Etofenamaatti
kemiallinen yhdiste
| |
Etofenamaatti
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| 2-(2-hydroksietoksi)etyyli-2-[3-(trifluorimetyyli)anilino]bentsoaatti | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | M02 |
| PubChem CID | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C18H18NF3O4 |
| Moolimassa | 369,334 |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Fysikaaliset tiedot | |
| Kiehumispiste | 130–135 °C [1] |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | ? |
| Metabolia | ? |
| Puoliintumisaika | ? |
| Ekskreetio | ? |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | Topikaalinen, intramuskulaarinen |
Etofenamaatti (C18H18NO4F3) on antraniilihapon johdannaisiin kuuluva ei-steroidaalinen tulehduskipulääke. Yhdistettä käytetään lähinnä nivel- ja lihaskipujen hoitamiseen joko iholle levitettävänä geelinä tai lihakseen annettavana ruiskeena.[1]
Etofenamaatti reagoi eläinten elimistössä rasvahappojen kuten palmitiinihapon, steariinihapon, öljyhapon ja linolihapon kanssa muodostaen estereitä.[2] Yhdisteen käytön haittavaikutuksena voi ilmetä allergista ihottumaa[3].
Ulkomuodoltaan etofenamaatti on huoneenlämpötilassa keltaista öljymäistä nestettä. Sitä voidaan valmistaa flufenaamihapon kaliumsuolan ja 2-(2-kloorietoksi)etanolin välisellä reaktiolla. Liuottimena reaktiossa käytetään dimetyyliformamidia.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Elmar Friderichs, Thomas Cristoph & Helmut Buschmann: Analgesics and Antipyretics, 2. Nonsteroidal Anti-inflammatory Drugs. Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry., John Wiley & Sons, New York, 2011, Viitattu 22.05.2012.
- ↑ Frank D. Gunstone,John L. Harwood,Albert J. Dijkstra: The Lipid Handbook, s. 774. CRC Press, 2012. ISBN 9780849396885. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 17.6.2014). (englanniksi)
- ↑ Alexander A. Fisher: Fisher's Contact Dermatitis, s. 248. PMPH-USA, 2008. ISBN 9781550093780. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 17.6.2014). (englanniksi)