Avaa päävalikko

Etikettipaperit ovat yleensä sellupohjaisia toispuolisesti päällystettyjä, täysliimattuja papereita. Niiden neliömassa on 65...90 g/m2[1]. Etikettipapereita käytetään monenlaisten tuotteiden, kuten lasi- ja säilyketölkkien ja juomapullojen etiketöinnissä. Etiketit voidaan jakaa kolmeen ryhmään liimaustavan mukaan: liimattaviin, itseliimautuviin ja lämmön avulla liitettäviin etiketteihin. Etikettipaperin pintapuoli on päällystetty usein kahteen kertaan, ja taustapuoli on pintakäsitelty.

Etikettipaperin jatkojalostusprosesseja ovat metallointi (pinnoitus), painatus, lakkaus, preeglaus (kohotus), leikkaus, stanssaus(leikataan haluttuun muotoon) ja etiketöinti.[1]

Jatkojalostusprosessista riippuen etikettipaperien ominaisuudet voivat olla hyvin erilaisia. Painatus tehdään tavallisesti joko syväpaino-, kohopaino- tai offsetpainotekniikalla. Nämä painatustekniikat vaativat hyvin erilaisia pintaominaisuuksia paperilta. Palautuspullon etiketillä on oltava hyvä märkälujuus.selvennä

Etiketin elinkaariMuokkaa

Kun etikettipaperi lähtee valmiina paperitehtaalta, tämä jalostettu tuote muuttuu muiden jalostusprosessien raaka-aineeksi. Jalostuslaitoksessa etikettipaperi voidaan metalloida eli yleisimmin aluminoida. Metallointi tehdään tyhjöhöyrystämällä. Metalloinnilla aikaansaadaan hyvä kaasutiiveys, valotiiveys ja ulkonäkö. Etikettipaperien kohdalla tavoitteena on ulkonäön parantaminen. Metalloitavan paperin on oltava sileä ja tiivis. Yleensä metalloitavat paperit ovat päällystettyjä ja esilakattuja. Metalloinnin jälkeen etikettipaperi painetaan ja mahdollisesti lakataan. Painatus tapahtuu joko arkki- tai rullamuodossa offsetpainokoneella tai rullamuodossa syväpainokoneella tai kohopainossa. Näiden jälkeen vuorossa on stanssaus.

Kun etikettipaperi on saatu etiketin muotoon, se voidaan etiketöidä. Modernien märkäliimausetiketöintikoneiden toimintanopeus on 80 000 pulloa/h eli 22 pulloa/s. Etiketöinnissä etiketin taustapuolelle lisätään liima, ja etiketti kiinnitetään pulloon. Lasipulloissa liimana käytetään dekstriinitärkkelystä ja kaseiinia, ja muovipulloissa kuumasulateliimoja. Välittömästi etiketin kiinnityksen jälkeen pullo kuljetetaan kuljetuslinjoja pitkin pakattavaksi.

Valmis tuote kuljetetaan kauppoihin, ja sieltä se siirtyy kuluttajille. Palautuspullot palautuvat takaisin pullotustehtaalle. Siellä ne puhdistetaan pesulaitteistossa ja etiketit kulkeutuvat poltettaviksi.

Etiketiltä vaaditaan lähinnä seuraavia ominaisuuksia:

  1. Etiketin tärkein tehtävä on antaa informaatiota tuotteen ominaisuuksista ja herättää kuluttajassa ostoimpulssi, kun hän näkee tuotteen kaupan hyllyllä.
  2. Etiketin tulee olla kestävä, siten että painettu informaatio säilyy läpi koko elinkaaren.
  3. Etiketillä täytyy olla häiriötön ajettavuus sekä etiketöintilaitteistossa että pullojen pesulaitteistossa.
  4. Etiketin pitää olla taloudellisesti kannattava, eli etiketin on oltava mahdollisimman edullinen sen toimintakyvyn kuitenkaan kärsimättä.

Etikettipaperien jatkojalostusprosessitMuokkaa

Yleisin jalostusprosessi on painatus, sillä kaikki etikettipaperit painetaan. Usein painettu pinta lakataan ulkonäön parantamiseksi ja suojaominaisuuksien aikaansaamiseksi. Metallointi on erikoisprosessi, jolla tähdätään etikettien tapauksessa ulkonäön parantamiseen. Tarralaminoinnissa laminoidaan etikettipaperi ja irrokepaperi liimalla, jolloin syntyy tarraetiketti. Painatuksen ja lakkauksen jälkeen etiketit stanssataan, jonka jälkeen ne ovat valmiita etiketöintiin. Etiketöintiprosessissa etiketti kiinnitetään pullon kylkeen joko märkäliimauksella tai tarraa käyttäen.

LähteetMuokkaa

  1. a b Seppälä, Markku J. (toim.); Grönstrand, Joel; Karhuketo, Hannu; Törn, Tage: Kemiallinen metsäteollisuus III: Paperin ja kartongin jalostus, s. 190–193. Opetushallitus, 2000. ISBN 952-13-0606-8.