseksi ollut vastatuulessa Tony Iommin imusolmukesyöpä-diagnoosin ja rumpali Bill Wardin sopimusongelmien takia.[7][8] Sabbathin vuoden 2012 kiertue peruttiin kolmea esiintymistä lukuun ottamatta, ja tilalla nähtiin Ozzy & Friends-kokoonpano, johon kuuluivat Osbournen yhtyeen lisäksi Butler, kitaristi Zakk Wylde sekä joillain keikoilla Slash.

Ozzy Osbournen yhtyeessä muokkaa

Butler on myös pariin otteeseen ollut mukana Sabbath-vokalisti Ozzy Osbournen sooloyhtyeessä. Ensimmäisen kerran hän oli mukana vuosina 1988–1990 livekokoonpanossa promotoimassa Osbournen No Rest for the Wicked-albumia. Vaikka Butler esiintyy albumin promovideoilla, ei hän soita itse albumilla. Butler soittaa kiertueen jälkeen julkaistulla Just Say Ozzy -live-ep:llä. Seuraavan kerran hän oli mukana vuoden 1995 Ozzmosis-albumilla sekä sen jälkeisellä kiertueella, ennen kuin lähti tekemään ensimmäistä sooloalbumiaan.

Heaven & Hell -yhtye muokkaa

Vuonna 2007 julkaistiin Black Sabbathin kokoelma-albumi The Dio Years, joka keskittyi yhtyeen Dion aikaisiin vuosiin 1980–1982 ja 1991–1992. Levy-yhtiö oli pyytänyt Diolta ja Tony Iommilta mahdollista lisämateriaalia kokoelmalle ja miehet sävelsivät kolme uutta kappaletta albumille. Tarkoitus myös oli, että yhtyeen Heaven and Hell -albumin tehnyt kokoonpano (Dio, Iommi, Butler, Ward) lähtisi kiertueelle promotoimaan kokoelmaa. Tämä ei aivan toteutunut kun Ward jäi pois projektista ja hänen tilalleen tuli jälleen Vinnie Appice. Kokoonpano Dio, Iommi, Butler ja Appice soittaa myös kokoelmalla olevilla uusilla kappaleilla.

Yhtye lähti kiertueelle Heaven & Hell -nimikkeen alla ja esitti vain Dion aikaista Sabbath-materiaalia. Kiertue oli menestys ja yhtye julkaisi live-albumin ja DVD:n Live from Radio City Music Hall vuonna 2007. Lisäksi rajoitettuna painoksena julkaistiin Live at Hammersmith Odeon -albumi, joka sisältää livemateriaalia Black Sabbathin vuodenvaihteen 1981–1982 Lontoon konserteista.

Yhtye jatkoi toimintaansa ja teki hyvin vastaanotetun studio-albumin The Devil You Know, joka julkaistiin huhtikuussa 2009. Albumin tiimoilta tehdyn kiertueen jälkeen syksyllä 2009 Ronnie James Diolla todettiin olevan vatsasyöpä, johon hän lopulta menehtyi toukokuussa 2010. Heaven and Hell -yhtye lopetettiin Dion muistolle Lontoossa soitetun High Voltage -festivaalikeikan jälkeen heinäkuussa 2010.

Sooloura muokkaa

Vuonna 1984 erottuaan Sabbathista Butler perusti oman yhtyeen, Geezer Butler Bandin, joka ei kuitenkaan päässyt muutamaa keikkaa ja demonauhoja pidemmälle. Musiikkisuuntaus edusti hieman yllättäen 1980-luvun valtavirran AOR-henkisempää suuntausta verrattuna Black Sabbathiin.[5] Yhtyeessä oli mukana kitaristina Butlerin veljenpoika Pedro Howse, joka on ollut kitaristina kaikilla Butlerin sooloalbumeilla, laulaja Carl Sentance, rumpali Gary Ferguson ja kosketinsoittaja Jezz Woodruffe. Butleria manageroi tuolloin ja myös myöhemminkin hänen vaimonsa Gloria Butler.

Lähdettyään Osbournen yhtyeestä vuonna 1995 Butler päätti panostaa tosissaan sooloalbumin tekemiseen. Vuonna 1995 julkaistiin Plastic Planet-niminen albumi nimikkeellä G//Z/R. Albumi yllätti monet raskaudellaan. Mukana olivat Butlerin ja Howsen lisäksi Fear Factory-yhtyeen laulaja Burton C. Bell ja Osbournen yhtyeen rumpali Deen Castronovo.

Pari vuotta myöhemmin hän julkaisi toisen albumin, Black Science. Albumin, kuten edeltäjänsäkin sanoitukset liittyvät paljolti tieteismaailmaan, josta Butler oli kiinnostunut.[5] Butler teki myös joitain kiertueita yhtyeensä kanssa. Seuraavan sooloalbumin, toistaiseksi viimeisimmän, nimeltään Ohmwork, Butler julkaisi vuonna 2005. Laulajana kahdella viimeisellä albumilla on ollut Clark Brown.

Bassot muokkaa

Butleria sponsoroi tällä hetkellä Lakland, jonka Joe Osborn- ja Bob Glaub-singature-bassoja hän soittaa. Hän käyttää Ampeg-yhtiön vahvistimia ja kaiuttimia. Butler tunnetaan myös oheislaitteiden, kuten wah wah-, flanger- ja chorus-pedaalien käytöstä. Aiempina vuosina Butler soitti Fenderin Precisionia sekä Dan Armstrong- ja Vigier-bassoja.[9]

Yksityiselämä muokkaa

Butler asuu tällä hetkellä Los Angelesissa. Hän on naimisissa Gloria Butlerin kanssa, joka myös toimii hänen managerinaan. Heillä on kaksi poikaa, Biff ja James, joista Biff on myös muusikko. Geezer tunnetaan myös kasvissyöjänä ja eläinten oikeuksien puolustajana[10] sekä Aston Villan jalkapallojoukkueen suurena kannattajana.[11]

Geezer Butlerin sooloyhtyeet muokkaa

Geezer Butler Band 1985–1988 muokkaa

G//Z/R 1995, Geezer 1996–1997 ja G/Z/R 2005 muokkaa

Geezer Butlerin diskografia muokkaa

Studio- ja livealbumit Black Sabbathin kanssa muokkaa

Heaven and Hell -yhtyeen kanssa muokkaa

Ozzy Osbournen kanssa muokkaa

Sooloalbumit muokkaa

Muut albumit muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b http://www.forbassplayersonly.com/Interviews/Geezer-Butler.html (Arkistoitu – Internet Archive) Butlerin haastattelu For Bass Players Only -sivustolla, kesäkuu 2011.
  2. Ozzy Osbourne ja Chris Ayers: Minä Ozzy, Like Kustannus, 2009
  3. Black Sabbath-albumin Deluxe Edition-version kansilehti, 2009
  4. Heaven and Hell-albumin remasteroidun Deluxe Edition-version kansiliite, 2009
  5. a b c d Garry Sharpe-Young: Never Say Die 1979-1997, RockDetector, 2003
  6. http://www.black-sabbath.com/theband/timeline/ aikajana Black-Sabbath.com-sivustolla
  7. http://www.black-sabbath.com/2012/01/tony-iommi-has-cancer/ tiedote Iommista Black Sabbath.com-sivustolla
  8. http://www.black-sabbath.com/2012/02/bill-ward-out-of-reunion-maybe/ tiedote Bill Wardin tilanteesta Black Sabbath.com-sivustolla
  9. http://www.black-sabbath.com/theband/butler/ Butlerin biografia Black Sabbath.com-sivustolla
  10. http://www.guitarworld.com/geezer-butler-appears-peta-ad-confirmed-vegan artikkeli aiheesta Guitar World-sivustolla
  11. http://www.geezerbutler.com/2012/07/up-the-villa-again/ (Arkistoitu – Internet Archive) aiheesta Butlerin kotisivuilla

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Geezer Butler.