Finndisc
Finndisc oli Erik Lindströmin ja Rolf Kronqvistin vuonna 1963 perustama levy-yhtiö[1], joka kuului Musiikki-Fazerille vuodesta 1972 alkaen. Tuotanto jatkui vuoteen 1985 asti.
| Finndisc | |
|---|---|
| Perustettu | 1963 |
| Toimiala | musiikki |
| Emoyhtiö | Musiikki-Fazer |
| Tytäryhtiöt | Safir, Hi-Hat, Delta, Rondo |
| Huomioitavaa | emoyhtiön osti kansainvälinen Warner Music Group, jonka jälkeen 30.11.1994 sulautui Warner Music Finlandiin. |
Itsenäinen Finndisc muokkaa
Finndisc julkaisi vuosina 1963–1970 kaikki levynsä Safir-merkillä. 1960-luvun puolivälin myyntimenestyksiin kuuluivat Juha Vainio, Martti ”Huuhaa” Innanen ja Irwin Goodman. Levyttäneitä artisteja Finndiscillä olivat mm. Taisto Ahlgren, Kivikasvot, Danny, Kirka, Briard, Juha Vainio ja Eino Grön. Finndisc julkaisi myös perinteisempää iskelmää sekä nuorison rautalankamusiikkia.[2]
Safirin vuosikymmen muokkaa
Uuden Safirin alkuajan artisteja olivat Arja Tuomarila, Erkki Liikanen ja Heikki Aarva. Aarvan Tuulella ei ole ystävää nousi listasijalle 10. joulukuussa 1963. Finndisc julkaisi myös uutta rautalankaa. The Adventurers levytti Erik Lindströmin säveltämän Letkajenkan.
Finndiscin artisteihin liittyivät vuonna 1965 Irwin Goodman ja 1967 Martti ”Huuhaa” Innanen. Irwinin toinen sinkku Työmiehen lauantai pääsi jo Suomen listalla kakkoseksi. Vuonna 1966 Irwin siirtyi Fazerille. Martti Innanen levytti Safirille kaikkiaan yhdeksän singleä ja yhden LP-levyn. Elsa, kohtalon lapsi pysyi neljä kuukautta Suomen listaykkösenä. Perinteisestä iskelmämusiikista vastasivat muun muassa Pauli Lehtola, Kauko Käyhkö, Tapio Rautavaara ja sokea Kari Purhonen. Yhtiön nuorisoidolina oli Kai Lind.
Finndisc Musiikki-Fazerilla muokkaa
Finndiscin osti Scandia-Musiikki vuonna 1971, jonka tuleva omistaja oli seuraavana vuonna Musiikki-Fazer.[3] Scandian Finndisc herätettiin jälleen henkiin vuonna 1974 Musiikki-Fazerilla. Finndisc julkaisi albumeja ja singlejä Rondo ja Delta-levymerkeillä. Hi-Hat -levymerkki perustettiin heti perään 1975 Finndiscille. Vuodesta 1979 lähtien myös Safir-levymerkki otettiin uudelleen käyttöön. Toiminnasta vastasivat Scandian myynnin jälkeen Paavo Einiö ja Jaakko Salo. 1970–1980-lukujen Finndisc tuotti sekä popmusiikkia että perinteistä iskelmää. Delta ja Rondo-levymerkeille levyttivät mm. Virve Vicky Rosti, Danny, Kirka, Juha Vainio, Anneli Sari, Jukka Raitanen ja Taisto Ahlgren. Suomen ensimmäisenä punk-levytyksenä ilmestyi Andy McCoyn ja Pete Malmin Briardin sinkku.
Kansainvälinen Warner Music Group osti jo vuonna 1989 pörssilistautuneen Fazer Musiikki Oy ja Fazer Musik Ab yhtiön ja se sulautui 30. marraskuuta 1994 uudelleen nimettyyn Warner Music Finlandiin. Finnlevy on nyt rekisteröity aputoiminimi.[4] Finnlevy jatkoi itsenäisenä levy-yhtiönä tuotantoa vielä toukokuuhun 1998 asti.
Deltan menestystarina muokkaa
Finndiscin 1970–1980-lukujen levymerkeistä Delta painottui enemmän poppiin ja sille levyttivät mm. Virve Vicky Rosti, Danny, Kalervo Kassu Halonen, Kirka ja Anna Babitzin. Heistä menestynein oli Virve Rosti, joka levytti Deltalle viisi albumia sekä liki 20 singleä. Debyytti Kun Chicago kuoli oli kolme kuukautta Suomen listaykkönen. Albumi 1-2-3-4-Tulta! sai platinalevyn ja myi kaikkiaan liki 60 000 kappaletta. Dannyn Kuusamo nousi listaykköseksi. Kirkan ja Annan useilla singleillä osassa he ovat triona sisarensa Muskan kanssa. Popin lisäksi katalogiin kuuluu Ami Aspelundin, Seitsemän seinähullua veljestä-yhtyeen ja Paul Nacke Johanssonin tuotoksia. Delta julkaisi Juha Vainion kolme viimeistä albumia: Albatrossi ja sorsa, Sellaista elämä on ja Elämää ja erotiikkaa. Tuotanto jatkui vuoteen 1985 asti.
Rondon aikakausi muokkaa
Rondo keskittyi kotimaiseen iskelmään. Rondon tuottajina toimivat pääosin Jaakko Salo ja Erik Lindström. Rondolle levytti mm. Jukka Raitanen, jonka debyytti Vangin toive sai platinalevyn ja myi 54.000 kappaletta. Rondo julkaisi Raitaselta seitsemän albumia. Jaakko Salon jo 1960-luvun työpari Eino Grön teki Rondolle yhteensä kuusi albumia. Rondon läpimurtoa Mika ja Turkka Malia julkaistiin kolmen albumin verran. Rondon huumoria edustivat Esa Pakarinen, Kivikasvot ja Seitsemän seinähullua veljestä. Kivikasvojen Tankeros Love oli myyntimenestys listoilla. Rondo julkaisi lisäksi 11 kokoelmaa ja neljä lastenlevyä. Rondolta ilmestyi 1974–1985 yhteensä 75 LP-levyä ja 93 singleä.
Hi-Hat levymerkki muokkaa
Vuonna 1975 Fazerilla syntyi Hi-Hat -levymerkki Finndiscin alaisuuteen. Pian vuonna 1978 Toivo Kärki jäi kaihoisana eläkkeelle Finnlevyltä. Perinteisen iskelmän rinnalle oli noussut Suomi-rock. Hi-Hatin tuottajaksi nimitettiin Tommi Liuhala. Seppo Närhestä tuli Hi Hatin alkuvuosien kaupallisesti menestynein artisti. Hi-Hat -merkille levyttäneitä ovat mm. Mikko Alatalo, Juice Leskinen, Urpo (Upi Sorvali), Kaija Koo, Puolikuu, Kalevala, Seppo Närhi, Heikki Sarmanto, Broadcast, Pave Maijanen, Tapani Kansa, Kassu Halonen ja Vanha Isäntä. Tuotteliaasta Alatalosta tuli Hi-Hatin loppuvaiheen menestynein artisti. Hi-Hatilla on vajaa 70 albumia ja reilut 100 singleä sisältävä katalogi.[5]
Levymerkit muokkaa
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Teosto (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Finndisc 2014. Warner Music Finland. Arkistoitu 17.11.2015. Viitattu 16.11.2015.
- ↑ Suomalaisen musiikin historia 2014. Warner Music Finland. Arkistoitu 17.11.2015. Viitattu 16.11.2015.
- ↑ Yritystietojärjestelmä
- ↑ Scandia-Musiikki Oy 2014. Warner Music Finland. Arkistoitu 17.11.2015. Viitattu 19.11.2015.