Florinin komitea (ruots. 'Florinska kommission') oli rotupuhtausoppiin ja suomenruotsalaiseen kulttuuriin keskittynyt rahasto.

Se sai alkunsa tohtori Pehr Ulrik Florinin lahjoittaessa Svenska Litteratursällskapet i Finlandille 100 000 markkaa vuonna 1911. Summasta piti muodostaa Pehr Ulrik Florinin nimeä kantava rahasto, "lääketieteen edistämiseen" yhdenmukaisesti Litteratursällskapetin sääntöjen § 1 momentti c kanssa. Momentin mukaan seuran tehtävänä oli mm. ruotsinkielisen kirjallisen toiminnan edistäminen palkintoja ja avustuksia antamalla.

Lahjoituskirjan pykäliin tukeutuen perustettiin ulkopuolisista asiantuntijoista koostunut erillinen toimikunta pohtimaan rahojen käyttöä. Siihen valittiin Gustaf Heinricius, Axel Wallgren ja Ossian Schauman sekä Litteratursällskapetin hallituksesta Reinhold Hausen ja prof. Axel Wallensköld. Toimikunnan johtoon nousi Schauman.[1]

Rotuhygienia muokkaa

Toimikunta oli suositellut komiteaa, jossa olisi seuraavien alojen asiantuntijoita: tilastotiede, hygienia, fysiologia ja hermopatologia.[1]

Komiteassa Litteratursällskapetin hallitusta edusti Reinhold Hausen. Asiantuntijajäseniksi nimitettiin professorit Ossian Schauman (erikoisalanaan sisätaudit), Robert Tigerstedt (fysiologia) ja Axel Wallgren (patologinen anatomia), lääkintöneuvos L.W. Fagerlund (hygienia), dosentit Jarl Hagelstam (hermopatologia) ja Harry Federley (perinnöllisyysoppi) sekä kuvernööri Max Alfthan (tilastotiede).[1]

Florinin komitea suuntautui perinnöllisyyden merkitystä painottaneeseen rotuhygieeniseen työhön, jota ajoivat erityisesti Schauman, Hagelstam ja Federley.[1]

Komitean tavoitteina oli levittää ja edistää rotuhygieenistä tietämystä sekä tietoa perinnöllisyydestä ja sen tärkeydestä kansan kohtaloon. Lisäksi tavoitteena oli edistää geneettisesti paremman väestöaineksen lisääntymistä.[2]

Toiminta muokkaa

Komitea järjesti tutkimuksen, jossa tarkasteltiin 23 000 suomenruotsalaisen terveyttä, etenkin mielisairauksien ja tuberkuloosin osalta, sekä ravitsemus- ja asuinoloja.[3]

Komissio jakoi palkintoja terveille vähintään neljä lasta synnyttäneille äideille, jotka polveutuivat terveistä ruotsalaisista perheistä.[2]

Vaikutus muokkaa

Florinin komitean olemassaolon on katsottu epäsuorasti vaikuttaneen siihen, että Lääkäriliitto päätti vuonna 1913, että maahan ei tarvita erillistä eugeniikkayhdistystä, vaikka moniin muihin maihin sellaisia perustettiin.[4]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Mattila, Markku: Florinin komitea 1911 agricolaverkko.fi. Arkistoitu 23.11.2021. Viitattu 23.11.2021.
  2. a b Mattila, Markku: Suomalainen rotuhygienia Tieteessä Tapahtuu. Viitattu 23.11.2021.
  3. Professor Ossian Schauman: Eugenic Work in Swedish Finland runeberg.org. Viitattu 23.11.2021.
  4. Mattila, Markku: EUGENICS AND THE MEDICAL DOCTORS IN FINLAND BEFORE THE FIRST WORLD WAR: WHY AN ATTEMPT TO ESTABLISH A EUGENICAL SOCIETY FAILED? Conference: 18th Baltic Conference of History of Science. 1996. Viitattu 23.11.2021.

Aiheesta muualla muokkaa