Avaa päävalikko
Ranskan vallankumouksellisia fryygialaismyssyissä

Fryygialaismyssy on punainen, suippo villamyssy, jota Rooman valtakunnassa käytettiin vapautettujen orjien tunnuksena nimellä pilleus ja Ranskan suuressa vallankumouksessa 1789-99 vallankumouksen ja jakobiinien tunnuksena.

Siinä välissä myssyllä ei halki vuosisatojen ollut mitään erityisempää merkitystä; se vain oli olemassa yhtenä monien joukossa. Se oli kohtalaisen suosittu kylmillä seuduilla lämpimyytensä vuoksi.

Ranskan vallankumousMuokkaa

Merimiehet ja työläiset alkoivat käyttää myssyä päähineenään 1600–1700 -luvuilla.

Eräs Jakobiiniklubin historiaa tunteva jäsen huomasi, että tähän työläispäähineeseen liittyi heidän kannaltaan sopiva vertauskuvallinen sivumerkitys. Siispä klubi teki fryygialaismyssystä jäsentunnuksensa: myssyyn liitettiin pyöreä trikolorikokardi, ja nopeasti päähineestä tuli koko vallankumouksen symboli.

Myöhempi aikaMuokkaa

Päähineen yleisempi käyttö hiipui vallankumouksen loputtua. Merimiehet käyttivät sitä ilman kokardia hajanaisesti aina Krimin sotaan asti. Silloin sen tilalle alkoi vähitellen tulla pyöreä matalakupuinen merimieslakki, puhekielessä "käpsä". Toisaalta pystylierinen kokovalkoinen päähine, ns. jolla, tuli varsin suosituksi.

Fryygialaismyssyn typistetystä versiosta tuli paljon myöhemmin aluksi kypäräsukeltajien epävirallinen ammattitunnus. Toisen maailmansodan aikana paineilmalaitteiden keksijä Jacques Cousteau otti tämän version oman ryhmänsä tunnukseksi.

Päähinettä osittain muistuttava sieni, suippumadonlakki (Psilocybe semilanceata), on saanut englanninkielisen nimensä ("liberty cap") suoraan fryygialaismyssyltä.

Vapauden jumalatar, Marianne ja ColumbiaMuokkaa

Pilleus-hattu vapautettujen orjien tunnuksena liitettiin vapauden jumalattareen (Libertas), ja siksi häntä esittävät symboloivat Marianne ja Columbia, Ranskan ja Yhdysvaltojen henkilöitymät käyttävät sitä.

Katso myösMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa