Avaa päävalikko

Gavdopoúla
Γαυδοπούλα
Gavdopoula Gavdos NASA.jpg

Gavdopoúlan (pienempi) ja Gávdoksen saaret satelliittikuvassa.

Sijainti
Vesialue
Merialue
Korkein kohta
113 m
Pinta-ala
1,775 km²
Väestö
Asukasluku
0 (2011)[1]

Gavdopoúla (kreik. Γαυδοπούλα) on pieni Kreikan saari, joka kuuluu Kreetan saariin ja sijaitsee Välimereen kuuluvassa Libyanmeressä Kreetan eteläpuolella ja Gávdoksen luoteispuolella. Saaren pinta-ala on 1,775 neliökilometriä[2] ja se on asumaton (vuonna 2011).[1] Hallinnollisesti saari kuuluu Gávdoksen kuntaan, Chanián alueyksikköön ja Kreetan alueeseen.[1]

Gávdokselle pääsee kalastusveneellä läheiseltä Gávdoksen saarelta.[3] Gavdopoúlalla on nelimetrinen metallikehikko, joka toimii loistona väläyttäen valoa kerran kahdeksassa sekunnissa.[4] Saarella harjoitetaan laidunnusta.[5]

MaantiedeMuokkaa

Gavdopoúla sijaitsee Välimereen kuuluvassa Libyanmeressä Kreetan saaren lounaisrannikon edustalla noin 30 kilometrin päässä Kreetasta ja noin kahdeksan kilometriä luoteeseen suuremmasta Gávdoksen saaresta. Saari muodostaa yhdessä Gávdoksen kanssa Gávdoksen kunnan, joka kuuluu Chanián alueyksikköön ja Kreetan alueeseen. Suurempi Gávdoksen saari sijaitsee seitsemän kilometrin päässä Gavdopoúlasta kaakkoon. Pinta-alaa Gavdopoúlalla on 1,775 neliökilometriä. Saari on luoteis–kaakkoissuuntainen, ja pituutta saarella on kolme kilometriä ja leveyttä puolestaan enintään 750 metriä. Gavdopoúlan lounaisrannikko on jyrkkää; seinämät nousevat 30–70 metrin korkeuteen merenpinnasta. Saaren koillisrannikko sen sijaan on kivikkoinen. Noin 85 prosenttia saaresta on alavaa ja loivasti viettävää selännettä. Suuria korkeuseroja saarella ei ole, vaan korkeudet vaihtelevat 40–100 metrin korkeuteen merenpinnasta. Saaren korkein kohta kohoaa 113 metrin korkeuteen merenpinnasta. Gavdopoúlan eteläosa on topografialtaan tasaista.[2] Gavdopoúla yhdessä Gávdoksen saaren kanssa muodostaa Natura 2000 -verkoston piiriin kuuluvan suojelualueen Nísoi Gávdos kai Gavdopoúla[2] (kreik. Νήσοι Γαύδος και Γαυδοπούλα),[6] jolla on kokoa 62,9 km².[7] Saari on suojeltu myös Kreikan metsälailla.[2]

 
Gavdopoúla satelliittikuvassa. Alhaalla oikealla Gávdoksen saaren luoteisrannikkoa.

KasvillisuusMuokkaa

Gavdopoúlan kasvillisuus on eteläiselle Välimerelle tyypillistä. Lisäksi kasvillisuudessa on vaikutteita Pohjois-Afrikasta, sillä moni kasvilaji elää Gavdopoúlalla tai muilla lähisaarilla, kuten Kreetalla, levinneisyysalueensa pohjoisrajalla.[2][8] Tällaisia kasvilajeja ovat esimerkiksi Entosthodon commutatus -sammallaji, Caryophyllales-lahkoon kuuluva Frankenia corymbosa, maltsojen sukuun kuuluva Atriplex mollis, sipulien sukuun kuuluva Allium longanum, parsojen sukuun kuuluva Asparagus horridus ja heinäkasvien heimoon kuuluva Castellia tuberculosa.[8]

Pääasiassa saaren kasvillisuus on phryganaa,[9] eikä se ole kovin monimuotoista. Gavdopoúlan kasvillisuuteen vaikuttavat tuuli, kuivuus, merestä tulevat pärskeet sekä laidunnustoiminta. Gavdopoúlalle tehtiin vuonna 1998 matka, jonka aikana eräs kasvitieteilijä löysi saarelta 95 eri kasvilajia.[10] Vuosina 1998, 1999, 2009 ja 2010 tehtyjen[11] kasvillisuustutkimusten perusteella saarelta löydettiin yhteensä 186 putkilokasvilajia. Lajeista vähintään 22 on sellaisia, joita ei tavata lainkaan läheisellä Gávdoksen saarella. Näitä lajeja ovat esimerkiksi maltsojen sukuun kuuluvat Atriplex mollis ja Atriplex halimus, pukinpensaiden sukuun kuuluva egyptinpukinpensas sekä parsojen sukuun kuuluva Asparagus horridus, jotka kaikki ovat pensasmaisia halofyyttikasveja. Saaren phrygana koostuu siellä täällä kasvavista matalista pensaista sekä niiden seassa olevista ruohokasveista. Gavdopoúlan phryganan lajeja ovat esimerkiksi mastiksipistaasi, sykerötimjami, oleanterikasvien heimoon kuuluva Periploca angustifolia, huulikukkaiskasvien heimoon kuuluva Kreikan presidentin asetuksella suojeltu kuputeurikka, päivännoutokasvien heimoon kuuluva Fumana thymifolia ja kellokanervien sukuun lukeutuva Erica manipuliflora. Phrygana-kasvillisuuden lisäksi saaren rannikolla, kuten monien erityisesti pienten Egeanmeren saarten rannikoillakin, kasvaa halo-nitrofyyttisiä pensaita (halo-nitrophytic schrubs), kuten Atriplex halimus sekä pohjoisafrikkalaiset Atriplex mollis ja Frankenia corymbosa. Frankenia corymbosa -lajia voi Gavdopoúlalla tavata kuitenkin myös phryganan seasta.[8]

Pitkittynyt kuivuus ja tuuli on heijastunut myös Gavdopoúlan sammallajeihin. Saarella kasvaa kolmea eri maksasammallajia sekä pesäkekärkisiä lehtisammallajeja, joista erityisesti Pottiaceae-heimon edustajat kasvavat saaren sisäosissa. Muiden heimojen sammallajeja elää Gavdopoúlan rinteillä ja rannikon jyrkänteillä.[8]

Gavdopoúlan itäisen rannikon jyrkänteiden suurien kivenlohkareiden alueella vallitsee saaren ainoat pysyvästi kosteat mikrohabitaatit, jotka ovat syntyneet, kun linnut tallaavat kosteata savimaata ja samalla rikastavat sitä guanolla. Tällä alueella kasvaa sammalia sekä sanikkaisia, kuten Anogramma leptophylla. Läntisen rannikon jyrkänteillä kasvaa vähän kasvilajeja. Siellä kasvaa esimerkiksi kapristen sukuun kuuluva Capparis orientalis ja sarjakukkaiskasvien heimoon kuuluva Crithmum maritimum. Gavdopoúlan länsirannikolla eteläkärjen tuntumassa on voimakkaasti syöpyneitä karstisia kalkkikivirinteitä, jossa ei ole kasvillisuutta merenpinnasta useiden metrien korkeuteen, sillä alue saa suolapärskeitä merestä.[12]

Gavdopoúlalla harjoitettava laidunnus vaikuttaa saaren kasvillisuuteen ja eläinten mukana saarelle on kulkeutunut esimerkiksi lutukka, kierumatara, kiiltomalva, paloyrttien sukuun kuuluva Phlomis fruticosa ja porrojen sukuun kuuluva Ballota pseudodictamnus. Saaren foinikiankataja, Juniperus macrocarpa -kataja ja öljypuu ovat mahdollisesti kulkeutuneet Gavdopoúlalle lintujen mukana.[12]

Kelttojen sukuun kuuluvat Crepis tybakiensis ja Crepis cretica ja helmililjojen sukuun kuuluva Muscari spreitzenhoferi kasvavat Gavdopoúlalla ja ovat Kreetan alueen kotoperäisiä lajeja. Teucrium alpestre on huulikukkaiskasvien heimoon kuuluva vain Gavdopoúlan ja Kreetan saarilla tavattava kasvilaji. Hyasinttikasvien heimoon kuuluvaa Bellevalia brevipedicellata -lajia tavataan Gavdopoúlan lisäksi vain Gávdoksella ja Kreetan lounaisosassa.[8] Orakkolaji Ononis verae on Kreikan presidentin asetuksella suojeltu, ja se kasvaa ainoastaan Gavdopoúlalla ja Gávdoksella sekä Kreetan rannikolla näiden saarten kohdalla. Kasvi kuuluu myös IUCN:n uhanalaisten lajien punaiseen listaan (1993). Samaan listaan kuuluvat myös harvinaiset asterikasvien heimoon kuuluvat Chlamydophora tridentata ja Lamyropsis cynaroides, joita niin ikään saarella tavataan.[5] Auringonkukkien sukulaista Filago aegaea ssp. aristata -kasvia tavataan sen sijaan Gavdopoúlan ja Gávdoksen lisäksi ainoastaan Jooniansaarilla, Kreetalla, Kyproksella ja Egeanmeren itä- ja eteläosissa. Nokkoskasveihin kuuluva Parietaria cretica kasvaa Gavdopoúlan lisäksi myös muun muassa Gávdoksella, Egeanmeren alueella ja Sisiliassa. Kreetantulppaani on Egeanmeren alueen kotoperäinen laji ja sitä tavataan myös Gavdopoúlalla. Se on myös suojeltu Kreikan presidentin asetuksella.[5]

EläimistöMuokkaa

Gavdopoúlan vesillä tavataan esimerkiksi munkkihylkeitä, merikilpikonnia ja pullokuonodelfiinejä.[6][10] Gavdopoúlan ja Gávdoksen muodostamalla Natura 2000 -alueella elää liskolajin Cyrtopodion kotschyi ja käärmelajin Telescopus fallax alalajeja, jotka ovat kotoperäisiä ja suojeltu Kreikan presidentin asetuksella.[5] Kaikkiaan saarella tavataan 13, tai toisen lähteen mukaan 14, eri kotilolajia,[13][14] joista Deroceras gavdosensis on vain Gavdopoúlalla ja Gávdoksella tavattava kotilolaji.[5] Albinaria virginea gavdopoulensis -kotilolaji on saanut nimensä saaren mukaan, ja siitä tavataan saarella kahta erilaista muotoa.[15] Vaarantuneeksi luokiteltu Mastus amenazada on Gavdopoúlan saaren kotoperäinen laji.[13][16] Nykyisin Gavdopoúlaa käytetään laidunnukseen, sillä sinne tuodaan myöhään talvella ja varhain keväällä Kreetan Sfakiásta vuohia ja lampaita etsimään ruokaa.[2]

Gavdopoúla on myös merkittävä levähtämispaikka muuttolinnuille.[6] Gavdopoúla muodostaa Gávdoksen kanssa myös 3 600 hehtaarin laajuisen kansainvälisesti tärkeän lintualueen.[17] Suojelualueella asuu muun muassa karimetsoyhdyskunta, kyläpöllösiä[18] ja etelänharmaalokkeja[12]. Gavdopoúlan itärannikon jyrkänteiden suurien kivenlohkareiden alueelle on keskittynyt myös saaren tärkein pesivien keltanokkaliitäjien populaatio.[8] Suojelualuetta uhkaa muun muassa matkailun hallitsematon lisääntyminen.[18] Gavdopoúlan muut ongelmat ovat intensiivinen laidunnus sekä laiton kalastus, jossa käytetään apuna troolausta ja dynamiittiä.[5]

IlmastoMuokkaa

Gavdopoúlalta ei ole olemassa ilmatieteellisiä tilastoja, joten saaren ilmaston on oletettu olevan hyvin samankaltainen kuin Gávdoksella ja Kreetan lounaisrannikolla. Saarella on oletettu vallitsevan välimerenilmasto. Saarella sataa enintään noin 400 millimetriä vuodessa ja sateet rajoittuvat talviaikaan. Näin ollen Gavdopoúla yhdessä muiden Kreetan eteläpuolisten saarten kanssa on yksi Eurooppaan kuuluvan Välimeren alueen kuivimmista alueista. Pakkasta saarella ei ole koskaan.[2]

GeologiaMuokkaa

Suurin osa saaren paljaana olevasta peruskalliosta kuuluu Pindos–Ethian geotektoniseen vyöhykkeeseen. Kallioperän karbonaattisarjat (carbonate series) muodostuvat hiekkakiven flyssikerroksista (flysch), joissa on kalsiittista sideainetta, sekä kovasta kristallisoituneesta kalkkikivestä. Saaren kalkkikivi on peräisin myöhäisliitukaudelta[9]. Flyssikerrokset ovat rajoittuneet saaren luoteisosaan. Gavdopoúlan itä- ja kaakkoisrannikolla on kalkkikivestä koostuvia rantatörmiä, jotka ovat muodostuneet neogeenikaudella. Saaren maaperä on ohut ja etenkin eteläosassa ravinteiltaan köyhää. Maaperä muodostuu kalkkipitoisesta hyvin ohutkerroksisesta kallioperämaannoksesta (lithic leptosol). Tällaisessa maannoksessa kivennäismaata on ainoastaan 1–10 senttimetrin kerros[19]. Kallioperämaannos on enimmäkseen kulunut syrosem- tai rendzina-maannokseksi, joissa on hyvin vähän orgaanista materiaalia seassa. Poikkeuksen muodostavat pistaasipensaiden alustat, joihin on kerääntynyt suuria määriä humusta. Gavdopoúlalla on neogeenikaudella syntyneitä karstitaskuja.[2]

 
Venetsian-vallan ajalta peräisin oleva Kreetan kartta, jossa Gavdopoúla korostettuna.

HistoriaMuokkaa

Gavdopoúlan eteläosan Kéramoksesta on löydetty merkkejä minolaisen kulttuurin aikaisesta asutuksesta.[2] Saari on saattanut olla asutettuna satunnaisesti minolaiselta kaudelta aina 1800-luvun lopulle saakka.[2] Historian aikana saari on tunnettu nimillä Gozzopoulo (tai Gkotzòpoulo) ja Antigotzo (tai Antigkòtzo).[10][2] Saaresta tuli Lontoon sopimuksella vuonna 1913 osa Kreikkaa.[20]

Vuonna 1998 suunniteltiin, että koko Gavdopoúla tasoitettaisiin kuuden metrin korkuiseksi. Tasoittamisesta saatavilla maa-aineksilla oli tarkoitus laajentaa saarta. Gavdopoúlasta aiottiin satamaa, jossa olisi noin 12 kilometriä tilaa ankkuroitua. Suunnitteilla oli myös hallinto-, varasto- ja teollisuusrakennusten rakentaminen saarelle.[6] Kreikan ympäristöministeriö väitti, ettei se tiennyt asiasta mitään ja asiaa käsiteltiin Euroopan unionin tasollakin.[21][20] Lopulta maaliskuussa 1999 suunnitelmista luovuttiin.[21] Satamahanke olisi tuhonnut saaren ekosysteemin kokonaan.[6]

Gavdopoúlan saari kuului vuoden 2010 loppuun saakka Gávdoksen kyläkuntaan (kreik. κοινότητα, koinótita) ja Chanián prefektuuriin. Vuoden 2011 alussa Kallikrates-suunnitelman mukaan Gávdoksen kyläkunnasta tuli kunta (kreik. δήμος, dímos) ja Chanián prefektuurin korvasi Chanián alueyksikkö, joihin saari nyt kuuluu.[22][23] Aikaisemmin saari on lisäksi ollut osa historiallista Sélinon maakuntaa eli eparkiaa.[2]

LähteetMuokkaa

  • Bergmeier, E. et al.: An inventory of the vascular plants and bryophytes of Gavdopoula island (S Aegean, Greece) and its phytogeographical significance. Willdenowia: Annals of the Botanic Garden and Botanical Museum Berlin-Dahlem, 1.6.2011, 41. vsk, nro 1, s. 179–190. Botanic Garden and Botanical Museum Berlin-Dahlem, Freie Universität Berlin. ISSN 1868-6397. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 10.4.2012. (englanniksi)
  • Christoforou, Constantina et al.: Gavdos (pdf) Gavdos FM 88,8. (englanniksi)
  • Georghiou, K. et al.: GR4340013 (pdf) Δίκτυο Ερευνητών Διαχείρισης Περιβάλλοντος. Viitattu 21.4.2012. (englanniksi)

ViitteetMuokkaa

  1. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. a b c d e f g h i j k l Bergmeier et al, s. 179–180
  3. Islands around Crete Crete Guide. Viitattu 22.4.2012. (englanniksi)
  4. De Wire, Elinor; Reyes-Pergioudakis, Dolores: The Lighthouses of Greece, s. 151. Pineapple Press Inc, 2010. ISBN 1561644528. Teoksen verkkoversio (viitattu 24.4.2012). (englanniksi)
  5. a b c d e f Georghiou et al, s. 7–8
  6. a b c d e Alavanos, Alexandros: Kirjallinen kysymys E-0396/99 (pdf) 1999. Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. Viitattu 22.4.2012.
  7. Georghiou et al, s. 2
  8. a b c d e f Bergmeier et al, s. 186–187
  9. a b Site Name: NISOI GAVDOS KAI GAVDOPOULA Υπουργείο Περιβάλλοντος Ενέργειας και Κλιματικής Αλλαγής. Viitattu 27.5.2010. (englanniksi)
  10. a b c Christoforou et al, s. 9
  11. Bergmeier et al, s. 181
  12. a b c Bergmeier et al, s. 188–189
  13. a b Welter-Schultes, F. W.: The land snails of the threatened island of Gavdopoula, with description of an endemic Mastus species (Gastropoda: Enidae). Biologia Gallo Hellenica, 1999, 25. vsk, nro 2, s. 91–104. Biologia Gallo Hellenica. ISSN 07507321. Artikkelin abstrakti Viitattu 22.4.2012. (englanniksi)
  14. Dov Por, Francis; Dimentman, Chanan: Mare nostrum: Neogene and anthropic natural history of the Mediterranean basin, with emphasis on the Levant, s. 64. Pensoft, 2006. ISBN 954642272X. (englanniksi)
  15. Henrard, J. T; Koumans, P. P: (Niteet 67-68) Basteria, 2003, s. 68. Nederlandse Malacologische Vereniging (Netherlands Malacological Society). (englanniksi)
  16. Triantis, K.: Mastus amenazada IUCN Red List of Threatened Species. Version 2011.2.. 2011. IUCN. Viitattu 22.4.2012. (englanniksi)
  17. GR181 Gavdos and Gavdopoula islands Ελληνική Ορνιθολογική Εταιρεία (Kreikan lintutieteellinen seura). Viitattu 4.11.2009. (englanniksi)
  18. a b BirdLife IBA Factsheet – GR181 Gavdos and Gavdopoula islands BirdLife International. Viitattu 23.4.2012. (englanniksi)
  19. Lehto, Minna: World Reference Base for Soil Resources -maannosluokkien esiintyminen Etelä-Suomessa, s. 13. Tutkintotyö. Tampere: Tampereen ammattikorkeakoulu, metsätalouden koulutusohjelma, 2008. Tutkintotyön verkkoversio (pdf) (viitattu 22.4.2012).
  20. a b Schroedter, Elisabeth: Kirjallinen kysymys E-3607/98 (pdf) 1999. Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. Viitattu 22.4.2012.
  21. a b Gavdos - gerettet UnterWasserWelt. Viitattu 4.11.2009. (saksaksi)
  22. ΧΑΡΤΕΣ ΚΑΛΛΙΚΡΑΤΗ OKXE. Viitattu 21.4.2012. (kreikaksi)
  23. Πρόγραμμα 'Καλλικράτης' (Ενημερώσεις μέχρι 31/12/2010) (xls) 2010. Ελληνική Στατιστική Αρχή. Viitattu 21.4.2012. (kreikaksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa