Veikkausliiga

miesten jalkapallon korkein sarjataso Suomessa
(Ohjattu sivulta Futisliiga)

Veikkausliiga on miesten jalkapalloilun korkein sarjataso Suomessa. Sitä on pelattu vuodesta 1990 alkaen, jolloin se korvasi Mestaruussarjan. Menestynein seura on 16 mestaruutta voittanut Helsingin Jalkapalloklubi, joka on 32 Suomen-mestaruudellaan myös maan kaikkien aikojen menestynein seura.

Veikkausliiga
Meneillään oleva kausi
Veikkausliigan kausi 2024
Laji jalkapallo
Maa(t)  Suomi
Perustettu 1990
Toimitusjohtaja Timo Marjamaa
Motto Tunnusta väriä
Joukkueita 12
Hallitseva mestari HJK
Eniten mestaruuksia HJK (16)
Sarjataso 1.
Alempi taso Ykkösliiga
TV Ruutu+ (kaikki ottelut), Yle (6-7 ottelua)
Sivusto www.veikkausliiga.com

Liigan lisäksi joukkueet osallistuvat Suomen cupiin. Parhaiten liigassa menestyneet joukkueet pääsevät mukaan Euroopan jalkapalloliiton (UEFA) kansainvälisiin seurajoukkuekilpailuihin Mestarien liigaan ja Eurooppa-liigaan. Liigasta seuraava alempi sarjataso on nimeltään Ykkösliiga.

Liigaa hallinnoi seurajohtoinen Jalkapalloliiga ry, ja sen pääsponsori on rahapeliyhtiö Veikkaus.

Historiaa muokkaa

 
Veikkausliigan edellinen logo

Jalkapallon Suomen mestaruus ratkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1908, ja sarjamuotoisesti mestaruudesta on pelattu muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta vuodesta 1930 lähtien.[1] Vuonna 1989 perustettiin Palloliitosta erillinen seurajohtoinen organisaatio, joka otti hallinnoitavakseen korkeimman sarjatason. Liiga korvasi SM-sarjan, ja sen ensimmäinen kausi oli 1990, jolloin sen nimi oli Futisliiga. Liigan avauskierros pelattiin 29. huhtikuuta 1990. Kaudesta 1992 lähtien se on tunnettu nimellä Veikkausliiga pääyhteistyökumppani Veikkauksen mukaan.[2]

Liigan joukkuemäärä on vaihdellut alkuperäisestä 12 joukkueesta pienimmillään 10 joukkueeseen ja suurimmillaan 14 joukkueeseen. Kausi 2006 pelattiin alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen 13 joukkueella Allianssin liigalisenssin epäämisen vuoksi. Myös sarjajärjestelmä on vaihdellut. Ensimmäisellä kaudella 1990 mestaruus ratkaistiin pudotuspeleillä, joihin pääsi kahdeksan parasta joukkuetta. Myöhemmin on neljänä kautena käytetty myös järjestelmää, jossa varsinaisen runkosarjan jälkeen joukkueet on jaettu sijoituksiensa mukaan ylempään ja alempaan jatkosarjaan, joissa lopulliset sijoitukset on ratkaistu. Useimmiten on kuitenkin pelattu pelkkä runkosarja. Ajoittain sarja on pelattu kolminkertaisena eli joukkueet ovat kohdanneet toisensa kolmesti kauden aikana. Pisimmillään tämä on tarkoittanut 33 ottelukierroksen pituista kautta vuosina 1991–1992, 20002001 ja uudelleen vuodesta 2011 alkaen, jolloin sarjassa oli 12 joukkuetta.[1][3]

Liigassa on pelannut vuosina 1990–2014 yhteensä 38 eri seuraa,[4] joista ainoastaan HJK on pelannut sarjassa jokaisena kautena. HJK:lla on myös eniten mestaruuksia (14) ja peräkkäisiä mestaruuksia (kuusi kausina 2009–2014). Yhteensä mestaruuden on voittanut kahdeksan eri seuraa.[1][3]

Sarjajärjestelmä muokkaa

Veikkausliigassa on kaudella 2023 12 joukkuetta. Liigassa ottelun voitosta saa kolme pistettä ja tasapelistä yhden pisteen. [5]

Liigan mestari pääsee Mestarien liigan karsintojen toiselle karsintakierrokselle. Toiseksi sijoittunut ja eurolopputurnauksen voittanut joukkue pääsevät Konferenssiliigan karsintojen ensimmäiselle karsintakierrokselle. Liigan viimeiseksi sijoittunut joukkue tippuu Ykkösliigaan ja toiseksi viimeiseksi sijoittunut karsii liigapaikasta Ykkösliigan nousukarsinnan voittanutta joukkuetta vastaan kaksiosaisessa liigakarsinnassa.[5]

Osallistuvilta seuroilta vaaditaan muun muassa taloudellisia edellytyksiä sekä olosuhdeohjelman pykälien täyttämistä liigalisenssin myöntämiseksi.[6]

Mikäli sarjan päätyttyä joukkueet ovat tasoissa, paremmuuden ratkaisee:

  • a) Maaliero eli tehtyjen ja päästettyjen maalien erotus.
  • b) Tehtyjen maalien lukumäärä.
  • c) Kaikkien a) ja b) kohdan soveltamisen jälkeen jäljellä olevien tasapisteisiin päätyneiden joukkueiden keskinäisten ottelujen 1) pisteet, 2) maaliero, 3) tehdyt maalit.
  • d) Jos c-kohdan soveltamisen jälkeen kahden tai useamman joukkueen kesken ei sijoitusta voida määritellä, ratkaisee näiden joukkueiden keskinäinen ottelu tai ottelut.

Runkosarja muokkaa

Joukkueet pelaavat kaksinkertaisen (yksi ottelu jokaista joukkuetta vastaan koti- ja vieraskentällä) runkosarjan. Runkosarja kestää huhtikuusta syyskuuhun.[5]

Mestaruus- ja haastajasarjat muokkaa

Runkosarjassa kuusi parhaiten sijoittunutta joukkuetta pelaavat yksinkertaisen (yksi ottelu jokaista joukkuetta vastaan koti- tai vieraskentällä) mestaruussarjan. Kuusi heikoiten sijoittunutta joukkuetta taas pelaavat yksinkertaisen haastajasarjan. Mestaruus- ja haastajasarjat pelataan syys-lokakuussa.

Mestaruussarjan ensimmäiseksi sijoittunut joukkue on Veikkausliigan mestari. Haastajasarjan viimeiseksi jäänyt joukkue tippuu Ykkösliigaan.[5]

Eurolopputurnaus muokkaa

Mestaruussarjan sijoille 4.-6. sijoittuneet joukkueet sekä haastajasarjan 7. sijalle sijoittunut joukkue pelaavat loka- ja marraskuun vaihteessa eurolopputurnauksen. Ensimmäisellä kierroksella kohtaavat mestaruussarjan 4. ja haastajasarjan 7. sijoittuneet joukkueet (ottelu 1) sekä mestaruussarjan 5. ja 6. sijoittuneet joukkueet (ottelu 2).

Toisella kierroksella kohtaavat ottelun 1 ja ottelun 2 voittajat. Kotiedun saa joukkue, joka on sijoittunut korkeammalle loppusarjoissa.

Eurolopputurnausfinaalissa kohtaavat mestaruussarjan 3. sijoittunut joukkue ja toiselta kierrokselta jatkoon mennyt joukkue. Finaali on kaksiosainen siten, että ensimmäinen osa-ottelu pelataan toiselta kierrokselta jatkoon menneen joukkueen kotona ja toinen osa-ottelu mestaruussarjan pronssimitalistin kotona. Yhteismaalein finaalin voittanut joukkue saa paikan Konferenssiliigan karsintojen ensimmäiselle karsintakierrokselle.[5]

Hallinto muokkaa

Liigaa hallinnoi Jalkapalloliiga ry, jonka hallituksen puheenjohtajana on marraskuusta 2020 lähtien toiminut Kaarlo Kankkunen. Hallituksessa istuu yksi jäsen kustakin liigaseurasta.[7] Liigan toimitusjohtaja on Timo Marjamaa. Liigan toimisto sijaitsee Helsingissä Töölön jalkapallostadionin tiloissa.[8] Alempien sarjatasojen toiminnasta vastaa Palloliitto ja sen piirit.

Liigalla on päätäntävalta muun muassa markkinointi- ja televisiointisopimuksistaan. Sarjajärjestelmän hyväksyy Palloliitto liigan esityksestä (sopimus vuodelta 2001).[2] Seurojen liigalisenssien myöntämisestä päättää liigahallituksen ja Palloliiton liittohallituksen yhteinen liigalisenssikomitea.[6]

Palloliitto ja Veikkausliiga allekirjoittivat 24. joulukuuta 2015 kausia 2016–2020 koskevan sopimuksen jalkapallon ylimmän sarjatason (Veikkausliiga) järjestämisestä. Sopimuksen sisältö on Palloliiton ja Veikkausliigan asettamien työryhmien esitysten mukainen.[9]

Liiga on eurooppalaisten jalkapallon ammattilaisliigojen yhteistyöjärjestön European Leaguesin jäsen.[10]

Puheenjohtajat muokkaa

[2]

Toimitusjohtajat muokkaa

[2]

Joukkueet kaudella 2024 muokkaa

Joukkue Kaupunki Perustettu Päävalmentaja Kapteeni
AC Oulu Oulu 2002   Rauno Ojanen   Rasmus Karjalainen
Ekenäs IF Raasepori 1905   Gabriel Garcia Xatart
FC Haka Valkeakoski 1934   Andy Smith   Niklas Friberg
FC Inter Turku 1990   Vesa Vasara   Tommi Jyry
FC Lahti Lahti 1996   Toni Lindberg   Juho Pirttijoki
HJK Helsinki 1907   Ossi Virta   Miro Tenho
IF Gnistan Helsinki 1924   Jussi Leppälahti
IFK Mariehamn Maarianhamina 1919   Bruno Romão   Timi Lahti
Ilves Tampere 1931   Joonas Rantanen   Tatu Miettunen
KuPS Kuopio 1923   Jani Honkavaara[13]   Henri Toivomäki
SJK Seinäjoki 2007   Toni Lehtinen   Matej Hradecký
VPS Vaasa 1924   Jussi Nuorela   Sebastian Strandvall

Stadionit kaudella 2024 muokkaa

Joukkue Kaupunki Kotikenttä Kapasiteetti Kuva
AC Oulu Oulu Raatin stadion 4 400  
Ekenäs IF Raasepori Tammisaaren keskuskenttä 1 400
FC Haka Valkeakoski Tehtaan kenttä 3 516  
FC Inter Turku Veritas Stadion 9 372  
FC Lahti Lahti Lahden stadion 14 465  
HJK Helsinki Bolt Arena 10 770  
IF Gnistan Helsinki Mustapekka Areena 1 100  
IFK Mariehamn Maarianhamina Wiklöf Holding Arena 1 635  
Ilves Tampere Tammelan stadion 8 000  
KuPS Kuopio Väre Areena 5 000  
SJK Seinäjoki OmaSp Stadion 5 817  
VPS Vaasa Lemonsoft Stadion 6 009  

Entiset joukkueet muokkaa

[4]

Mestaruuspatsas muokkaa

Liigan mestaruuspatsas on naantalilaisen taiteilijan Timo Iivosen suunnittelema ja toteuttama, ja se on ollut käytössä ensimmäisestä liigakaudesta 1990 lähtien. 15 kilogrammaa painava ja 80 senttimetriä korkea patsas esittää kahta jalkapalloilijaa pallontavoittelutilanteessa. Patsas on hitsattu yhteen noin 300 osasta.[14]

2000-luvun alkuun asti patsas tunnettiin nimellä Futura-patsas yhteistyökumppani Nesteen mukaan, mutta sittemmin patsaasta on käytetty vain nimeä Veikkausliigan mestaruuspatsas.[15] Taiteilija Iivonen työskenteli liigan perustamisen aikoihin Naantalin Neste-huoltoasemalla, mitä kautta patsasprojekti tuli hänen toteutettavakseen.[14]

Talous muokkaa

Joukkueiden budjetit muokkaa

Liigajoukkueiden pelaajabudjetit kaudella 2023.[16]

Joukkue Pelaajabudjetti (€)
HJK 2 100 000
KuPS 1 000 000
FC Honka 1 000 000
SJK 890 000
Ilves 720 000
AC Oulu 720 000
FC KTP 685 000
FC Inter 670 000
FC Haka 650 000
FC Lahti 600 000
VPS 600 000
IFK Mariehamn 584 599

Pelaajien palkat muokkaa

Pelaajayhdistys teki vuosina 2001–2011 pelaajille lähetettyyn kyselyyn perustuneen palkkatutkimuksen.[17] Vuoden 2011 jälkeen virallista tutkimusta ei ole tehty. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Markus Juhola arvioi vuonna 2015, että keskipalkka on pysynyt jotakuinkin ennallaan, mutta päätoimisten pelaajien määrä on pudonnut. Osa pelaajista tekee muita töitä jalkapalloilun ohella ja joukkueissa on entistä enemmän junioripelaajia.[18]

Vuosi Keskipalkka (€/v) Keskipalkka
etuineen (€/v)
Päätoimisuus (%)
2001 18 920 21 730 72
2002 21 230 23 690 85
2003 17 500 19 400 85
2004 18 440 20 120 76
2005 15 470 17 060 64
2006 17 140 18 420 66
2007 18 690 20 330 86
2008 19 970 22 150 87
2009 21 650 24 060 91
2010 22 580 24 440 93
2011 17 520 19 230 75

Televisio ja radio muokkaa

Veikkausliigan kotimaan televisio-oikeudet on omistanut vuodesta 2015 Sanoma Media Finland, jonka Ruutu+-palvelussa näytetään kaikki Veikkausliiga-ottelut. Tällä hetkellä voimassa oleva sopimus käsittää kaudet 2023-2027. Helsingin Sanomien tietojen mukaan sopimuksen arvo on kolme miljoonaa euroa.[19] Lisäksi liigan otteluita näytetään Ylen kanavilla, joka näyttää kaudessa 6-7 ottelua Nelonen Median kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti.[20]

Veikkausliigan kansainväliset televisio-oikeudet on omistanut vuodesta 2023 lähtien saksalaistaustainen Onefootball-jalkapallomediayhtiö.[21] HS:n tietojen mukaan sopimuksena arvo on kaksi miljoonaa euroa.[22]

Aikaisemmin liigaa on televisioitu ainakin Ylen,[23] Nelosen,[24] Urheilukanavan,[25] Canal+:n,[26] URHOtv:n[26] ja Kutosen[27] kanavilla sekä Veikkauksen VeikkausTV-verkkopalvelussa.[28] Liigan ja Urho-TV:n välinen televisiointisopimus kattoi kaudet 2010–2014 ja oli Yle Urheilun tietojen mukaan arvoltaan noin kuusi miljoonaa euroa.[29] Urho-TV lopetti toimintansa huhtikuussa 2014, ja sillä oli ollut jo aiemmin vaikeuksia täyttää sopimuksen mukaisia maksuja.[30]

Radiossa liigan ottelutapahtumia seurattiin vuoteen 2018 asti Yle Puheen Jalkapallokierroksessa.[31]

Tilastoja muokkaa

Mestarit muokkaa

[1][3]

Kausittain muokkaa

Joukkueittain muokkaa

Joukkue Mestaruudet
HJK 17
Haka 5
TamU 3
Jazz 2
Kuusysi 1
TPV
MyPa
Inter
SJK
IFK Mariehamn
KuPS

Maalikuninkaat muokkaa

[3][32]

Kausi Pelaaja Joukkue Maalit
1990   Marek Czakon Ilves 16¹
1991   Kimmo Tarkkio Haka 23
1992   Luiz Antônio
  Ismo Lius
Jazz
HJK
21
1993   Antti Sumiala Jazz 20
1994   Dionísio TPV 17
1995   Valeri Popovitš Haka 21
1996   Luiz Antônio Jazz 17
1997   Rafael HJK 11
1998   Matti Hiukka RoPS 11
1999   Valeri Popovitš Haka 23
2000   Shefki Kuqi Jokerit 19
2001   Paulus Roiha HJK 22
2002   Mika Kottila HJK 18
2003   Saku Puhakainen MyPa 14
2004   Antti Pohja TamU 16
2005   Juho Mäkelä HJK 16
2006   Hermanni Vuorinen Honka 16
2007   Rafael Lahti 14
2008   Aleksandr Kokko
  Henri Myntti
Honka
TamU
13
2009   Hermanni Vuorinen Honka 16
2010   Juho Mäkelä HJK 16
2011   Timo Furuholm Inter 22
2012   Irakli Sirbiladze Inter 17
2013   Tim Väyrynen Honka 17
2014   Jonas Emet
  Luis Solignac
Jaro
IFK Mariehamn
14
2015   Aleksandr Kokko[33] RoPS 17
2016   Roope Riski SJK 17
2017   Aleksei Kangaskolkka[34] IFK Mariehamn 16
2018   João Klauss[35] HJK 21
2019   Filip Valenčič Inter 16
2020   Roope Riski HJK 16
2021   Benjamin Källman
  Tuco
Inter
SJK
14
2022   Lee Erwin Haka 20
2023   Bojan Radulović HJK 18

¹ Kimmo Tarkkio pääsi samaan maalimäärään pudotuspelien jälkeen.

20-vuotistähdistöjoukkue muokkaa

Liiga ja Veikkaus valitsivat liigan 20-vuotisjuhlavuonna 2009 liigan siihenastisen historian tähdistöjoukkueen. 11 pelaajan lisäksi valittiin valmentaja, joukkueenjohtaja ja erotuomari.[15]

Eniten otteluita pelanneet muokkaa

Tilanne kauden 2021 jälkeen.[36]
Pelaaja Joukkue Kaudet Ottelut
1.   Toni Huttunen MyPa 19922009 441
2.   Mikko Hauhia FC Lahti, HJK 20032019 416
3.   Ari Nyman FC Inter 20002018 406
4.     Valeri Popovitš TPV, Ilves, FC Haka, HJK 19932009 395
5.   Saku Puhakainen FC Kuusysi, TPS, MyPa 19952009 382
6.   Tommi Kautonen Reipas, FC Haka, MyPa, VPS, FC Lahti 19902006 376
7.   Juuso Kangaskorpi MP, MyPa, VPS, FC Haka 19932008 373
8.   Tuomas Aho HJK, Mypa, HIFK 19992017 371
9.     Alexei Eremenko FF Jaro, HJK 19912005 360
10.   Aarno Turpeinen OTP, FC Oulu, RoPS, HJK 19902004 358
  Henri Lehtonen FC Inter 20002017 358
  Rafael HJK, FC Jazz, FC Lahti 19972016 358

Eniten maaleja tehneet muokkaa

Tilanne kauden 2021 jälkeen.[36]
Pelaaja Joukkue Kaudet Maalit
1.     Valeri Popovitš TPV, Ilves, Haka, HJK 19932009 166
2.   Rafael HJK, Jazz, Lahti 19972016 136
3.   Saku Puhakainen Kuusysi, TPS, MyPa 19952009 114
4.   Juho Mäkelä HJK, SJK, IFK Mariehamn, VPS, HIFK, PS Kemi 20032018 111
5.   Luiz Antônio Jazz, HJK, MyPa 19922003 94
6.   Antti Pohja Kuusysi, MyPa, FinnPa, Jokerit, TPV, VPS, TamU, HJK 19942010 87
7.   Timo Furuholm Jazz, Inter 20032021 85
  Jari Vanhala Jaro, HJK, FinnPa, Inter 19911999 85
9.   Ismo Lius HJK, Kuusysi, RoPS, MyPa, Lahti 19911999 84
10.   Demba Savage Honka, HJK 20082021 80
  Akseli Pelvas HJK, IFK Mariehamn, KuPS, SJK 20072020 80

Erotuomarit muokkaa

Tilanne kauden 2021 jälkeen.[37]+[38]
Erotuomari Kaudet Ottelut
1. Petteri Kari 19972016 284
2. Antti Munukka 2007 252
3. Mattias Gestranius 2006 243
4. Jouni Hyytiä 19962012 237
5. Mikko Vuorela 19942008 220
6. Dennis Antamo 2010 211
7. Jari Järvinen 2010 201
8. Tony Asumaa 19982012 188
9. Ville Nevalainen 2011 182
10. Tero Nieminen 20032015 169

Veikkausliigakentät muokkaa


Ohessa on esitetty sijaintikunnittain kentät, joilla on pelattu Veikkausliigaottelu(ita) (suluissa päivä ja ottelupari ensimmäisestä kentällä pelatusta Veikkausliiga-ottelusta, lähteenä Veikkausliigan ottelutilastot 1990-2013[39]. 2014 alkaen tiedolle on esitetty erikseen lähde)

Uusin listan kentistä on Seinäjoen Jouppilanvuoren tekonurmi (ensimmäisen kerran 2014). Sitä edeltävät viimeisimmät uudet kentät olivat Turun urheilupuiston yläkenttä (ensimmäisen kerran 2013), Kouvolan keskuskenttä ja Turun Paavo Nurmi Stadion (molemmat vuonna 2012).

Yleisömäärät[44] muokkaa

Kausi Yleisökeskiarvo Kausi Yhteensä
1990 1 322 439 530
1991 1 904 376 904
1992 1 990 393 990
1993 2 491 398 602
1994 1 886 343 261
1995 2 161 393 256
1996 2 289 372 240
1997 2 045 276 066
1998 2 110 284 799
1999 1 943 333 186
2000 2 149 425 557
2001 2 238 443 092
2002 1 973 315 760
2003 2 352 428 132
2004 2 615 476 005
2005 2 695 490 546
2006 2 910 456 968
2007 2 975 538 515
2008 2 631 478 917
2009 2 388 434 778
2010 2 224 403 879
2011 2 160 427 746
2012 2 036 403 243
2013 2 287 452 833
2014 2 045 405 037
2015 2 574 509 707
2016 2 551 505123
2017 2 478 490 714
2018 2 308 457 035
2019 2 620 424 424
2020 1 581 208 756
2021 1 315 213 025
2022 1 894 306 869
2023 2 705 438 310

Maratontaulukko muokkaa

Tilanne kauden 2022 jälkeen (kausilla 2015-2018 pelattiin vuosittain 198 ottelua, maaleja sarjataulukossa vuonna 2015: 448[45], vuonna 2016: 459, vuonna 2017: 542, vuonna 2018: 490[46] (huom. Kuusysin ottelut eivät löydy tuloslähteestä[39] kotijoukkuenimellä, pitää etsiä vastustajien otteluista). Veikkausliigaotteluita 1990 – 2014 on pelattu yht. 4452 kpl[47] + 4×198 (2015-2018). Otteluiden maalisumma (1990-2014) taulukossa on yhteensä 11952 maalia[47] + 448 + 459 + 542 + 490 (2015-2018). Protestilla ratkenneet ottelut on taulukossa esitetty 3-0/0-3 –tuloksin, ks. taulukon alla luettelo niistä. Pisteet on laskettu 3 p voitosta ja 1 p tasapelistä (myös kaudelta 1990, jolloin oli vielä käytössä 2 p voitosta pistejärjestelmä; se muuttui 3 p:een 1991).

Seura Kaudet O V T H TM PM P
1. HJK 33 947 529 241 177 1660 835 1828
2. Haka 25 688 313 156 219 1029 814 1095
3. FC Inter 26 751 291 190 270 1042 933 1063
4. MyPa 23 657 293 167 197 949 713 1046
5. TPS 25 704 249 178 277 928 977 925
6. KuPS 24 691 246 170 275 893 986 908
7. FC Lahti 23 663 234 186 243 832 870 888
8. RoPS 25 729 229 177 323 828 1036 864
9. VPS 23 669 222 180 267 790 862 846
10. Jaro 22 621 192 162 267 758 901 738
11. IFK Mariehamn 18 521 182 139 200 656 728 685
12. Honka 14 396 173 116 107 629 458 635
13. Ilves 15 424 154 105 165 547 600 567
14. Jazz (aik. PPT) 14 397 145 111 141 573 563 546
15. TamU 11 301 146 72 83 435 329 510
16. SJK 9 268 111 64 93 332 298 397
17. Kuusysi 6 169 79 36 54 258 228 273
18. MP 7 189 59 46 84 212 266 223
19. FinnPa 6 162 56 50 56 206 214 218
20. HIFK 7 202 52 61 89 226 303 217
21. FC KTP (aik. FC KooTeePee) 8 214 48 47 119 210 364 191
22. JJK 6 184 47 44 93 232 333 185
23. Allianssi 4 107 44 27 36 151 157 159
24. Jokerit 4 121 41 35 45 151 150 158
25. TPV 4 109 34 24 51 140 174 126
26. AC Oulu 4 106 30 24 52 126 180 114
27. PS Kemi 3 99 24 19 56 96 166 91
28. FC Hämeenlinna 3 74 13 23 38 76 133 62
29. FC Oulu 2 59 15 14 30 74 110 59
30. PK-35 2 60 15 18 27 68 89 57
31. Kotkan TP 2 62 13 17 32 58 99 56
32. OTP 2 55 11 18 26 49 85 51
33. KPV 2 49 13 7 29 47 79 46
34. Atlantis 1 33 12 9 12 45 47 45
35. TP-47 2 52 12 8 32 56 91 44
36. Reipas 2 55 9 11 35 52 139 38
37. TP-Seinäjoki 1 27 5 12 10 22 34 27
38. Viikingit 1 26 5 8 13 25 44 23
39. Ponnistus 1 26 6 3 17 19 63 21
40. Kumu 1 22 1 7 14 13 43 10
yht. sarakesumma 411 11 628 4 353 2 982 4 354 15 493 15 494 16 035

Erikoisuudet:

- Jälkikäteen muutetut otteluiden tulokset (taulukkoon laskettu joko 0–3 tai 3–0)

  • 29.6.1994 Kuusysi–TPV tulokseksi 0–3 (TPV:n vastalausevoitto, ottelu päättyi 1–0)
  • 21.4.2013 ottelu RoPS–FC Lahti tulokseksi 3–0 (RoPS:n vastalausevoitto, ottelu päättyi 1–1).
  • 13.4.2014 ottelu MIFK–VPS tulokseksi 0–3 (IFK:lla 13 pelipassitonta pelaajaa, ottelu päättyi 1–0). [48]
  • 26.10.2014 HJK–RoPS tulokseksi 3–0 (RoPS:n Mika Mäkitalo pelioikeudeton, ottelu päättyi 0–3) [49]
  • 21.8.2022 ottelu AC Oulu–FC Inter tulokseksi 0–3 (FC Interin vastalausevoitto, ottelu päättyi 1–0).

- vuoden 1990 pudotuspelien rp-ratkaisuun päättyneet ottelut on esitetty maalien osalta 90 min tulos, voitto/häviö on rp-ratkaisun mukainen (näin ratkaistuja otteluita on yht. 5, joista HJK ja Kuusysi kumpikin 2, yksi Haka, KuPS, MP, Reipas, RoPS ja TPS).

  • Taulukossa ei ole esitetty play-offs-ottelua 9.9.1990 RoPS-MP 3–4rp (0–0, 90 min) (ei lasketa VL-otteluksi, koska ottelu uusittiin).

Sijoitukset kausittain muokkaa

[3][4][46]

Seura Perustettu Kaudet 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23
1. HJK 1907 34 1. 5. 1. 3. 3. 3. 9. 1. 4. 2. 4. 2. 1. 1. 6. 2. 2. 7. 4. 1. 1. 1. 1. 1. 1. 3. 2. 1. 1. 5. 1. 1. 1. 1.
2. Inter 1990 27 6. 10. 5. 7. 5. 6. 7. 4. 5. 10. 9. 1. 5. 6. 2. 2. 9. 9. 4. 11. 9. 7. 2. 2. 4. 5. 6.
3. Haka 1934 26 8. 3. 6. 10. 6. 1. 11. 1. 1. 1. 4. 3. 2. 1. 4. 3. 2. 8. 6. 8. 10. 12. 10. 8. 4. 9.
4. TPS 1922 25 7. 9. 9. 8. 8. 6. 3. 4. 6. 9. 11. 9. 5. 9. 7. 3. 6. 3. 3. 5. 3. 8. 12. 11. 11.
5. RoPS 1950 25 5. 7. 7. 7. 5. 9. 8. 6. 8. 8. 9. 12. 12. 13. 10. 14. 12. 11. 10. 2. 6. 7. 2. 10. 12.
6. KuPS 1923 25 6. 10. 12. 14. 8. 9. 14. 10. 13. 13. 12. 2. 6. 10. 7. 7. 9. 7. 2. 3. 1. 3. 2. 2. 2.
7. VPS 1924 24 10. 7. 2. 2. 11. 10 6. 11. 9. 10. 11. 8. 10. 9. 8. 3. 4. 10. 4. 8. 6. 12. 8. 3.
8. Lahti 1996 24 10. 8. 9. 8. 5. 7. 6. 8. 8. 3. 11. 14. 5. 5. 3. 5. 8. 4. 8. 8. 6. 7. 11. 10.
9. MyPa 1947 23 4. 2. 2. 2. 2. 5. 7. 3. 3. 3. 2. 4. 8. 1. 6. 5. 5. 9. 9. 8. 6. 6. 8.8
10. Jaro 1965 22 4. 5. 11. 7. 5. 5. 8. 10. 7. 8. 11. 11. 12. 11. 9. 10. 5. 11. 11. 10. 6. 12.
11. IFK Mariehamn 1919 19 12. 5. 6. 12. 4. 12. 7. 4. 4. 5. 6. 1. 5. 10. 6. 9. 10. 10. 11.
12. Ilves 1931 16 9. 6. 8. 12. 12. 7. 10. 8. 5. 3. 5. 4. 5. 5. 9. 8.
13. Honka 1957 15 4. 4. 2. 2. 4. 4. 7. 2. 11.7 4. 3. 4. 9. 3. 5.9
14. Jazz / PPT 1934 14 8. 3. 1. 4. 4. 1. 7. 5. 6. 5. 10. 12. 12. 13.
15. TamU 1998 11 6. 1. 5. 3. 3. 3. 1. 1. 7. 7. 7.6
16. SJK 2007 10 2. 1. 3. 6. 9. 9. 7. 3. 6. 4.
17. KooTeePee / KTP 1999 9 13.4 9. 8. 11. 12. 14. 11. 12. 12.
18. MP 1929 7 3. 2. 10. 9. 11. 11. 12.
19. HIFK 1897 7 7. 10. 11. 7. 8. 6. 12.
20. Kuusysi 1934 6 2. 1. 2. 4. 9. 13.
21. FinnPa 1965 6 5. 10. 8. 4. 3. 9.
22. JJK 1992 6 13. 13. 3. 9. 12. 12.
23. AC Oulu 2002 5 14. 11.6 11. 7. 7.
24. TPV 1930 4 6. 1. 12. 12.
25. Jokerit 1999 4 4. 2. 11. 10.4
26. Allianssi 2002 4 4. 6. 2. 7.5
27. Hämeenlinna 1991 3 10. 11. 14.
28. PS Kemi 1999 3 9. 10. 12.
29. Reipas 1962 2 4. 12.
30. OTP 1946 2 10. 11.1
31. FC Oulu 1992 2 11. 13.
32. Kotkan TP 1927 2 7. 12.
33. TP-47 1947 2 10. 14.
34. KPV 1930 2 11. 11.
35. Kumu 1964 1 12.
36. Ponnistus 1887 1 14.
37. TP-Seinäjoki 1955 1 9.
38. PK-35 1935 1 3.2
39. Atlantis 1995 1 7.3
40. Viikingit 1965 1 13.
41. PK-35 Vantaa 2009 1 12.

Huomautukset
† Ovat edesmenneitä jalkapalloseuroja, tieto perustuu wikipedian ko. seura-artikkelissa esitettyyn.

1 OTP ja OLS yhdistivät edustusjoukkueensa ja perustivat FC Oulun, jolle OTP:n sarjapaikka siirrettiin.
2 Hjallis Harkimo osti PK-35:n edustusjoukkueen ja perusti Jokerit, jolle PK-35:n sarjapaikka siirrettiin.
3 Atlantis teki konkurssiin, ja sen sarjapaikka siirrettiin uudelle seuralle Allianssille.
4 Jokerit lopetti toimintansa, ja sen sarjapaikan sai putoajajoukkue KooTeePee.
5 Allianssin liigalisenssihakemus hylättiin, ja seura lopetti toimintansa.
6 TamU suljettiin liigasta talousepäselvyyksien vuoksi, ja seura lopetti toimintansa. AC Oulun liigalisenssihakemus hylättiin, ja seura jatkoi toimintaansa Ykkösessä.
7 Honka oli säilyttänyt liigapaikkansa kentällä, mutta menetti sen valtataistelun takia kabineteissa. 22.12.2014 vapautunut liigapaikka myönnettiin KTP:lle.
8 MYPA:lla ei nähty olevan taloudellisia edellytyksiä selviytyä Veikkausliigakaudesta 2015, ja lisenssi jätettiin myöntämättä. 9.1.2015 ilmoitettiin, että liigapaikka annetaan Ilvekselle.
9 Honka jäi ilman liigalisenssiä kaudelle 2024 taloudellisista syistä. Liigapaikan sai liigakarsinnassa hävinnyt Gnistan.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Alaja, Erkki: Bollis, Töölön Pallokentän 100 vuotta. Kustannusosakeyhtiö Teos, 2015. ISBN 978-951-851-974-9.

Viitteet muokkaa

  1. a b c d Finland – List of League First Level Tables RSSSF. Viitattu 19.4.2015. (englanniksi)
  2. a b c d SM-sarjasta Veikkausliigaan (arkistoitu versio) Urheilumuseo. Viitattu 27.10.2009.
  3. a b c d e Sarjataulukot ja maalintekijät Veikkausliiga. Viitattu 19.4.2015.
  4. a b c Liigaseurat Urheilumuseo. Viitattu 19.4.2015.
  5. a b c d e f Veikkausliiga www.veikkausliiga.com. Viitattu 17.12.2023.
  6. a b Veikkausliigalisenssi Palloliitto. Viitattu 13.4.2013.
  7. Hallinto Veikkausliiga. Viitattu 21.12.2020.
  8. Yhteystiedot Veikkausliiga. Viitattu 21.12.2020.
  9. Palloliitto ja Veikkausliiga uuteen sopimukseen 24.12.2012. Veikkausliiga. Viitattu 29.12.2015.
  10. EPFL Member Profile EPFL. Viitattu 12.4.2009. (englanniksi)
  11. a b Miettinen, Heikki: Pelttari vei jalkapalloliigan johdon etelästä pohjoiseen. Helsingin Sanomat, 24.11.1991, s. B 17. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
  12. Kaarlo Kankkunen Veikkausliigan puheenjohtajaksi veikkausliiga.com. 27.11.2020. Veikkausliiga. Viitattu 28.11.2020.
  13. banzainiklas: Jani Honkavaara on Kuopion Palloseuran uusi päävalmentaja KuPS - Kuopion Palloseura. 21.4.2023. Viitattu 1.8.2023.
  14. a b Sulonen, Harri: Naantalilaisen Timo Iivosen patsas palasi kotikentilleen. Pallopiiri, 3.12.2008, nro 4/2008, s. 6. Turku: Suomen Palloliiton Turun piiri. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.4.2010.
  15. a b Palkinnot Veikkausliiga. Viitattu 19.4.2015.
  16. Sportti com Estonia- https://www.sportti.com:+HJK kauteen ylivoimaisesti Veikkausliigan suurimmalla pelaajabudjetilla - katso kaikkien joukkueiden budjetit www.sportti.com. Viitattu 14.7.2023.
  17. Jalkapalloilijoiden palkkatutkimukset Jalkapallon Pelaajayhdistys (Internet Archiven kautta). Viitattu 10.4.2010.
  18. Salmi, Sara: Rahahanat auki! – Suomen palloilusarjat kaipaavat pelastusoperaatiota 4.8.2015. Yle Urheilu. Viitattu 4.8.2015.
  19. Jalkapallo | Rahapotti on paisunut 20-kertaiseksi – silti Suomessa eletään kädestä suuhun Helsingin Sanomat. 6.4.2023. Viitattu 17.12.2023.
  20. ​Veikkausliigan tv-näkyvyys kasvaa – Myös Yle televisioi tulevan kauden huippuotteluja www.veikkausliiga.com. Viitattu 17.12.2023.
  21. ​Veikkausliigan näkyvyys kasvaa kansainvälisesti yli 100 miljoonan jalkapalloseuraajan saataville www.veikkausliiga.com. Viitattu 17.12.2023.
  22. ​Veikkausliigan näkyvyys kasvaa kansainvälisesti yli 100 miljoonan jalkapalloseuraajan saataville www.veikkausliiga.com. Viitattu 17.12.2023.
  23. Veikkausliigaa Ylellä 2015 – "Täysin uudenlainen tv-tuote"​ Yle Urheilu. Viitattu 21.3.2016.
  24. Veikkausliiga siirtymässä Neloselta Urheilukanavalle 13.1.2006. Ilta-Sanomat. Viitattu 19.4.2015.
  25. Veikkausliiga pysyy YLEllä ja Urheilukanavalla 13.1.2009. Ilta-Sanomat. Viitattu 19.4.2015.
  26. a b Veikkausliiga poistuu Canal+:n tarjonnasta 2.4.2012. Ilta-Sanomat. Viitattu 27.10.2009.
  27. Uusi kanava ”Kutonen” näyttää syksyllä Veikkausliigaa 16.8.2012. Kymppipaikka. Viitattu 13.4.2013.
  28. Virtanen, Ari: Veikkausliiga näkyy aluksi vain Veikkaus-tv:ssä 2.4.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 4.4.2014.
  29. Veikkausliigan maksutv-sopimuksen arvo on noin 6 miljoonaa 22.9.2009. Yle Urheilu. Viitattu 14.3.2010.
  30. UrhoTV ajautui yrityssaneeraukseen 18.10.2013. Ilta-Sanomat. Viitattu 4.4.2014.
  31. Jukka Vuorio: Kommentti: Yle Puhe oli kaunis radiokanava, joka kohtasi kurjan lopun pitkän kujanjuoksun jälkeen Seura.fi. 8.2.2023. Viitattu 17.12.2023.
  32. Finland – List of Topscorers RSSSF. Viitattu 19.4.2015. (englanniksi)
  33. Aleksandr Kokko voitti maalipörssin 25.10.2015. Veikkausliiga. Viitattu 25.10.2015.
  34. ​Pelipaikkojen parhaat 2017 nimetty 3.11.2017. Veikkausliiga. Viitattu 5.11.2017.
  35. ​HJK:n Klauss vei maalikuninkuuden - 21 maalia paras seitsemään vuoteen 28.10.2018. Veikkausliiga. Viitattu 22.12.2018.
  36. a b Pelaajatilastot Veikkausliiga. Viitattu 17.1.2021.
  37. Veikkausliigan erotuomaritilasto Veikkausliiga. Viitattu 21.2.2022.
  38. Veikkausliiga Referees Across Seasons Transfermarkt. Viitattu 21.2.2022.
  39. a b Ottelutilastot Veikkausliiga. Viitattu 25.10.2015.
  40. Alaja s. 323
  41. Helsingin kartat Helsingin kaupunki. Viitattu 25.9.2014.
  42. Liiganousija SJK avasi voittotilinsä keskisuomalainen (23.4.-14). Viitattu 15.12.2014.
  43. Helsingin Sanomat 14.8.-05 s. B5
  44. Yleisömäärät | Kuntopuntari kuntopuntari.wordpress.com. Viitattu 22.12.2018.
  45. Helsingin Sanomat 26.10.2015 s. A 31Läht
  46. a b Joukkuetilastot Veikkausliiga. Viitattu 29.1.2018.
  47. a b Tilastohistoria, Yhteenveto Veikkausliiga. Viitattu 27.10.2015.
  48. MIFK-VPS 0-3:ksi SPL 25.4.. Viitattu 22.11.2014.
  49. HJK-RoPS 3-0:ksi SPL. Viitattu 22.11.2014.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Sarelius, Joonas & Peltonen, Tuomas: Veikkausliigan tarinat ja sankarit. Helsinki: Markkinointiviestintä Kärki, 2012. ISBN 978-952-67796-0-7.
  • Forsblom, Mauri: Veikkausliiga 1993. Helsinki: Suomen Palloliiton Keski-Uudenmaan piiri ry, 1993. ISSN 1236-9861.
  • Forsblom, Mauri: Veikkausliiga 1994. Helsinki: Suomen Palloliiton Keski-Uudenmaan piiri ry, 1994. ISSN 1236-9861.

Aiheesta muualla muokkaa