Ferenc Herczeg

Ferenc Herczeg (22. syyskuuta 1863 Versec (nyk. Vršac) – 24. helmikuuta 1954 Budapest[1]) oli unkarilainen kirjailija.

Ferenc Herczeg
Ferenc Herczeg
Ferenc Herczeg
Henkilötiedot
Syntynyt22. syyskuuta 1863
Versec, Itävalta-Unkari (nyk. Vršac, Serbia)
Kuollut24. helmikuuta 1954 (90 vuotta)
Budapest, Unkari
Ammatti prosaisti, draamakirjailija
Kirjailija
Tuotannon kieliunkari
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
Ferenc Herczegin hauta Budapestissa.

Herczegin romaaneja on käännetty myös suomeksi. Gyurkovics-romaaneissa kuvataan humoristisesti erään Itävalta-Unkarin aikaisen unkarilaisen aatelisperheen jälkikasvua: tytärten avioitumista ja poikien ammatinvalintaa. Gyurkovicsin tytöt ilmestyi vuonna 1893 ja suomeksi ensimmäisen kerran 1910, Gyurkovicsin pojat (1895, suomeksi 1912), sekä Gyurka ja Sándor (suomeksi 1912). Myöhemmin nämä romaanit on Suomessa julkaistu myös samoissa kansissa nimellä Gyurkovicsin perhe. Gyurkovics-romaanit kuuluvat samaan kirjallisuudenlajiin kuin P. G. Wodehousen romaanit.

Herczeg oli aikansa parhaimpia unkarilaisia kirjailijoita. Hän harjoitti aluksi juridisia opintoja Budapestin yliopistossa, mutta siirtyi pian kaunokirjalliselle alalle. Hän oli vuosina 1895–1900 valtiopäivämies. Hän on julkaissut suosittuja romaaneja ja novelleja, muun muassa novellikokoelman Mutamur(1892), A Gyurkovics leányok (1893, myös suomeksi: Gyurkovicsin tytöt), A Gyurkovics fiuk (Gyurkovicsin pojat 1895), Szabolcs házassága (Szabolcsin avioliitto 1896), Pogányok (Pakanoita 1902), sekä draamoja, joista mainittavia ovat A dolovai nábob leánya (Dolovan nabobin tytär 1893) sekä Bizáncz (Bysantti 1904).[2]

Suomennetut teoksetMuokkaa

  • (1893) A Gyurkovics lányok; suom. Gyurkovicsin tytöt (1909, Otava; suom. Akseli Heikkilä)
  • (1895) A Gyurkovics fiúk; suom. Gyurkovicsin pojat (1912, Otava; suom. Matti Kivekäs / 1948, Nide; suom. Kyllikki Wehanen)
  • Gyurka ja Sándor: Uusia lisiä Gyurkovicsin poikien elämäntarinaan (1912, Otava; suom. Matti Kivekäs)
  • Unkarittaren päiväkirja y.m. novelleja (1912, Otava)
  • (1902) Pogányok; suom. Pakanoita (1913, WSOY; suom. K. Emil Jaakkola)
  • (1916) Az arany hegedű; suom. Kultaviulu (1919, Ahjo; suom. Väinö Pesola)
  • Kukkaistyttö (1923, Otto Andersin)
  • A láp virága; suom. Suokukka (1923, Kirja)
  • A Lánszky-motor; suom. Babylonin tytär (1944, Suomen Kirja; suom. Sole Kallioniemi)
  • Vapauden puolesta (1944, Aura; suom. J. A. Hollo; julkaistu kahdessa osassa) / Uusi painos: Vapaustaistelija (1954, WSOY)
  • Simon Zsuzsa; suom. Everstin tytär (1947, Mantere; suom. Helga Nuorpuu)

Yhteisniteet:

  • Gyurkovicsin tytöt; Gyurkovicsin pojat; Gyurka ja Sándor (1933, Otava; suom. Matti Kivekäs)
  • Gyurkovicsin tyttäret sekä Gyurka ja Sándorin ihmeelliset seikkailut (1948, Nide; suom. Kyllikki Wehanen)
  • Gyurkovicsin perhe (sisältää Gyurkovicsin tytöt, Gyurkovicsin pojat ja Gyurka ja Sándor) (1955, Otava; suom. Matti Kivekäs)
  • Gyurkovicsit (sisältää Gyurkovicsin tytöt ja Gyurkovicsin pojat) (1974, Otava; suom. Matti Kivekäs; ISBN 951-1-01270-3)

Herczegin proosaa on julkaistu myös seuraavissa kokoelmissa:

  • Kálmán Mikszáth ja Ferenc Herczeg, Unkarilaisia kertomuksia, suomentanut Salu Latvala, Kuopio: Kuopion uusi kirjapaino 1913.
  • Unkarilaisia kertomuksia: II, suomentanut Salu Latvala, Kuopio, O.-Y. Kuopion uusi kirjapaino 1913-1917. Sarja: Kuopion uuden kirjapainon 50 pennin kirjasto, n:o 16.

LähteetMuokkaa

  1. Herczeg Ferenc Magyar Életrajzi Lexikon 1000–1990. Viitattu 27.5.2011. (unkariksi)
  2. Herczeg, Ferenc, Tietosanakirja osa 3, palsta 372, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1911

Aiheesta muuallaMuokkaa