Francesco Salviati

Tämä artikkeli käsittelee taidemaalaria. Samannimisestä arkkipiispasta kerrotaan artikkelissa Francesco Salviati (piispa).

Francesco Salviati, alun perin Francesco de’ Rossi, tunnettu myös nimellä Cecchino (1510 Firenze11. marraskuuta 1563 Rooma) oli italialainen taidemaalari ja yksi tunnetuimmista manieristisista firenzeläis-roomalaisen koulukunnan freskomaalareista.[1]

Salviati opiskeli ja työskenteli Andrea del Sarton kanssa, ja noin vuonna 1531 kardinaali Giovanni Salviati – jolta hän omaksui sukunimensä – kutsui hänet työskentelemään Roomaan. Francesco Salviati työskenteli myöhemmin useille kirkollisille sekä aateliin kuuluneille tilaajille Firenzessä, Venetsiassa, Bolognassa ja Roomassa. Hänen tunnetuimpiin töihinsä lukeutuvat Firenzen Palazzo Vecchion Sala dell’ Udienzaan vuosina 1544–1548 maalatut freskot sekä Rooman Farnesen palatsiin vuonna 1555 maalatut freskot. Salviatin maalausten massiivisten ja lihaksikkaiden hahmojen esikuvina olivat Michelangelon teokset. Salviatin freskojen historialliset ja allegoriset kohtaukset ovat täynnä koristeellisia laskoksia ja manierisimille tyypillisiä liioitellun keinotekoisia asentoja.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b Britannica, The Editors of Encyclopaedia: Francesco Salviati Encyclopedia Britannica. Viitattu 7.7.2021. (englanniksi)