Avaa päävalikko

Europaeus, suomennettuna muodossa Äyräpää on suomalainen pappissuku. Suvun vanhin tunnettu jäsen Jakob Europaeus toimi Joukion (myöh. Parikkalan) kappalaisena 1690-luvulla.[1][2]

1900-luvun alussa oletettiin Europaeus-nimen juontuvan Muolaan Äyräpäässä asuneesta Matti Äyräpäästä. Tällöin moni suvun jäsen suomensikin nimensä Äyräpääksi. Jälkeen päin tämä teoria suvun alkuperästä on kuitenkin kyseenalaistettu, sillä kirkonkirjoista ei ole löytynyt sitä tukevia tietoja. Sen sijaan Viipurin seudulla asui suku nimeltä Äyräväinen, jolla saattaa olla yhteys Europaeus-sukuun. Nimen kirjoitusasusta on esiintynyt myös muunnelmia Euräväin(en) ja Euräpäin(en).[3]

Suvun jäseniäMuokkaa

  • Aleksandr Europaeus (1827–1885), venäläinen yhteiskunnallinen vaikuttaja
  • Peter Adolf Europaeus (1753–1825), suomalainen rehtori ja kirkkoherra
  • Anders Josef Europaeus (1797–1870), suomalainen pappi ja valtiopäivämies
  • D. E. D. Europaeus (1820–1884), suomalainen kielitieteilijä ja kansanrunouden kerääjä, Peter Adolf Europaeuksen poika
  • Ella Kitunen, o.s. Europaeus (1890–1988), opettaja ja ravitsemustieteilijä, Anders Josef Europaeuksen pojantytär
  • Matti Äyräpää, vuoteen 1876 Europaeus (1852–1928), professori, Suomen hammaslääketieteen isä, Anders Josef Europaeuksen poika
  • Aarne Äyräpää, vuoteen 1930 Europaeus (1887–1971), suomalainen arkeologi ja historiantutkija, Matti Äyrypään veljenpoika
  • Aune Äyräpää (1898–1981), taidemaalari, Matti Äyräpään tytär
  • Jari Europaeus (s. 1962), jalkapallovalmentaja

LähteetMuokkaa

  1. Heljä Pulli: Europaeus-suvun varhaispolvista - Genos 55 (1984), s. 60-70
  2. Johan Europaeuksen jälkeläisten sukuseura r.y. - Sukumme historia
  3. Kuusi - Laaksonen - Timonen: D. E. D. Europaeus - suurmies vai kummajainen, s. 139 - 140. Kalevalaseuran vuosikirja 67. Helsinki: SKS, 1988. ISBN 951-717-499-3.

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • Europaeus (1700–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.