Euroopan megaliitit

Euroopan megaliitit ovat suurista kivistä koottuja muinaisia rakennelmia tai isoja pystykiviä. Megaliittejä tehtiin Euroopassa lähinnä maanviljelyn alkuvaiheesta pronssikauden alkuun. Megaliittien rakentaminen levisi Eurooppaan luultavasti Lähi-idästä muuttaneen väestön mukana. Tunnetuin Euroopan megaliittirakennelma on kivistä rakennettu ympyrämäinen Stonehenge. Pystykivistä rakennettujen kehien lisäksi Euroopassa rakennettiin kivistä suuria maa- tai kivikumpujen peittämiä käytävähautoja. Megaliittikulttuurin loppu liittynee sotaisan indoeurooppalaisen kellopikarikulttuurin saapumiseen Länsi-Eurooppaan.[1]

Megaliittirakennelma - dolmen, haudan jäänteet.

Eri megaliitteihin liittyvät perinteet lienevät kehittyneet eri suunnissa. Esimerkiksi megaliittien koristeaiheita tavataan Atlantin puoleisessa Euroopassa Portugalissa ja Bretagnessa. Kivikehiä löytyy enemmän painottuen Keski-Eurooppaan, Italiaan, Saksaan, Ranskaan ja Englantiin.

Kivikehä.
Megaliittihaudan rakennusvaiheet.
Euroopan megaliittialueet.

Euroopan megaliittialueetMuokkaa

 
Euroopan megaliittialueet. Oranssilla on merkitty varhaisimmat alueet, keltaiselle seudulle megaliitit levisivät myöhemmin.
  • Portugali ja Espanjan luoteisrannikko[2]. Nimenomaan Portugalin pohjois- ja etelärannikot.
  • Ranskan Bretagnen länsirannikko, tarkemmin lounaisrannikko. Alueella on esim. Carnac
  • Walesin rannikko[3]
  • Irlanti[4], Carrowmore
  • Pohjois-Tanska, Tanskan saaret, lähinnä Sjaelland[5]
  • Eteläisin Ruotsi, lähinnä Skåne ja lähiympäristö[6]
  • Malta[7]
  • Belgia[8]
  • Tšekki[9]


Megaliittikulttuurin syntyMuokkaa

EdeltäjätMuokkaa

Muutamat väittävät erilaisia varhaisia kivi- ja puurakennelmia Lähi-idässä, Välimeren seuduilla, Iberiassa ja Brittein saarilla ajalla noin 9500–6000 eaa. megaliittien mahdollisiksi edeltäjiksi. Varmaa ei kuitenkaan ole, pystyttivätkö Euroopan mesoliittiset kansat megaliitteja.

Göbekli Tepe Turkissa on temppeli, joka sisältää myös isoja kiviäi.[10]

Varhaiset megaliititMuokkaa

Tyypilliset varhaiset megaliitit olivat suurikivisiä joukkohautoja[4] ja pitkiä kumpuja.Varhaisimmat megaliitit olivat osin suurista kivistä tehtyjä hautoja Ranskan rannikolla, Portugalissa ja Espanjassa[2] noin 4800–4500 eaa. Vanhimmat käytävähaudat tehtiin Bretagnessa ja Portugalin Alentejossa noin 4700 eaa.[11] Ranskassa Carnacin alueella on tuhansia megaliittirakennelmia. Niiden ensimmäinen aktiivinen rakennuskausi alkoi noin 4500 eaa.[12]

Niinpä nykyisn ajaletteen, että megaliitteja olisi alettu rakentaa todella aktiivisesti joskus 4500–4200 eaa. Tämän mukaan Euroopan megaliitit olisvat saaneet alkunsa Bretagnesta, jossa on nähtävissä esimegaliittista kehitystä[13].

Irlannin pohjoisosassa on noin 300 käytävähautaa ja muuta megaliittia[14] joista vanhin on Carrowmore noin 4300–3500 eaa.[15]

Melko varhaisia ennen vuotta 3000 eaa. olivat myös Etelä-Ranskassa Marseillen seuduilla Rhonen laaksossa, ja Sardinian megaliitit, sekä Skotlannin itärannikko.

Megaliitit ja viljelyMuokkaa

Megaliittien synnyn käsitetään usein liittyvän neoliittisen maanviljelyn saapumiseen mesoliittisen metsästyskulttuurin alueelle. Maanviljely saapui Länsi-Eurooppaan etelästä ja idästä. Esimerkiksi Ranskan Bretagnessa Välimeren suunnasta tullut sydänsimpukkakeramiikkaa valmistanut kansa ja idästä tullut nauhakeramiikkaa suosineet heimot toivat maanviljelyn alueelle suunnilleen samoihin aikoihin. Länsi- tai pikemminkin Lounais-Ranskan varhaisella megaliittialueella[2] näyttäisi sydänsimpukkakeramiikka saapuneen ensin, ja vasta myöhemmin nauhakeramiikka.

Megaliittihaudat kehittyivät asteittain muista hautatyypeistä mesoliittisen ajan lopulla neoliittisen kulttuurin ollessa jo voimissaan Itä-Euroopassa ja levittäessä vaikutteitaan, esimerkiksi saviastiatyylejään, länteen. Megaliitit ovat voineet levitä Euroopassa osittain maitse, osittain meritse. Myöhäinen nauhakeramiikka levisi nopeasti pohjoiseen Keski-Eurooppaan Tonavan yläjuoksua pitkin joskus 5300–5000 eaa., saapuen Saksaan ja Ranskaan Hinkelstein-ryhmänä 5000–4850 kalibroitua eaa. Tämä näkyy Treburin haudoissa. Varhaiseen megaliitteja edeltävään aikaan osuu myös La Hoguetten ryhmä, jonka oletetaan saaneen vaikutteita Välimereltä.[16]

Myös myöhäiseksi Lengyelin kulttuuriksi joskus sanottu Suppilopikarikulttuuri, joka rakensi pitkäkumpuhautoja ja pyöreitä ja kartiomaisia kumpuhautoja Pohjois-Saksassa, ja myöhemmin myös tyypillisiä megaliitteja pohjoisella olinalueellaan. Monesti pyöreästä neliömäiseen olevat kummut yhdistyivät pitkiksi soikeiksi kummuiksi. Kumpujen ympärillä ja sisällä olevat puiset rakenteet korvattiin Skandinaviassa, Saksassa, Alankomaissa ja Puolan osissa kivellä. Myöhemmin megaliittikulttuuria kannattelivat kivikautinen kellopikarikulttuuri ja Saksassa muun muassa Wartbergin myöhäisneoliittinen kulttuuri.


Varhaiset Ranskan viljelykulttuuritMuokkaa

Morbihanissa Ranskan Bretagnessa, Atlantin rannikolla on Téviecissä mesoliittisia joukkohautoja, joita peittävät pienet maakummut. Téviecin oletetaan olevan samanikäinen kuin lähialueen Hoëdic, jonka arvioidaan olevan ajalta 5800 eaa.[17] Mutta megaliittien edeltäjiksi oletetaan mieluiten pitkiä kumpuja, joita rakennettiin ennen megaliitteja. Pitkäkummut olivat maanviljelykulttuureille ominaista pitkäätaloa muistuttavia maakumpuja, jotka lienee rakennettu pitkätalon paikalle. Tämä perinne saapui nauhakeramiikan mukana itäiseltä suunnalta.

Vendéen alueelle saapui sydänsimpukkakeramiikka, josta on noin 5500 kehittynyt oma varhainen Keski-Atlantin rannikon neoliittinen kulttuuri. Pariisin altaaseen saapui nauhakeramiikka, joka synnytti siellä maata viljelevän Villeneuve-Saint-Germain-kulttuurin noin 4800–4600 eaa.[18] Luultavasti tähän sekoittui etelästä tullutta Välimeren kulttuuria[19]. Joidenkin tietojen mukaan viljely olisi saapunut Bretagneen etelästä meritse noin 500–4500 eaa.[20]

Saint-Etienne-en-Coglèsin asutus Ille-et-Vilainessa oli puusta rakennettu trapetsin muotoinen pitkätalo joskus 5000–4750 eaa. Lähistöltä Saint Justista ja Morbihanista Arzonin läheltä on löydetty nauhakeramiikasta johdettua keramiikkaa. Locmariaquerin seudulla tehtyjen siitepölytutkimusten mukaan siellä alettiin viljellä maata noin 5000 eaa.[21] Myös Portugalissa ensimmäiset megaliitit syntyivät maanviljelyn levittyä alueelle.

Iberian niemimaalla Espanjassa ja Portugalissa maanviljely näyttää levittäytyneen sinne ensin noin 5500–5000 eaa. lännestä Pohjois-Espanjan Cantabrian kautta Pohjois-Portugaliin ja myös Espanjan etelärannikon kautta Algarven seuduille.[22] maanviljelyä oli jo 5500–5250 eaa. Estamaduran seudulla ja myös Algarven seuduille eteläisessä Portugalissa, ja myöhemmin 5000–4750 eaa. Keski-Portugalissa, minne syntyivät ehkä 4800 eaa. ensimmäiset megaliitit. Varhaisin Portugalin keramiikka 5300–5100 eaa. oli Välimeren seuduilla länteen päin levinnyttä sydänsimpukkakeramiikkaa.

Suuret megaliititMuokkaa

Suuria megaliitteja alettiin tehdä vasta vuosituhannella 4000–3000 eaa. Suuret megaliittirakennelmat noin 4000–3000 eaa. liittyivät maanviljelyn vakiintumiseen, suuriin väestömääriin, nopeaan väestönkasvuun, maanviljelyn riskeihin ja niin edelleen. Rakennettiin kehämonumentteja ja pitkäkumpuja. Esimerkiksi Bretagnen käytävähaudat rakennettiin noin 3700–3100 eaa.[23]. Tällöin hautojen käytävät olivat leveämpiä ja mutkikkaampia. Megaliittitaide kehittyi huippuunsa. Tanskaan Sarupiin Fynin saarelle tehtiin satojen metrien mittaine vallihautojen ja suojavallien kompleksi noin 3400 eaa.[24]. Tanskan seremoniakeskukset olivat soitten tei vesien lähellä niemillä. Aura saapui Pohjois-Ranskaan ja Pohjois-Saksaan noin 3000 eaa.

AikajanaMuokkaa

Megaliittikulttuuri kukoisti noin 4800–2200 eaa. Alla megaliittien ajoituksia, jotka perustuvat muun muassa radiohiilimenetelmään ja termoluminesenssimenetelmään.

Varhaisia suurista kivistä tehtyjä rakenteita Lähi-idässäMuokkaa

  • 9500 eaa. Suuria kivirakennelmia tehtiin Lähi-idässä Göbekli Tepessä jo mesoliittisella ajalla 9500 eaa.
  • Israelin nykyään veden alla oleva Atlit-Yamin kivirakenne on PPNB-ajalta 6700–6300 eaa.

Mahdollisia megaliittien mesoliittisia edeltäjiäMuokkaa

  • n. 8000–7000 eaa. Ehkä toteemipaalujen kuoppia Stonehengen pysäköintialueella.
  • 5800 eaa. Puinen pylväs myöhemmällä Irlannin Carrowmoren megaliittipaikalla.

Neoliittinen kivikausiMuokkaa

Kivi-kuparikausi eli kalkoliittinen kausiMuokkaa

  • n. 2500 eaa.: Ranskan Bretagnen Le Menec, Kermario ja muita, Italian Otranto, Sardinia, ja Skotlanti (koillinen), ja megaliittisen kellopikarikulttuurin huippu Iberiassa, Saksassa, Irlannissa, Britanniassa jossa tehtiin uusia rakennusvaiheita Stonehengen kivikehään.. Kellopikarikulttuuri korvautui aikaa myöten kivi-kuparikauden kulttuurilla.
  • n. 2400 eaa.: Megaliittinen kellopikarikulttuuri vallitsi Britanniassa, ja satoja kivikehiä rakennettiin Britteinsaarille näihin aikoihin.
  • Noin 2200 eaa. megaliittikulttuurin heikkeneminen luultavasti uusien pronssikautisten valloittajien muun muassa indoeurooppalaisen[25][26] vasarakirveskansan takia.

PronssikausiMuokkaa

Suomen megaliitteja muistuttavat rakennelmatMuokkaa

Pääartikkeli: Jätinkirkko

Suomessa rakennettiin joskus 2500–2000 eaa. Perämeren rannikoille jätinkirkkoja, jotka ovat yleensä 10–60 metrin läpimittaisia tavallisesti suorakaiteen muotoisia kivivalleja. Jätinkirkot on tuoreen tulkinnan mukaan rakennettu merkkipäivien auringon nousun ja laskun suuntien mukaisesti. Näin ollen ne on liitetty megaliittiperinteeseen, vaikka ne ovatkin megaliitteja vaatimattomampia.[27] Jätinkirkkoihin liittyvä keramiikka on Pöljän ja Kierikin tyyppiä.

Länsi-Euroopan megaliittitaideMuokkaa

Megaliiteille tyypillinen koristeluperinne, johon kuuluu muun muassa spiraaliaiheita, on levinnyt vain läntiseen Eurooppaan ja läntisen Välimeren seuduille. Sen kanta-alueita näyttävät olevan Portugali ja Länsi-Ranska, ja sitä tavataan myös Englannissa ja Pohjois-Saksassa.

Megaliitteihin kaiverrettujen kuvioiden tarkoituksesta on monia selityksiä. Ne voivat olla koristeita tai liittyä uhraus- ja muihin rituaaleihin. Sisäkkäiset renkaat voivat kuvata shamanistista tunnelikokemusta siirryttäessä toiselle tajunnan tasolle. Pyöreät kuviot voivat olla ihmisruumiin osia ja liittyä hautamuistomerkkiin.[28]

Moniin megaliitteihin on kaiverrettu erilaisia abstrakteja kuvioita.

Länsi-Euroopan megaliittityypitMuokkaa

Megaliittihaudat: dolmenit, paasiarkut ja käytävähaudatMuokkaa

Megaliittihaudat olivat tyypillisesti kumpumaisia joukkohautoja, jotka ovat kooltaan suuria, ja joiden rakentamisessa on käytetty suuria kiviä. Haudat sijaitsevat muiden megaliittirakennelmien lähellä.

Monien megaliittihautojen ympäriltä ovat maa ja pienet kivet kuluneet pois, ja hautakammio seisoo paljaana. Paljas hautakammio voi olla dolmen, muutaman pystykiven kannattelema laattakivi.[29] Toiset paljaat hautakammiot, paasiarkut ovat suurista kivistä koottuja kammioita. Käytävähautojen sisin osa on kivistä ladottu valeholvi.

Haudat kehittyivät ajan mukana. Skandinavian eteläosaan ilmestyivät 3600 eaa. karkeat paasiarkut, mutta myöhemmin 3300 eaa. suuret, taidokkaasti tehdyt käytävähaudat. Temppeleitä tai seremoniakeskuksia ovat yksittäiset pystykivet menhirit, kivikehät ja kivirivistöt.

MenhiritMuokkaa

Suuria pystykiviä, menhireitä on suurissa rivistöissä Normandian niemimaalla Carnacissa Ranskassa ja tuhansissa muissakin paikoissa. Tunnetuin suuri menhir Locmariaquerin menhir Ranskassa painaa 350 tonnia ja on ollut ehjänä noin 20 metriä pitkä. Menhir on hajonnut neljään palaan.[30]

KivikehätMuokkaa

Megaliitteja ovat myös suurista kivistä kootut ympyrät, joista tunnetuin on Stonehenge Englannissa noin vuosilta 3000–1000 eaa. Stonehengen ympäristössä on muita megaliitteja. Megaliittikehiä on Britteinsaarilla, Länsi-Ranskassa, Saksassa ja Itävallassa Tonavan varrella ja myös Italiassa.

Irlannin käytävähaudatMuokkaa

Tunnetuin käytävähauta on Newgrangen käytävähauta Irlannissa.

Megaliittien vaatimista työmääristäMuokkaa

Yksi mies pystyy keskimäärin kivikautisella tekniikalla[31]

  1. Kaivu
  • Erottamaan 330 kg 1 tunnissa kiveä toisesta kivestä (graniitti vaatii 1,4x työn kalkkikiveen verrattuna)
  • Kaivamaan 676 kg 1 tunnissa maata
  1. Siirto
  • Pieniä kiviä kivimurskaa 50kg, 1 km, 1 tunti
  • Maata 455 kg, 100m, 1 tunti

--->Megaliittikivi 1000 kg/1km/132 miestyötuntia

  1. Rakentaminen
  • Kaivamaan kuoppaa 675 kg/tunti
  • Pystyttämään pystykiviä 1000 kg/65 tunnissa
  • Sijoittamaan huippukiviä 1000 kg/35 tunnissa
  • Luomaan kivi- tai maakumpua 400 kg/1 tunti

Tämän mukaan esimerkiksi Kleinenkneten 1 -käytävähauta vaati 109 500 miestyötuntia, mikä on esimerkiksi sadan ihmisen voimin kolme ja puoli kuukautta. Pienempi Drebenstedin megaliitti vaati noin 40 000 miestyötuntia. Sadan hengen miehistö tekee sen kymmenessä päivässä.

Karkea nyrkkisääntö on, että yksi mies pystyy rakentamaan noin kuutiometrin maakumpua päivässä korilla kantamalla. Tämä tulee 2 hehtaarin laajuisen 40 metriä korkean Silbury Hillsin arvioidusta työmäärästä 10 miljoonaa miestyötuntia, 248 000 kuutiometriä. Muiden lähteiden mukaan tämä vaihtelee välillä 0,5 m³–2 m³/päivä.

GalleriaMuokkaa

Katso myösMuokkaa

MegaliittimonumentitMuokkaa

MegaliittityypitMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Megalith Encyclopedia Britannica. Viitattu 1.2.2013. (englanniksi)
  2. a b c LES MEGALITHES, Histoire des civilisations européennes
  3. The megalithic tombs of Stone Age Wales Wales Museum
  4. a b Jean-Pierre Mohen: The World of Megaliths. 1990. ISBN 0-8160-2251-8, s. 93
  5. The megalithic tombs of the Stone Age National museet
  6. Ales Stones Ystad
  7. Malta Ancient Wisdom
  8. Weris, Belgium Ancient Wisdom
  9. Dolni Věstonice, Czech republic Ancient Wisdom
  10. Göbekli Tepe Ancient Wisdom. Viitattu 1.2.2013. (englanniksi)
  11. Mesolithic - Life in Europe Before the Curse of Farming
  12. The Carnac Complex Ancient Wisdom. Viitattu 1.2.2013. (englanniksi)
  13. B. Schulz Paulsson: Radiocarbon dates and Bayesian modeling support maritime diffusion model for megaliths in Europe. Proceedings of the National Academy of Sciences, 26.2.2019, nro 9, s. 3460–3465. PubMed:30808740. doi:10.1073/pnas.1813268116. ISSN 0027-8424. Artikkelin verkkoversio. en
  14. Ireland Encyclopedia Britannica
  15. Chronology of some Irish Sites featured on Megalithic Ireland Megalithic Ireland. Viitattu 1.2.2013. (englanniksi)
  16. Liestal: früheste steinzeitliche Bauern im Ergolztal Kanton Basel-Landschaft. Viitattu 1.2.2013. (saksaksi)
  17. Jean-Pierre Mohen: The World Of Megaliths- Facts on File -sarja, ISBN 0-8160 2251 8, s. 72.
  18. http://www.e-paleoscope.org/liens/lexique/sz.htm
  19. https://www.researchgate.net/figure/Distribution-of-Earliest-LBK-Extension-of-eLBK-is-shaded-dashed-lines-represent-the_fig1_237727185
  20. http://copernic.udg.es/QuimFort/2011_07_20_talk_20_min_Fort_Casa_Asia_BCN.pdf
  21. http://www.culture.gouv.fr:80/culture/arcnat/megalithes/en/neo/neochr1_en.htm
  22. http://www.ipa.min-cultura.pt/pubs/RPA/v1n1/folder/027.pdf
  23. Kivikauden ihmiset, s. 94.
  24. Göran Burenhult: Kivikauden ihmiset, ihmisen suku, s. 86–88.
  25. LES PEUPLES INDO-EUROPEENS, Histoire des civilisations européennes
  26. CARTES DE L'EUROPE AU CHALCOLITHIQUE
  27. Arvoitukselliset jätinkirkot Keskipohjalaisia museoita ja kulttuuriympäristöjä. Viitattu 1.2.2013.
  28. L. Darcus: Irish Passage Tombs & Megalithic Art at Knowth From Minds or Moons?. knowth. Viitattu 1.2.2013. (englanniksi)
  29. Dolmen Encyclopedia Britannica
  30. Barbour et al.: France, s. 257. New Holland Publishers, 2004. ISBN 9781860118814. Teoksen verkkoversio (viitattu 1.2.2013). (englanniksi)
  31. The Megaliths of Northern Europe,Magdalena Midgley, Routledge 2008, s. 43–44

Aiheesta muuallaMuokkaa