Fytokemikaali

Fytokemikaalit ovat kasvikunnan tuottamia bioaktiivisia yhdisteitä, jotka eivät ole ravintoaineita mutta jotka elimistöön päätyessään voivat aiheuttaa terveysvaikutuksia eläimissä.[1][2] Monet fytokemikaalit ovat antioksidantteja, mutta ne voivat myös säädellä fysiologisia prosesseja, kuten solujen erilaistumista, geenien ekspressiota, entsyymien toimintaa ja hormoniaineenvaihduntaa.[1] Runsaasti fytokemikaaleja sisältävien ruokien saannin on osoitettu olevan yhteydessä useiden sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien, tyypin 2 diabeteksen ja syövän pienentyneeseen riskiin. Suojaavan vaikutuksen tarkkoja mekanismeja yksittäisten fytokemikaalien osalta ei tunneta, mutta niiden arvellaan olevan seurausta fytokemikaalien synergistisistä ja additiivisista vaikutuksista.[3] Tämä on päätelty muun muassa siitä, että puhdistettuina yhdisteinä yksitellen annettujen fytokemikaalien vaikutus on jäänyt vähäiseksi.

Monien marjojen, hedelmien ja vihannesten kirkkaat värit johtuvat niiden sisältämistä fytokemikaaleista, kuten flavonoideista ja karotenoideista.

Useimmat prosessoimattomat kasviperäiset ruoka-aineet sisältävät runsaasti fytokemikaaleja. Marjoissa on etenkin flavonoideja ja fenolihappoja, kuten antosyaaneja, kversetiiniä sekä ellagiinihappoa ja sen johdannaisia ellagitanniineja.[4][5]

LuokitteluMuokkaa

Fytokemikaalit voidaan kemiallisen rakenteensa perusteella jaotella kolmeen pääryhmään, jotka sisältävät useita tärkeitä fytokemikaaliryhmiä: [2][6]

LähteetMuokkaa

  1. ↑ a b Liu, Rui Hai: Potential synergy of phytochemicals in cancer prevention: mechanism of action. The Journal of nutrition, 2004, 134. vsk, nro 12, s. 3479S–3485S. doi:10.1093/jn/134.12.3479S.
  2. ↑ a b Dillard, Cora J., ja J. Bruce German: Phytochemicals: nutraceuticals and human health. Journal of the Science of Food and Agriculture, 2000, 80. vsk, nro 12, s. 1744–1756. doi:10.1002/1097-0010(20000915)80:12<1744::AID-JSFA725>3.0.CO;2-W.
  3. ↑ Liu, Rui Hai: Health benefits of fruit and vegetables are from additive and synergistic combinations of phytochemicals. The American Journal of Clinical Nutrition, 2003, 78. vsk, nro 3, s. 517S–520S. doi:10.1093/ajcn/78.3.517S.
  4. ↑ Häkkinen, S., Heinonen, M., Kärenlampi, S., Mykkänen, H., Ruuskanen, J., & Törrönen, R.: Screening of selected flavonoids and phenolic acids in 19 berries. Food Research International, 1999, 32. vsk, nro 5, s. 345–353. doi:10.1016/S0963-9969(99)00095-2.
  5. ↑ Kähkönen, M. P., Hopia, A. I., & Heinonen, M.: Berry phenolics and their antioxidant activity. Journal of Agricultural and Food Chemistry, 2001, 49. vsk, nro 8, s. 4076–4082. doi:10.1021/jf010152t.
  6. ↑ Harborne, Jeffrey: Classes and Functions of Secondary Products from Plants. Kirjassa: Chemicals from Plants, s. 1–25. Imperial College Press, 1999.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Fytokemikaali&oldid=19345006”