Fidžin politiikka
Fidžin politiikka toimii edustuksellisen demokratian raameissa. Vuonna 2018 EIU:n demokratiaindeksi oli Fidžin kohdalla 5,85 (hybrid regime).[1]
Maan politiikkaa on aiemmin hallinnut useita puolueita, josta monet ovat olleet niin pieniä, etteivät ilman vaaliliittoja pystyisi pärjäämään äänestyksissä suuremmille.[2] Suurimmat puolueet olivat aiemmin Fidžin työväenpuolue (FLP), Fidžin yhtenäispuolue (Soqosoqo Duavata ni Lewenivanua, SDL), Yhdistynyt kansanpuolue (UPP). Nykyisin suurin puolue on FijiFirst.
Pääministerin on nautittava parlamentin luottamusta. Käytännössä suurimman puolueen johtajasta tulee siten pääministeri ja presidentin nimitystehtävä on vain muodollisuus. Mikäli parlamentilla on päätäntävaikeuksia, toimii presidentti kuitenkin välittäjänä ja hänen on valittava sellainen pääministeri, jonka hän katsoo parhaiten edustavan parlamentin enemmistöä. Pääministeri valitsee hallitukseen 10–20 ministeriä, jotka käyttävät toimeenpanovaltaa. Presidentti vahvistaa nimitykset. Pääministerinä on toiminut vuodesta 2007 lähtien Frank Bainimarama.[3]
Historia muokkaa
Brittien siirtomaavalta alkoi Fidžillä 1870. Taloudellisesti maa niveltyi brittiläiseen imperiumiin sokeriruokoviljelmänä. Koska Britannia oli lakkauttanut orjuuden, tuotettiin työvoima Intiasta siten, että työtekijät sitoutuivat sopimustyövoima-järjestelmällä työskentelemään viisi vuotta heikoissa oloissa erittäin vähäisellä palkalla. Järjestelmä tuotti aikojen kuluessa ifidžinintialaisen väestönosan, joita on nykyisestä väestöstä noin 37%. Fidžinintialaisten asema on fidžiläistä alkuperäiskansaa heikompi, koska maanomistus on etnisten fidžiläisten käsissä. Rakenteesta johtuu se, että fidžinintialaisten on työskenneltävä kaupan, liikenteen ja yleensä palvelualojen piirissä, mitkä eivät edellytä maanomistusta. Fidžin epävakautuu siitä, että fidžinintialaiset voittavat vaalit, koska tämä edellyttäisi myös hallituspaikkojen jakamista fidžinintialaisille. Näin etnisille fidžiläisille muodostuu intressi horjuttaa hallitusta ja vaihtaa pääministeri.lähde?
Vallankaappauksien aika (1987–2006) muokkaa
Fidžillä on ollut vuoden 1987 jälkeen neljä vallankaappausta. Viimeisin tehtiin pääministeri Laisenia Qarasea vastaan joulukuussa 2006. Siinä vallan otti armeijan komentaja Frank Bainimarama. Kun vetoomustuomioistuin totesi kaappauksen laittomaksi vuonna 2007, väliaikaishalinto kumosi perustuslain vuonna 2009 ja hallitsi maata asetuksilla. Kaikki tuomarit erotettiin, mutta osa nimitettiin asetuksella uudelleen ja Sri Lankasta tuotiin lisää tuomareita. Samalla julistettiin poikkeustila joka sallii lehdistön sensuroimisen. Valtion perustuslaki on muuttunut kolmesti, ensin vuonna 1987, jolloin maasta tehtiin tasavalta ja Elisabeth II:n hallitsijan valta lakkautettiin. Toisen kerran perustuslakia uudistettiin vuonna 1990, jonka myötä otettiin kaksikamarinen parlamentti käyttöön, mutta vähemmistöjen oikeudet olivat kapeat. Vähemmistöihin kiinnitettiin paremmin huomiota vuonna 1997 laaditussa perustuslaissa.[4] Vuoden 2006 vallankaappauksen jälkeinen väliaikaishallinto on kumonnut perustuslain ja hallitsee maata asetuksilla.[5]
Fidžillä oli kaksikamarinen parlamentti, joka valitaan äänestyksissä neljäksi vuodeksi. Edustajainhuoneessa oli 71 jäsentä, joista 25 valittiin suoraan kansanäänestyksellä. Loput 46 oli vuoden 1997 perustuslaissa määrätty Fidžin etnisille yhteisöille seuraavasti: 23 fidžiläisille, 19 fidžinintialaisille, yksi rotumalaisille ja kolme "yleistä valittua" (eurooppalaiset, kiinalaiset ja muut vähemmistöt). Senaatissa, eli parlamentin yläkamarissa, oli 32 jäsentä. Nimellisesti nämä olivat presidentin nimittämiä, mutta perustuslaki velvoitti presidentin hyväksymään seuraavien järjestöjen antamat ehdokkaat: suuri päällikköneuvosto valitsi 14, pääministeri yhdeksän, oppositiojohtaja kahdeksan ja Rotuman saaren neuvosto yhden. Senaatilla oli vähemmän valtaa kuin edustajainhuoneella – senaatti ei voinut tehdä lakialoitteita, mutta se saattoi hylätä tai muuttaa niitä.[6][7]
Nykyisen perustuslain aika muokkaa
Syyskuussa 2013 vahvistettiin uusi perustuslaki ja syyskuussa 2014 järjestettiin vaalit. Ennen niitä Bainimarama perusti Fiji First -puolueen, joka voitti vaalit ja Bainimarama siirtyi sen johdossa sotilasjohtajasta siviilipääministeriksi.[8] Vuoden 2013 perustuslaki myös lakkautti Fidžin senaatin.[9].
Vuoden 2014 vaaleissa Bainimaraman puolue FijiFirst sai 32 paikkaa, Sosiaalidemokraattinen liberaalipuolue (Sodelpa) 15 paikkaa ja Kansallinen federaatiopuolue (NFP) kolme paikkaa.[10]
Marraskuussa 2018 parlamenttivaaleissa Frank Bainimaraman puolue FijiFirst sai hyvin niukan vaalivoiton ja hän saattoi edelleen jatkaa Fidžin pääministerinä. Puolueen enemmistö kuitenkin oli supistunut edellisistä vuoden 2014 vaaleista. Kyseessä olivat vasta toiset parlamenttivaalit sen jälkeen, kun Bainimarama kaapasi maassa vallan vuonna 2006. Vuoden 2018 vaalien jälkeenkin kannatustaan menettänyt FijiFirst säilyi maan suurimpana puolueena ja toiseksi suurin oli entisen pääministerin Sitiveni Rabukan johtama Sosialidemokraattinen liberaalipuolue (Social Democratic Liberal Party) ja pääministerinä siis jatkoi Bainimarama.[11]
Vuoden 2022 vaaleissa FijiFirst -puolue menetti valta-asemansa. Pääministeriksi nousi Rabuka, joka oli vaalien alla eronnut Sodelpasta ja perustanut uuden puolueen nimeltä Kansan allianssi. Tämä puolue sai 21 paikkaa ja muodosti hallituksen Sodelpan ja NFP:n kanssa.[12]
Presidentti muokkaa
Vuoden 1997 perustuslain mukaan Fidžin valtionpäämies oli Fidžin presidentti, jonka valitsi suuri päällikköneuvosto viiden vuoden kaudeksi. Presidentiksi pääsee ainoastaan etninen fidžiläinen, fidžinintialainen ja muuta vähemmistöä edustava ei voi tulla valituksi presidentiksi. Presidentin virka on pääosin kunniatehtävä, mutta hänellä on joitakin valtuuksia kansallisten kriisien varalle ja hän nimittää pääministerin. Presidentillä on oikeus hajottaa parlamentti, jos pääministeri pyytää sitä. Presidentti on myös armeijan ylipäällikkö. Nykyisin presidentin valitsee parlamentti ja presidentin toimikausi on kolme vuotta. Presidentti voidaan valita yhden kerran uudelle kolmivuotiskaudelle, mutta ei enää tämän jälkeen. Presidentin tehtävä on lähinnä seremoniallisena valtionpäämiehenä toimiminen.[13]
Eläkkeellä oleva kenraali ja entinen FijiFirst puolueen parlamentaarikko Jioji Konrote valittiin presidentiksi ensimmäisen kerran vuonna 2015 ja uudelleen vuonna 2018.[14]
Lähteet muokkaa
- ↑ Ian Burrows: Which is the world's most democratic country? ABC News. 10.1.2019. Viitattu 2.9.2020. (englanniksi)
- ↑ Political parties & Symbols Elections 2006 – Fiji Islands. Arkistoitu 28.9.2011. Viitattu 2.4.2009. (englanniksi)
- ↑ Office of the Prime Minister Fiji pmoffice.gov.fj. Viitattu 2.3.2020. (englanniksi)
- ↑ Constitutional and Political Change in Fiji www.aph.gov.au. 2020. Viitattu 2.9.2020. (englanniksi)
- ↑ Government: Background Note: Fiji US Department of State
- ↑ Worldmark Encyclopedia of te Nations, s. 194
- ↑ Parliament of the Republic of Fiji Parliament of the Republic of Fiji. Viitattu 2.3.2020. (englanniksi)
- ↑ Fiji profile bbc.com. 4.1.2018. Viitattu 17.1.2020. (englanniksi)
- ↑ IFES Election Guide | Elections: Fiji Parliament 2014 www.electionguide.org. Viitattu 2.9.2020.
- ↑ Fiji's Frank Bainimarama confirmed as election winner with outright majority The Guardian. 22.9.2014. Viitattu 29.12.2014. (englanniksi)
- ↑ Australian Associated Press: Fiji election: Bainimarama returned as PM in slim victory The Guardian. 18.11.2018. Viitattu 17.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Sitiveni Rabuka is Fiji's new prime minister RNZ. 24.12.2022. Viitattu 23.3.2023. (englanniksi)
- ↑ Head of State and Head of Government – Embassy of the Republic of Fiji fijiembassy.jp. Viitattu 2.3.2020. (englanniksi)
- ↑ Konrote reappointed Fiji's president RNZ. 31.8.2018. Viitattu 2.3.2020. (englanniksi)
