Avaa päävalikko
Gabriel Anton Cronstedt.

Gabriel Anton Cronstedt (8. joulukuuta 1798 Tukholma24. huhtikuuta 1893 Helsinki) oli suomalainen kenraalimajuri, valtiopäivämies ja kuvernööri.

UraMuokkaa

Cronstedt valmistui Pietarin Keisarillisesta paašikoulusta vuonna 1820. Hänet ylennettiin vänrikiksi ja määrättiin palvelukseen Henkikaartin Preobraženskin rykmenttiin. Kaksi vuotta myöhemmin Cronstedt siirrettiin aliluutnanttina Helsinkiin Suomen kenraalikuvernöörinä toimineen Fabian Steinheilin nuoremmaksi adjutantiksi. Vuonna 1827 hänet korotettiin kenraalikuvernööri Arseni Zakrevskin vanhemmaksi adjutantiksi ja ylennettiin vuotta myöhemmin kapteeniksi.

Vuonna 1832 Cronstedt siirrettiin everstinä Pietarin jalkaväkirykmenttiin ja vuotta myöhemmin takaisin Helsinkiin Suomen kaartiin eli Henkikaartin 3. Suomen Tarkk'ampujapataljoonaan. Vuosina 1837–1840 hän toimi Mikkelin läänin virkaatekevänä kuvernöörinä ja 1840–1856 Turun ja Porin läänin maaherrana, joista kaksi ensimmäistä vuotta virkaatekevänä. Kenraalimajuriksi Cronstedt ylennettiin 1841 ja salaneuvoksen arvonimi hänelle myönnettiin 1856. Valtiopäiville Cronstedt osallistui 1863 ja 1867.

PerheMuokkaa

Gabriel Anton Cronstedtin isä oli vara-amiraali Carl Olof Cronstedt. Hän avioitui vuonna 1833 vapaherratar Beata Sofia Johanna Hjärnen kanssa, joka kuoli 1850. Cronstedtin toinen puoliso oli Johanna Elisabet Nassokin vuodesta 1852 lähtien. Ensimmäisen puolisonsa kanssa hän sai kolme lasta, joista vanhin oli Krimin sodassa vuonna 1855 Sevastopolissa kaatunut vänrikki Karl Gustaf Anton Alfred Cronstedt.[1] Cronstedtin toiseksi nuorin lapsi Elisabeth kuoli 93-vuotiaana 1948.

LähteetMuokkaa