Gagauzia[2] (gagauziksi Gagauz-Yeri tai Gagauziya, romaniaksi Găgăuzia ja ven. Гагаузия, Gagauzija) on autonominen alue eteläisessä Moldovassa, lähellä Ukrainan Odessan alueen länsirajaa.[3] Alueen virallinen nimi on Gagauzian autonominen alue (gagauziksi Avtonom Territorial Bölümlüü Gagauz Yeri, romaniaksi Unitate teritorială autonomă Găgăuzia).

Gagauzian autonominen alue
Gagauz-Yeri
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Gagausian sijainti Moldovan kartalla
Gagausian sijainti Moldovan kartalla

Koordinaatit: 46.3012°N, 28.6534°E

Valtio Moldova
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Comrat
 – suurin kaupunki Comrat (26 000 as.)
 – Kuvernööri Evghenia Guțul
Pinta-ala 1 832 km²
Väkiluku (2014)  ([1]) 161 900
Kielet gagauzi, romania ja venäjä
Symbolit
 – Lippu Gagauzian lippu
 – Vaakuna Gagauzian vaakuna
 – Kansallislaulu Gagauziya Milli Marşı
Lyhenteet
 – ISO 3166 MD-GA
gagauzia.md

Alueen väkiluku oli vuoden 2014 alussa 161 900 asukasta. Pääosa (noin 96 100 henkeä) väestöstä asuu maaseudulla. Gagauzian pääkaupunki on Comrat (26 000 as.). Muita kaupunkeja ovat Ciadîr-Lunga (22 800 as.) ja Vulcăneşti (16 700 as.).[1] Alueen pinta-ala on 1 832 km².

Historia

muokkaa

Vuonna 1990 Gagauzia julistautui itsenäiseksi Gagauzian tasavallaksi, mutta vuonna 1994 se liitettiin autonomisena alueena Moldovaan. Sillä on omat poliisivoimansa. Venäjä on antanut Gagauzialle erityisaseman muuhun Moldovaan nähden eikä se rajoita viinin tai maataloustuotteiden tuontia Gagauziasta.[4] Parlamenttivaaleissa alue on suuntautunut vahvasti venäjämyönteisesti. Esimerkiksi vuoden 2010 parlamenttivaaleissa Moldovan kommunistipuolue ja vuoden 2014 vaaleissa Moldovan tasavallan sosialistipuolue saivat yksin yli 50 prosenttia Gagauziassa annetuista äänistä.[5] Șor-puoluetta edustava Evghenia Guțul valittiin Gagauzian johtoon toukokuussa 2023.[6][7]

Alueen viralliset kielet ovat gagauzi, romania ja venäjä. Toisin kuin Moldovasta irtautunut Transnistria, Gagauzia ei ole tehnyt itsenäistymisjulistusta.

Etniset ryhmät

muokkaa

Gagausian väestö koostuu etnisistä ryhmistä seuraavasti:

Väestö kuuluu enimmäkseen ortodoksiseen uskontoon.

Kulttuuri ja koulutus

muokkaa

Comratissa on 55 koulua ja yksi yliopisto. Ne saavat taloudellista tukea Turkin hallitukselta. Lisäksi Turkin rahoituksella on perustettu Turkin kulttuurikeskus (Türk İşbirliği Ve Kalkınma İdaresi Başkanlığı) ja turkkilainen kirjasto (Atatürk Kütüphanesi). Turkin tuki gagauzeille selittyy sillä, että nämä ovat turkinsukuinen kansa. Beşelman kylässä toimii Gagauzian historiallinen ja etnomaantieteellinen museo, jonka on perustanut Dimitri Kara Çöban. [8]

Lähteet

muokkaa
  1. a b Number of resident population in the Republic of Moldova as of 1st January 2014, in territorial aspect 17.3.2014. National Bureau of Statistics of the Republic of Moldova, statistica.md. Viitattu 3.12.2014. (englanniksi)
  2. Kerkko Hakulinen ja Sirkka Paikkala: Pariisista Papukaijannokkaan. Suomenkieliset ulkomaan paikannimet ja niiden vireaskieliset vastineet., s. 291. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. ISBN 978-952-5446-80-7.
  3. I. V. Kopylova (redaktor): Atlas avtomobilnyh dorog. Ukraina, Moldova 1:1 250 000. Minsk, Valko-Venäjä: RUP Belkartografija, 2013. (venäjäksi)
  4. Näkökulma: Moldovan kivikkoinen tie kohti EU:ta 1.12.2014. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 3.12.2014.
  5. Alegerile parlamentare 30 noiembrie 2014 (Gagauzian alueen väestön kanta marraskuun 2014 parlamenttivaaleissa: yläosan alasvetovalikosta valinnat Alegerile parlamentare 30 noiembrie 2014 ja UTA Găgăuzia) Moldovan keskusvaalilautakunta, cec.md. Arkistoitu 18.12.2014. Viitattu 3.12.2014. (romaniaksi)
  6. "We will be friends with Russia." Yevgenia Gutsul has become the new leader of Gagauzia The Eastern Herald. 15.5.2023. Viitattu 19.2.2024. (englanti)
  7. Pro-Russian Regional Leader in Moldova Seeks Closer Ties With Moscow US News. 15.5.2023. Viitattu 19.2.2024. (englanniksi)
  8. National Gagauz history and ethnographic Museum of Dmitry Kara-Cioban prospect.md. Viitattu 21.2.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa