Avaa päävalikko

Gasum

pohjoismainen kaasunmyyntiyhtiö
(Ohjattu sivulta Gasum Oy)

Energiayhtiö Gasum Oy on vuonna 1994 perustettu pohjoismainen kaasunmyyntiyhtiö, ja energiamarkkinoiden asiantuntija, joka omistaa Suomen maakaasun siirtoverkoston. Yhtiö vastaa maakaasun maahantuonnista, siirrosta ja tukkumyynnistä. Yhtiö edistää kiertotaloutta käsittelemällä jätteitä ja tuottamalla biokaasua ja kierrätysravinteita Suomessa ja Ruotsissa. 2010-luvulta lähtinen Gasum on panostanut biokaasuun, jota myydään muun muassa liikennekäyttöön ja teollisuudelle. Yhtiö tarjoaa energiaa sähkön ja lämmöntuotantoon, teollisuudelle sekä maa- ja meriliikenteelle. 

Gasum Oy
Gasum logo.png
Tunnuslause Puhtaasti luonnonkaasulla
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1994
Toimitusjohtaja Johanna Lamminen
Puheenjohtaja Juha Rantanen
Avainhenkilöt johtoryhmän jäsenet Johanna Lamminen, Jouni Haikarianen, Lasse Aarnio, Anja Kuparinen, Jukka Metsälä, Kimmo Rahkamo ja Olga Väisänen [1]
Kotipaikka Espoo
Toiminta-alue Suomi,Ruotsi, Norja
Toimiala energia-ala, jätehuolto, energiamarkkinat
Tuotteet maakaasu, biokaasu, nesteytetty maakaasu (LNG), kaasuliedet, kaasulaitteet, jäte- ja ravinnetuotteet
Liikevaihto Nousua 925 milj. € (2017)[2]
Liikevoitto Laskua114 milj. € (2017) [2]
Tilikauden tulos 99,8 milj. € (2017) [2]
Henkilöstö Nousua406 (Q1/2017) [3]
Emoyhtiö Gasum-konserni
Tytäryhtiöt Gasum Ab, Gasum Tekniikka Oy
Kaasupörssi Oy
Omistaja Suomen valtio
Kotisivu gasum.fi

Gasum on Pohjoismaiden johtava biokaasun tarjoaja, ja tuotti biokaasua vuonna 2017, 350 GWh[4] ja 500 000 tonnia kierrätysravinteita[5] Yhtiöllä on kaasutankkausasemaverkosto, joka palvelee myös raskasta liikennettä. Gasum on myös nesteytetyn maakaasun (LNG) Pohjoismaiden markkinoiden johtava toimija sekä rakentaa LNG-infrastruktuuria ja toimittaa LNG:tä merenkulun, teollisuuden ja raskaan liikenteen tarpeeseen Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Yhtiöllä on myös energiamarkkinapalveluita. [6]

Gasum-konsernissa työskentelee noin 450 henkeä, Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Yhtiön liikevaihto vuonna 2017 oli 925 milj. euroa. Gasum on 100 prosenttisesti Suomen valtion omistama yhtiö.

Sisällysluettelo

HistoriaMuokkaa

1860-1994Muokkaa

Gasumin historia ulottuu kaupunkikaasun tuloon Suomeen vuotena 1860, jolloin ensimmäiset kaasulyhdyt syttyivät Helsingin Itä-Heikinkadulle (nykyisin Mannerheimintie). Vuonna 1974 ensimmäinen maakaasuputki Neuvostoliitosta Itä-Suomeen avattiin. Kaasun jakelusta vastasi Neste Oy (myöhemmin Fortum).Kaasuverkosto laajeni Pirkanmaalle ja pääkaupunkiseudulle vuonna 1986. Kaupunkikaasu Helsingissä vaihdettiin maakaasuun 1991–1994. Fortumin maakaasutoiminnont siirtyivät perustetulle uudelle yhtiölle, Gasumille. Gaspromista tuli osakas 25 % osuudella vuonna 1994.[7]

1994–Muokkaa

Maakaasubussit aloittivat liikennöinnin Helsingissä vuonna 1996. Ensimmäinen julkinen kaasutankkausasema otettiin käyttöön Helsingin Malmilla vuonna 2005. Huhtikuussa 2011 Gasum Tekniikka Oy aloitti toimintansa. Konsernin kunnossapito noin 100 henkilöä siirtyivät vanhoina työntekijöinä uuteen yhtiöön.[8] Syyskuussa 2011 Gasum alkoi tarjota kotimaista, uusiutuvaa ja ympäristöystävällistä biokaasua liikennekäyttöön. Gasum alkoi suunnitella yhdessä Helsingin Energian ja metsäteollisuusyhtiö Metsä-Botnian kanssa biokaasua tuottavan biojalostamon rakentamista Joutsenoon.[9]

Marraskuussa 2011 Gasum teki sopimuksen HSY:n kanssa Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamon tuottaman biokaasun jatkojalostamisesta ja syöttämisestä kaasuverkkoon vuoden 2012 aikana.[10] Joulukuussa 2011 Gasum ja Liettuan johtava kaasuyhtiö Lietuvos Dujos solmivat yhteistyösopimuksen kaasupörssitoiminnan käynnistämiseksi Liettuassa. Tämän lisäksi Gasum ja Viron johtava kaasuyhtiö AS Eesti Gaas solmivat yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena on yhteisomisteisen maakaasupörssin perustaminen Viron kaasumarkkinoille.[11][12]

Huhtikuussa 2014 Gasum aloitti ensimmäisen LNG-terminaalin rakentamisurakan Porissa Tahkoluodossa.[13] Porin 30 000 kuutiometrin kokoinen terminaali parantaa LNG:n saatavuutta Suomessa sekä vähentää päästöjä. Yhtiön tavoitteena on rakentaa Porin terminaalin ympärille tehokas autolastauksiin pohjautuva nesteytetyn maakaasunjakelun logistiikkaketju. Terminaali valmistui elokuussa 2016.[1] Marraskuussa 2014 Fortum (31 %) ja E.ON (20 %) myivät osuutensa Suomen valtiolle[14] Helmikuussa 2017 Gasum ilmoitti luopuvansa lämpöliiketoiminnasta ja maakaasun vähittäismyynnistä Auris Kaasunjakelu Oy:n alueella.[15]

Gasum osti helmikuussa 2014 enemmistön norjalaisen Skangas AS:n LNG-jakeluliiketoiminnasta Lyse-konsernilta ja kasvoi näin pohjoismaiden suurimmaksi nesteytetyn maakaasun toimittajaksi.[16] Vuonna 2018 Gasum kasvatti omistusosuuttansa Skangasista 100 prosenttiin ostaessaan loput Skangasin osakkeista. [17]

 
Gasumin kaasuputkiverkoston uutta putkea lasketaan Kouvolan seudulla. Siirtoputkisto muodostaa kaasuverkoston rungon. Teräksisissä siirtoputkissa kaasua siirretään korkeassa, noin 50 barin paineessa. Kaasun siirto- ja jakeluputkistot sijaitsevat maan alla noin metrin syvyydessä.

Gasum on ollut tammikuusta 2016 alkaen Suomen valtion täysin omistama yhtiö sen jälkeen, kun venäläinen OAO Gazprom myi 25 prosentin osuutensa yhtiöstä 15.1.2016. Aiemmin, marraskuussa 2014 osuuksistaan luopuivat Fortum Heat and Gas Oy (31 %) ja saksalainen E.ON Ruhrgas International GmbH (20 %).[14]

Vuonna 2016 alkuvuonna yhtiö osti Biovakka- ja Biotehdas yhtiöt. Biovakka Suomi on ollut Gasumin osakkuusyhtiö vuodesta 2009. Yrityskaupat vahvistavat Gasumin strategista tavoitetta kehittää aktiivisesti biokaasun tuotantoa ja markkinaa Suomessa.[3] Yhtiö osti myös tammikuussa 2017 Swedish Biogas International -yhtiön Ruotsista, jonka seurauksena Gasumista tuli pohjoismaiden suurin biokaasun tuottaja.[3] Yhtiö laajensi palveluitaan energian tukkumarkkinoilla ostamalla suomalaisen Enegian energiamarkkinapalveluiden liiketoiminnan elokuussa 2018. [18]

Gasum omisti vuonna 2018 yli 25 kaasutankkauasemaa Suomessa. Yhtiö ilmoitti syksyllä 2018 laajentavansa raskaan liikenteen tankkausasemaverkostoa noin 50 uudella asemalla Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa 2020-luvun alkuun mennessä.[19][20]

Yrityskauppojen aikajanaMuokkaa

Syyskuussa 2014 Gasum myi virolaisen paikallisjakeluyhtiön Gasum Eesti AS:n AS Alexela Energialle.[21]

Helmikuussa 2014 Gasum osti enemmistön (51 prosenttia) norjalaisen Skangasin LNG-jakeluliiketoiminnasta Lyse-konsernilta.[22] Yrityskauppa on osa Gasumin laajaa strategiaa, jonka tavoitteena on parantaa kilpailukykyisen nesteytetyn maakaasun (LNG) saatavuutta Suomessa. Skangas on käynnistänyt LNG-toimintansa vuonna 2011.

Gasum laajensi biokaasuliiketoimintaansa keväällä 2016 ostamalla Biotehdas Oy:n[23] ja Biovakka Oy:n[24] koko osakekannan. Yhtiö jatkoi biokaasuliiketoiminnan kehittämistä ja laajeni Ruotsiin tammikuussa 2017 kaksinkertaistamalla tuotantokapasiteetin Swedish Biogas International -yrityskaupan myötä. Yrityskaupassa Gasumille siirtyi ruotsalainen Swedish Biogas International Ab ja sen omistamat yhtiöt.[3]

Helmikuussa 2017 Gasum myi lämpöliiketoiminnan ja paikallisjakeluverkoston kaasun myynnin Auris Kaasunjakelu Oy:lle.[3]

Kesäkuussa 2017 Gasum nosti omistusosuuttaan tytäryhtiöstään Skangas Oy:stä 70 prosenttiin. Loppu 30 prosentin osuus on norjalaisen Lysen hallussa.[25]

Gasum laajensi palveluitaan energian tukkumarkkinoilla ostamalla suomalaisen Enegian energiamarkkinapalveluiden liiketoiminnan elokuussa 2018.[26] Kauppaan sisältyi Enegia Consulting Oy:n, Enegia Portfolio Services Oy:n ja intStream Oy:n osakekannat.

 
Gasumin kaasuputkiverkostoa rakennetaan.

Lokakuussa 2018 Gasum osti loput Skangasin osakkeista Lyse-konsernilta ja kasvatti omistusosuutensa 100 prosenttiin.[17]

Hallinto, henkilöstö ja toimipaikatMuokkaa

Konsernin palveluksessa on noin 400 henkilöä.[3] Yhtiön pääkonttori sijaitsee Espoossa. Muut toimipaikat sijaitsevat Ruotsissa ja Norjassa.

Yhtiön biokaasulaitokset [3] sijaitsevat Suomessa Oulussa, Kuopiossa, Honkajoella, Huittisissa, Vehmaalla, Riihimäellä ja Turussa. Ruotsissa laitokset sijaitsevat Jordbergassa, Katrineholmissa, Lidköpingissä, Örebrossa ja Västeråsissa. Gasumilla on myös 50 prosentin omistusosuus Vadsbo Biogasissa. [3]

Yhtiön LNG-tuontiterminaalit [27] sijaitsevat Porissa, Ruotsissa Lysekil ja Norjassa Öra. Gasum on mukana Tornion Manga LNG -tuontiterminaalissa. Yhtiöllä on myös LNG:n tuontantolaitos Norjassa Risavikassa.

Toimitusjohtajana on toiminut maaliskuusta 2014 alkaen tekniikan tohtori Tkt, MBA [28] Johanna Lamminen.[29] Lamminen on Cargotecin hallituksen jäsen 2017 alkaen, Evli Pankin hallituksen jäsen ja tarkastusvaliokunnan jäsen 2015 alkaen ja Tieto Oyj:n hallituksen jäsen ja tarkastus- ja riskivaliokunnan jäsen 2016 alkaen.[28] Lamminen on myös Savonlinnan Oopperajuhlien valtuuston puheenjohtaja.[30]

Gasumin hallituksen puheenjohtajana on toiminut 1.3.2016 alkaen vuorineuvos Juha Rantanen.[28] Muut hallituksen jäsenet ovat Elina Engman, Elisabet Salander Björklund, Päivi Pesola, Stein Dale, Timo Koponen ja Jarmo Väisänen.[28]

Kaasuverkosto ja tankkausasematMuokkaa

Gasumin omistaman kaasuverkoston pituus on noin 1 800 km (2013). Siitä on korkeapaineista siirtoputkistoa 1 286 km ja matalapaineista jakeluputkistoa 539 km. Siirtoputkiston tilavuus on 261 000 m³. Kompressoriyksiköitä on 9 kappaletta ja yhteenliityntöjä jakeluverkostoihin on 116 kappaletta (2014).

Suomessa Gasumilla on 26 autoilijoille tarkoitettua julkista kaasutankkausasemaa (helmikuu 2018). Gasum on ilmoittanut rakentavansa 35 uutta kaasutankkausasemaa lähivuosien aikana.[31] Tankkausasemien rakentaminen on mahdollista myös kaasuverkoston ulkopuolelle, jolloin kaasu tuotetaan paikallisella biokaasulaitoksella tai tuodaan paikalle nesteytettynä rekkakuljetuksella.[32] Myös muilla yhtiöillä on kaasutankkausasemia Suomessa kaasuautoilijoiden käytössä, muun muassa EG Biogas Station, Joutsan Ekokaasu Oy, Lempäälän Lämpö Oy Metener Oy, St1 ja Stormossen.[33]

Suomen ensimmäiset raskaan liikenteen LNG-tankkausasemat sijaitsevat Helsingin Vuosaaressa, Vantaan Tuupakassa, Turussa sekä Jyväskylässä. Raskaan liikenteen LNG/LCNG-tankkausasemille on myönnetty EU-tuki, joka edesauttaa EU:n kattavan TEN-T-ydinverkon tavoitteiden täytäänpanoa myös Suomessa.[34] Gasum on ilmoittanut laajentavansa LNG-tankkausasemaverkostoaan 50 asemalla Pohjoismaihin vuoden 2020 alussa[35]

LiiketoimintaMuokkaa

Yrityksen toiminta keskittyy bio- ja maakaasun myyntiin, verkkoliiketoimintaan ja muuhun liiketoimintaan, jolla tarkoitetaan kaasun liikennekäyttöä, nesteytetyn maakaasun ja biokaasuun liittyviä liiketoimintahankkeita ja energiapalveluita, kuten lämmön myyntiä ja kaasulaitteiden ja palveluiden myyntiä sekä jätteenkäsittelyä.[36]

Liiketoiminta-alueetMuokkaa

Gasumin liiketoimintayksiköt ovat maakaasu, biokaasu ja LNG. [37] Gasum toimii yhdellä vahvalla brändillä koko Pohjoismaissa. [38]

Maakaasu ja LNGMuokkaa

Maakaasua käytetään sähkön- ja lämmön tuotannossa (CHP), lämmityksessä, polttoaineena ja teollisuuden raaka-aineina.

Nesteytettyä maakaasua (LNG) käytetään kaasumoottoreissa. Gasum on kehittänyt LNG-liiketoimintaa jo vuodesta 1996 asti. LNG-liiketoiminta toimi Skangas brändillä marraskuuhun 2018 asti. Syyskuussa 2014 Gasum teki investointipäätöksen Porin Tahkoluodon LNG-terminaalista.[39] Porin LNG-terminaali oli valmistuessaan vuonna 2016 Suomen ensimmäinen LNG-terminaali. Gasum on mukana Manga LNG Oy:n Tornion nesteytetyn maakaasun tuontiterminaalissa yhdessä teollisuusyritys Outokumpu Oyj:n, SSAB Europe Oy:n ja energiayhtiö EPV Energia Oy:n kanssa.  Yhteishankkeen tavoitteena on laajentaa pohjoisen alueen kaasu- ja polttoainemarkkinoita tarjoamalla ympäristöystävällisempi ja edullisempi vaihtoehto pohjoisen teollisuudelle, energiantuotannolle ja laivaliikenteelle.

BiokaasuMuokkaa

 
Gasumilla on kaasutankkausasema verkosto henkilö- ja raskaalle liikenteelle Suomessa ja tulevaisuudessa myös Ruotsissa ja Norjassa.

Biokaasua voidaan käyttää sekä lämmön- että sähköntuotannossa ja jalostettuna ajoneuvojen uusiutuvana polttoaineena. Gasum kehittää autoliikenteen käyttöön tarkoitettua biokaasua yhdessä useiden toimijoiden kanssa. Yhteistyön tavoitteena on tuottaa kotimaista biokaasua, joka siirretään Gasumin kaasuverkoston kautta liikenteen polttoaineeksi. Tulevaisuudessa tavoitteena on kattaa suuri osa autojen tarvitsemasta kaasusta kotimaisella biokaasulla.[40] Nesteytettyä biokaasua (LBG) voidaan hyödyntää samoissa käyttökohteissa kuin LNG:tä, kuten meri- ja raskaassa liikenteessä sekä teollisuudessa.[17]

 
Nesteytettyä maakaasua (LNG) toimitetaan LNG-laivalla Gasumin tytäryhtiön Skangasin LNG-tuontiterminaaleihin Suomessa ja Ruotsissa.

Jätteiden käsittely ja jätevirtojen ohjaaminen biokaasun tuotantoon on osa Gasumin biokaasuliiketoimintaa. Yhtiö käsittelee jätteitä ja tuottaa biokaasua biokaasulaitoksissa Suomessa ja Ruotsissa.[41] Biokaasun lisäksi laitokset tuottavat orgaanisia lannoitevalmisteita biohajoavista jakeista maatalouden ja teollisuuden käyttöön.[42]

Tekniset palvelut on yhtiön tukifunktio, joka palvelee teollisuutta, kaasunjakeluyhtiöitä, kiinteistöjä, asunto-osakeyhtiöitä sekä ravintoloita kaikissa maakaasun, biokaasun ja LNG:n käyttöratkaisuihin ja huoltoon liittyvissä asioissa. Gasum tuo maahan muun muassa Gorenjen ja Ilven kaasuliesiä. Pääkaupunginseudun alueella on yli 30 000 kotitaloutta, jotka ottavat kaasunsa kaupunkiverkosta. Yli 300:lla pääkaupunkiseudun ravintolalla on käytössään kaasuliesi.

YhteistyösopimuksetMuokkaa

Gasum tekee yhteistyötä useiden eri toimijoiden kanssa eri liiketoiminta-alueilla.

HSY ja HSLMuokkaa

Gasum ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) tekivät marraskuussa 2011 sopimuksen Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamon tuottaman biokaasun jatkojalostamisesta ja syöttämisestä kaasuverkkoon vuoden 2012 aikana. Jätevedenpuhdistamo käsittelee jätevesiä Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vantaan alueilta. Sopimuksen mukaan Gasum investoi puhdistuslaitokseen laitteet, joilla biokaasu puhdistetaan tasalaatuiseksi liikennepolttoaineeksi ja syötetään kaasuverkkoon.

Helsingin seudun liikenne (HSL) toivoo sopimuksen edistävän erilaisten ympäristöystävällisten polttoaineiden käyttöä pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä. Suomenojan jätevesistä tuotettu biokaasu riittää kattamaan lähes 50 bussin polttoaineen vuosikulutuksen. Hiilidioksidipäästöt vähenevät 4 700 tonnia vuodessa; myös lähipäästöjä voidaan vähentää biokaasun avulla. Typenoksidipäästöt (NOx) vähenevät 20 tonnia ja pienhiukkaspäästöt yli 2 tonnia vuodessa, mikäli 50 bussia vaihtaa polttoaineensa dieselistä kaasuun.[43]

Turun seudun puhdistamo OyMuokkaa

Gasum käsittelee Turun alueen jätevesilietteen Topinojan biokaasulaitoksessa. Vuonna 2017 Gasum ja Turun seudun puhdistamo Oy solmivat jatkosopimuksen Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon lietteiden hyödyntämisestä biokaasuenergiana ja lannoitteena. Turun biokaasulaitokseen perustuvan kiertotalousratkaisun kehittäminen on hallituksen kärkihanke. Gasum on solminut kierrätysravinneyhteistyön Algol Chemicalsin kanssa. Hanke jatkuu laitoksen laajentamisella ja biokaasun nesteytyslaitosinvestoinnilla ja se on määrä saada valmiiksi vuoden 2019 loppupuolella. Sopimuskausi Turun seudun puhdistamon kanssa on voimassa vuoteen 2028 asti. [44]

Stora EnsoMuokkaa

 
Gasumin nesteytetty maakaasu (LNG) kuljetetaan usein erikoisvalmisteisilla LNG-säiliöautoilla.

Gasum ja metsäyhtiö Stora Enso allekirjoittivat sopimuksen syksyllä 2018 biokaasulaitoksen rakentamisesta Stora Enson Nymöllan paperitehtaalle.[45] Laitos muuttaa tehtaan jätevedet uusiutuvaksi energiaksi ja sen odotetaan tuottavan 75-90 GWh nesteytettyä biokaasua vuodessa. Määrä vastaa 200 kaukoliikenteen kuorma-auton vuosittaista polttoainetarvetta Ruotsissa. Laitoksen käyttöönoton arvioidaan tapahtuvan vuoden 2020 aikana.[46]

Metsä-TissueMuokkaa

Gasum ja Metsä Tissue Oyj solmivat sopimuksen nesteytetyn maakaasun (LNG) toimittamisesta Mäntän pehmopaperitehtaalle tuotannon prosesseihin. Mäntän pehmopaperitehdas käyttää jatkossa LNG:tä paperin kuivausprosessissa korvaamaan nestekaasun käytön. Polttoaineen vaihtaminen nestekaasusta LNG:hen parantaa kilpailukykyä ja vähentää yhtiön hiilidioksidipäästöjä. LNG toimitetaan Mäntän tehtaalle säiliöautolla Gasumin Porin LNG-terminaalista. Käyttökohteessa LNG höyrystetään takaisin kaasumaiseen muotoon ennen käyttöä. [47]

Jäsenyydet järjestöissäMuokkaa

Gasum on Energiateollisuuden (ET) jäsen [48], Suomen Kaasuyhdistys ry:n sekä Finbio ry:n jäsen. Gasumilla on paikka myös Energiafoorumissa sekä Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) energiavaliokunnassa. Tämän lisäksi Gasum on mukana monien kansainvälisten energia- ja kaasualan järjestöjen toiminnassa (Eurogas, European Network of Transmission System Operators for Gas (ENTSOG), Gas Infrastructure Europe (GIE), International Gas Union (IGU), European Gas Research Group (GERG) ja European Pipeline Research Group (EPRG)).[49]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b Gasum-konsernin tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2016 (pdf) Gasum. Viitattu 7.2.2017.
  2. a b c Gasum-konsernin tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2017 (pdf) Gasum. Viitattu 19.10.2018.
  3. a b c d e f g h Gasum-konserni: Gasum-konsernin osavuosikatsaus Q1/2017 Talousraportti. 24.4.2017. Viitattu 26.4.2017.
  4. Biokaasu on uusiutuvaa ja kotimaista Kuinka paljon biokaasua voidaan tuottaa Suomessa?. Gasum. Viitattu 13.12.2018.
  5. Kiertotalous mullistaa myös lannoitteet ja kierrätysravinteet 18.12.2017. Gasum artikkeli. Viitattu 13.12.2018.
  6. 24 h vuorokaudessa kumppanisi energiamarkkinoilla Gasum. 10.12.2018. Gasum. Viitattu 13.12.2018.
  7. Tuija Käyhkö: Kekkonen runnoi maakaasun Suomeen. Tekniikka & Talous, 15 Jan 2004. Artikkelin verkkoversio.
  8. Muutoksia Gasum-konsernissa, Gasum Tekniikka Oy aloitti toimintansa, Gasum-tiedote 1.4.2011
  9. Talouselämän kirjoitus 6.9.2011 julkaistusta yhteistyösopimuksesta Helsingin Energian ja Metsä-Botnian kanssa.
  10. Biokaasua pääkaupunkiseudun bussien käyttöön vuonna 2012, STT-Info Gasumin tiedote 29.11.2011
  11. Gasum ja Eesti Gaas solmivat yhteistyösopimuksen maakaasun pörssikaupan kehittämisestä Viron kaasumarkkinoille, Gasum-tiedote 21.12.2011
  12. Gasum ja Lietuvos Dujos yhteistyöhön kaasun pörssikaupan käynnistämiseksi Liettuassa, Gasum-tiedote 12.12.2011
  13. Gasumin LNG-terminaali Poriin Talouselämä. Viitattu 5.4.2014.
  14. a b Fortum to sell its Gasum shares to the Finnish State (Fortumin tiedote 3.11.2014) fortum.com.
  15. Gasum luopuu lämpöliiketoiminnasta ja maakaasun vähittäismyynnistä Medialle – Uutiset. 7.2.2017. Gasum Oy. Viitattu 7.2.2017.
  16. Gasumin kasvaa Pohjoismaiden suurimmaksi LNG-jakelijaksi Arvopaperi. Viitattu 5.4.2014.
  17. a b c Gasum ostaa Skangasin Osto&logistiikka. Viitattu 18.10.2018.
  18. Gasum ostaa Enegian energiamarkkinapalvelut tiedote. 31.8.2018. Gasum. Viitattu 13.12.2018.
  19. Kaasuntankkausasemat kartalla (Gasumin ja muiden toimijoiden) Gasum, gasum.com. Viitattu 21.9.2018.
  20. Miina Rautiainen: Gasum rakentaa 50 uutta raskaan liikenteen kaasutankkausasemaa Pohjoismaihin 7.9.2018. Tekniikka & Talous, tekniikkatalous.fi. Viitattu 21.9.2018.
  21. Gasum saattoi päätökseen Gasum Eestin myynnin Alexela Energian kanssa Gasum. Viitattu 29.9.2014.
  22. Gasumin kasvaa POhjoismaiden suurimmaksi LNG-jakelijaksi Arvopaperi. Viitattu 5.4.2014.
  23. Biotehdas osaksi Gasumin biokaasuliiketoimintaa www.gasum.fi. Viitattu 5.4.2016.
  24. Biokaasualan edelläkävijä Biovakka osaksi Gasumin biokaasuliiketoimintaa www.gasum.fi. Viitattu 5.4.2016.
  25. Gasum nostaa omistusosuuttaan Skangasista - Skangas www.skangas.com. Viitattu 18.7.2017. (englanniksi)
  26. Gasum ostaa Enegian energiamarkkinapalvelut Talotekniikka. Viitattu 18.10.2018.
  27. LNG-tuontiterminaalit Gasum verkkosivu. 10.12.2018. Gasum. Viitattu 13.12.2018.
  28. a b c d Gasum: Gasum-konsernin johto www-sivu. 26.4.2017. Viitattu 26.4.2017.
  29. Uusi toimitusjohtaja Johanna Lamminen aloittaa (Gasumin tiedote 1.3.2014) gasum.fi. Viitattu 9.4.2016.
  30. Johanna Lamminen on Oopperajuhlien valtuuston uusi puheenjohtaja - 2017 - Savonlinnan Oopperajuhlat operafestival.fi. Viitattu 16.2.2018.
  31. Gasumille EU-tukea LNG-liikennetankkausasemaverkoston rakentamiseen – uudet asemat Helsinkiin, Vantaalle, Turkuun ja Jyväskylään gasum.fi. Viitattu 11.1.2016.
  32. Gasumin tankkausasemat kartalla 2014
  33. Kaasutankkausasemat Suomessa gasum.com. Viitattu 26.4.2017.
  34. Raskaan liikenteen asemat www.gasum.com. Viitattu 26.4.2017.
  35. Raskas liikenne siirtyy kaasun aikakauteen: Pohjoismaihin 50 tankkausaseman verkosto | Gasum Gasum. 7.9.2018. Viitattu 16.2.2018.
  36. Gasumin vuosikertomus 2010, Gasum Oy:n hallituksen toimintakertomus 2010, s. 30–31
  37. Gasum osavuosikatsaus Q3 2018 Osavuosikatsaus Q3 2018. 15.10.2018. Gasum. Viitattu 13.12.2018.
  38. Gasum: LNG-yhtiö Skangasin nimi vaihtuu Gasumiksi Tiedote. 10.12.2018. Gasum.
  39. Skangass invests in Pori LNG terminal – LNG to be supplied to customers from the terminal in 2016 STT-info. Viitattu 29.9.2014.
  40. Gasumin liikennepalveluiden biokaasutiedote 2011, elokuu
  41. Gasum laajentaa Oulun Biokaasulaitoksen kapasiteetin 35 GWh:in vuodessa Industry Summit. Viitattu 19.10.2018.
  42. Lannoitteita maatiloilla Gasum. Viitattu 19.10.2018.
  43. Biokaasua pääkaupunkiseudun bussien käyttöön vuonna 2012, STT-Info 29.11.2011
  44. Turun seudun jätevesistä biokaasua – Gasum jatkosopimukseen Turun seudun puhdistamo Oy:n kanssa - Turun Topinojan biokaasulaitoksen kierrätysravinteet hyötykäyttöön teollisuuteen 28.11.2018. Gasum Oy. Viitattu 28.11.2018.
  45. Stora Enson jätevedestä aletaan tehdä uusiutuvaa polttoainetta Ruotsissa Yle. Viitattu 19.10.2018.
  46. Stora Enso ja Gasum tuottavat uusiutuvaa energiaa jätevedestä Ruotsissa Ammattilehti. Viitattu 19.10.2018.
  47. Gasum ja Metsä Tissue yhteistyöhön Gasum. 25.9.2018. Viitattu 13.12.2018.
  48. Gasum: Gasum energiateollisuuden jäseneksi 11.12.2018. 11.12.2018. Gasum.
  49. Gasumin yritysvastuuraportti 2010.pdf

Aiheesta muuallaMuokkaa