Gardenia-Helsingin sisäänkäynti

Gardenia-Helsinki oli vuonna 2001 avattu ja vuoden 2015 lopussa suljettu puutarhanähtävyys Helsingin Viikissä. Gardenialla oli sekä sisä- että ulkopuutarha, joista ulkopuutarha oli yleisölle avoin ja sisäpuutarha maksullinen. Trooppinen sisäpuutarha oli keskittynyt Kaakkois-Aasian hyötykasveihin, ja kokoelma sisälsi runsaasti mm. hedelmä- ja maustekasveja. Ulkoalueella oli japanilainen kivipuutarha, johon sisältyi japanilaisen puutarha-asiantuntijan suomalaisesta kivestä suunnittelema vesiaihe. Lisäksi ulkopuutarhaan oli istutettu runsaasti ruusuja, pioneja ja perennoja.

Puutarhojen lisäksi Gardeniassa oli myös muuta toimintaa. Gardeniasta vuokrattiin kokoustilaa ja juhlatilaa pieniin ja suuriin tilaisuuksiin, ja Gardenian tiloissa toimi helsinkiläisiä koululuokkia luontoon tutustuttava luontokoulu Töyhtöhyyppä. Aulassa toimi lounasravintola/kahvila ja infopisteestä saattoi ostaa pieniä matkamuistoja ja jonkin verran viherkasveja.

Gardeniassa työskenteli yhdeksän vakituista työntekijää.[1] Toimitusjohtajana toimi Sari Oikarinen. Helsingin kaupunki omistaa Gardeniasta 91 prosenttia ja yliopisto loput.[1]

Helsingin kaupunginhallitus päätti kesäkuussa 2015 lopettaa Gardenian toiminnan, jota ei ollut saatu taloudellisesti kannattavaksi.[2] Puutarha oli viimeisen kerran avoinna maanantaina 30.11.2015. Kasvihuonerakennukselle ei vuoden 2016 alkaessa ole löytynyt muuta käyttöä, ja se on toistaiseksi tyhjillään.

Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Hannu Tikka.[3]

LähteetMuokkaa

  1. a b Viikin Gardeniaa uhkaa lopettaminen Helsingin uutiset 14.3.2014.
  2. Järvinen, Marju: Viherkeskus Gardenian toiminta loppuu Helsingissä Metro. 22.6.2015. Viitattu 23.6.2015.
  3. Tikka, Hannu: Lasinen teemapuutarha. Arkkitehti, , 2002. vsk, nro 1, s. 64–69. SAFA.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gardenia-Helsinki.
Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.