Evenkin kieli (omakielinen nimi: эвэды̄ турэ̄н, evedyy tureen) on Venäjällä Siperiassa, Kiinassa ja Mongoliassa asuvien evenkien puhuma tunguusilainen kieli.[1][2]

Evenki
Oma nimi эвэды̄ турэ̄н
Tiedot
Alue  Venäjä
 Kiina
 Mongolia
Puhujia 13 500
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto kyrillinen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta tunguusilaiset kielet
Kieliryhmä pohjoiset tunguusikielet
Kielikoodit
ISO 639-2 tut
ISO 639-3 evn

Evenki kuuluu pohjoistunguusilaisten kielten siperialaiseen ryhmään. Sen lähimmät sukukielet ovat eveni, negidaali ja Kiinassa puhuttu orotšoni.[3]

1920-luvulla kieltä alettiin kirjoittaa latinalaisin aakkosin, mutta ne korvattiin kyrillisin kirjaimin jo 1930-luvulla.[4] Nykyisin näiden lisäksi voidaan käyttää myös mongolialaisia aakkosia.[5] Vain osia Raamatusta on käännetty evenkiksi.[6]

Puhujamäärät ja alueellinen levinneisyys

muokkaa

Vuonna 2010 kielellä arvioitiin olevan 13 500 puhujaa. Kieli siirtyy uudelle sukupolvelle heikosti.[7] Nykyään evenki on vakavasti uhanalainen kieli. Yhteisön ja perheen elävänä kommunikaatiovälineenä sitä käytetään enää eräissä syrjäisissä asutuskeskuksissa.[8] Evenki jaetaan kahteen päämurteeseen: siperianevenkiin ja mantšurianevenkiin.[9]

Evenkit asuvat valtavan laajalla alueella Venäjällä Krasnojarskin aluepiirin Evenkian ja Taimyrin piireissä, Burjatian ja Jakutian tasavalloissa, Irkutskin, Tomskin, Tšitan, Amurin ja Sahalinin alueilla, Habarovskin aluepiirissä sekä Kiinassa ja Mongoliassa.[10]

Kiinassa evenkejä on noin 19 000 henkeä (vuonna 1982), joista 17 000 puhuu evenkiä äidinkielenään. Toisena kielenään evenkiä käyttää lisäksi noin 7 500 muiden kansallisuuksien edustajaa. Mongoliassa evenkejä arvioidaan olevan yli 2 000 henkeä.[11]

Tutkimusten mukaan evenkin kieli on Venäjällä säilynyt parhaiten Evenkiassa, Amurin alueella ja Habarovskin aluepiirissä. Jakutiassa suurin osa puhuu jakuttia tai venäjää. Burjatiassa evenkit osaavat venäjän ja evenkin lisäksi myös burjaattia.[12] Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan Jakutian evenkeistä 89,1 % puhuu venäjää ja 84,6 % jakuuttia. Burjatiassa venäjää osaa 98,5 % ja burjaattia 19,6 %.[13][14] Kiinassa osa evenkeistä puhuu äidinkielenään mongolia.[15]

Evenkian, Burjatian, Irkutskin ja Amurin alueen paikallislehdissä julkaistaan evenkinkielistä aineistoa. Kieltä opetetaan aineena Evenkian, Jakutian, Burjatian, Krasnojarskin ja Habarovskin aluepiirien, Tšitan ja Amurin alueen kouluissa. Opettajia koulutetaan Jakutian ja Nikolajevsk-na-Amuren opettajaopistoissa sekä Herzenin pedagogisessa yliopistossa Pietarissa. Evenkiassa, Jakutiassa ja Burjatiassa lähetetään evenkinkielisiä radio-ohjelmia.[15]

Fonologia

muokkaa

Vokaalit

muokkaa
Etinen Keskinen Takainen
Suppea i ~ ɪ u ~ ʊ
Puolisuppea e ə
Puoliavoin ɔ
Avoin a

Lähde:[2]

Konsonantit

muokkaa
Labiaali Alveolaari Palataali Velaari
Nasaali m n ɲ ŋ
Klusiili p | b t | d k | g
Affrikaatta t͡ʃ | d͡ʒ
Frikatiivi f | v s x | ɣ
Lateraali l
Tremulantti r
Approksimantti w j

Lähde:[2]

Kielioppi ja sanasto

muokkaa

Monikkoa ei ole tapana merkitä, mikäli nominin edessä on numeraali. Nominit taipuvat kuudessa sijamuodossa. Evenkin perussanajärjestys on subjekti-objekti-verbi.[4]

Lukusanat 1–10 evenkiksi:[16]

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
umun djūr ilan dugin tunnga njungun nadan djapkun jegin djān

Lähteet

muokkaa
  1. Evenki Ethnologue. 2023. Viitattu 3.6.2023. (englanniksi)
  2. a b c Evenki language and alphabet omniglot.com. 2023. Viitattu 3.6.2023. (englanniksi)
  3. Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 644. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3.
  4. a b Evenk language | People, Words, & History Encyclopædia Britannica. 2023. Viitattu 3.6.2023. (englanniksi)
  5. ScriptSource - Evenki scriptsource.org. 2023. Viitattu 3.6.2023. (englanniksi)
  6. Evenki in Russia Joshua Project. 2023. Viitattu 3.6.2023. (englanniksi)
  7. Did you know Evenki is endangered? Endangered Languages. Viitattu 3.6.2023. (englanniksi)
  8. Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 666. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3.
  9. Glottolog 4.7 - Evenki glottolog.org. Viitattu 3.6.2023.
  10. Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3, s. 446. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2.
  11. Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 641, 645. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3.
  12. Vahtin, N.B.: Jazyki narodov Severa v XX veke: Otšerki jazykovogo sdviga, s. 180–181. Sankt-Peterburg: Dmitri Bulanin, 2001. ISBN 5-86007-298-8.
  13. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.6. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem otdelnyh natsionalnostei po respublikam, avtonomnoi oblasti i avtonomnym okrugam Rossijskoi Federatsii. perepis2002.ru. Arkistoitu 8.10.2007. Viitattu 5.6.2009. (venäjäksi)
  14. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 13.2. Naselenije korennyh malotšislennyh narodov po territorijam preimuštšestvennogo proživanija KMN i vladeniju jazykami. perepis2002.ru. Arkistoitu 20.12.2007. Viitattu 5.6.2009. (venäjäksi)
  15. a b Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 645–657. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3.
  16. Numbers in Evenki omniglot.com. 2023. Viitattu 3.6.2023. (englanniksi)