Evolutiivisesti stabiili strategia
Evolutiivisesti stabiili strategia (ESS) on strategia, joka on hallitsemassaan ympäristössään vastustuskykyinen uusille invaasioille.[1] Evolutiivisesti stabiili strategia on niin peliteorian kuin biologiankin käsite.
Perusteet muokkaa
Tarkan määritelmän mukaan ESS on strategia, joka hallitessaan populaatiota ei voi jäädä toiseksi millekään vaihtoehtoiselle strategialle. Koska ESS on riippuvainen siitä, mikä populaation hallitseva strategia on, erilaisia ESS:iä voi olla mahdollista syntyä riippuen alussa vallitsevista olosuhteista. Populaatio voi olla evolutiivisesti epästabiili esimerkiksi suuren luonnonmullistuksen jälkeen, mutta jos populaatioon syntyy ESS, se myös pysyy siinä, sillä valinta rangaitsee siitä poikkeamista.[2]
Evolutiivisesti stabiili strategia on aina strategia, joka pärjää itseään vastaan. Tämä on suora seuraus siitä, että menestyvä strategia on aina sellainen, joka hallitsee populaatiota. Tällöin se myös kohtaa useita kopioita itsestään, jolloin se voi pärjätä vain pärjäämällä itseään vastaan.[2]
Lähteet muokkaa
- Dawkins, Richard: The Selfish Gene (30th Anniversary edition). Oxford University Press, 2006. ISBN 0-19-929115-2. (englanniksi)
- Shoham, Yoav & Leyton-Brown, Kevin: Multiagent Systems: Algorithmic, Game-Theoretic, and Logical Foundations. Cambridge University Press, 2009. ISBN 978-0-521-89943-7. Teoksen verkkoversio (viitattu 23.7.2009). (englanniksi)
Viitteet muokkaa
- ↑ Shoham, Yoav & Leyton-Brown, Kevin: ”7.7.2”, Multiagent Systems: Algorithmic, Game-Theoretic, and Logical Foundations. Cambridge University Press, 2009. ISBN 978-0-521-89943-7. Teoksen verkkoversio (viitattu 23.7.2009). (englanniksi)
- ↑ a b Dawkins, Richard: The Selfish Gene (30th Anniversary edition), s. 282. Oxford University Press, 2006. ISBN 0-19-929115-2. (englanniksi)