Fantasia (maalaus)
Fantasia on kahden Magnus Enckellin vuonna 1895 valmistuneen teoksen nimi. Toinen on vesiväri- ja guassimaalaus (7×44 cm, Ateneumin taidemuseo), toinen guassityö (63,5×41,4 cm, Mikkelin taidemuseo, Airion kokoelma). Näistä Mikkelin taidemuseon versio on aikaisempi, ja sitä pidetään keskeneräisempänä ja värillisesti vahvempana.[1] Fantasiat kuuluvat Enckellin ensimmäisiin mytologia-aiheisiin maalauksiin[2], ja hän aloitti niiden luonnostelun Italiassa syksyllä 1894. Hän maalasi Fantasiasta useita luonnoksia, mutta lopulliseen muotoonsa se valmistui Firenzessä 1895. Sen vahva väritys poikkeaa hänen aikaisemmista symbolistisista töistään[1]. Fauni-maalaus, joka valmistui samoihin aikoihin, kuuluu myös Enckellin Fantasia-aiheisiin. Enckell työsti samaan aikaan Melankolia-teosta, joka toteutukseltaan ja aiheeltaan poikkesi Fantasioiden teknisestä keveydestä[2][3].
Molemmissa Fantasioissa esiintyy ruusuilla seppelöity nuorukainen lammen rannalla haltioitunut ilme kasvoillaan. Lammella ui mustia ja valkeita joutsenia. Enckell itse kuvaili teosta ystävälleen Yrjö Hirnille Milanossa 21. marraskuuta 1894 päivätyssä kirjeessään näin: ”Nuorta bakkanttifiguuria ympäröi joukko tummaa vettä vasten piirtyviä mustia joutsenia. Taustalla on ruskeita sypressejä, Bacchuksen punainen temppeli ja vahvana sininen taivas. Sypressien välissä uiskentelee joukko valkoisia joutsenia kohti mustien ryhmää.”[1]
Valon ja pimeyden luoma kontrasti on teosten ilmaisuissa olennaista ja näkyvintä. Teoksia voidaan tulkita 1890-luvulla suosituksi tulleen Nietzschen dualistisen taiteenkäsityksen kautta. Valkoiset joutsenet ovat Apollonin lintuja, jotka ovat lähestymässä mustia joutsenia ja ikään kuin peittoavat tummien lintujen mustuuden, synnyttäen siten yhdessä riemun ja melankolian harmonisen ykseyden[1]. Teoksissa on näin luettavissa Orfeus-myytin tulkintaa, missä Orfeus häilyy kahden erilaisen, apollonisen ja dionyysisen olemisen välillä. Fantasioita ei voida kuitenkaan tulkita vain yhdestä lähteestä. Enckellille oli tyypillistä yhdistellä aiheita monista tarinoista[2]. Myös luonnon merkitys fantasia-aiheissa on olennainen, tiivis yhteys mallin ja luonnon välillä vahvistaa maalausten aistillisuutta[3].
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Sarajas-Korte, Salme: ”Magnus Enckellin joutsenfantasia”, Ateneum 1994, s. 6–29. Valtion taidemuseo, 1994.
- ↑ a b c Stewen, Riikka: ”Rakkauden kehissä: Magnus Enckellin mytologiat”, Magnus Enckell 1870–1925, s. 40–65. Helsingin kaupungin taidemuseo, 2000.
- ↑ a b Tihinen, Juha-Heikki: Halun häilyvät rajat – Magnus Enckellin teosten maskuliinisuuksien ja feminiinisyyksien representaatioista ja itsen luomisesta. Helsinki: Taidehistorian seura, 2008.