Avaa päävalikko

Espanjan vallankumoukseksi kutsutaan Espanjassa vuonna 1936 maan sisällissodan aikana anarkistien hallitsemilla alueilla käynnistyneitä yhteiskunnallisia uudistuksia ja muutoksia. Sen aikana työläiset ja talonpojat kollektivisoivat muun muassa maatalouden ja teollisuuden anarkososialistisen mallin mukaisesti. Lisäksi alueelle perustetut neuvostot käynnistivät uudelleen kunnallisia palveluja, kuten joukkoliikennettä ja kouluja maan hallituksen toiminnan osittain lamaannuttua sodan johdosta.

YleistäMuokkaa

 
Ensimmäinen työläisten johtamasta tehtaasta valmistunut linja-auto vuonna 1936.

Espanjan vallankumouksen aikana luotiin yksi harvoista maailmassa toteutuneista anarkistista yhteiskunnista. Lyhytaikaiseksi jäänyttä yhteiskuntajärjestelmää on aikalaiskertomusten mukaan yleisesti pidetty onnistuneena, joskin sisällissodan luonteesta johtuen siitä raportoivat lähinnä maassa vierailleet vasemmistolaiset toimittajat ja poliitikot. Joidenkin lähteiden mukaan esimerkiksi Aragonian maakunnassa tuottavuus nousi noin 20 prosenttia ja Kataloniassa onnistuttiin saavuttamaan täystyöllisyys. Kollektivisoinnin yhteydessä muun muassa lakkautettiin yritysten jopa 10-20-kertaisesti tavallisiin työläisiin verrattuna ansaitsevien johtohenkilöiden virat. Näin työläisten palkkoja pystyttiin nostamaan parhaimmillaan parikymmentä prosenttia. Kollektivisointi ulottui myös pienyrityksiin, kuten hotelleihin ja ravintoloihin, jotka toimivat teollisuuden tapaan työntekijöidensä hoitamina.

Vallankumous uloittui lähinnä Katalonian, Aragonian ja Andalusian maakuntien alueelle sekä myös joihinkin muihin osiin Levantea. Kataloniassa noin 75% taloudesta oli työntekijöiden hallussa. Erityisen tunnettu oli anarkosyndikalistisen CNT-ammattiliiton hallitsema Barcelona, jota englantilainen kirjailija George Orwell kuvasi vuonna 1938 ilmestyneessä sotareportaasissaan Katalonia, Katalonia.[1] CNT:n lisäksi uudistuksia organisoi lähinnä FAI -anarkistiryhmä, sekä jossakin määrin myös sosialistinen UGT -ammattiliitto. Vallankumouksen erikoisuuksiin kuului, että sitä vastustivat Neuvostoliiton tukemat kommunistit, jotka kampanjoivat yksityisomistuksen lakkauttamista vastaan. Heidän mukaansa kapitalismi piti lakkauttaa vasta voitetun sisällissodan jälkeen, mutta todellisena syynä olivat kommunistien omat valtapyrkimykset.

Muita vaikutuksiaMuokkaa

 
CNT-ammattiliiton kollektivisoiman elokuvateatterin pääsylippu.

Talouden lisäksi uudistukset vaikuttivat myös muualle yhteiskunnaliseen elämään. George Orwell kertoo Katalonia, Katalonia -teoksessaan, miten esimerkiksi "señor" ja "don" -puhuttelunimen käyttö lopetettiin ja ihmiset kohtelivat toisiaan tasa-arvoisina luokkarajojen hävitessä. Osittain tämä johtui myös siitä, että suuri osa vauraimmasta väestöstä ja yläluokasta oli paennut alueelta. Orwellin mukaan myös lähes kaikki kirkot oli tuhottu ja niiden sisustus poltettu. Joissakin paikoissa oli luovuttu rahan käytöstä. Se oli korvattu kupongeilla, joilla niiden haltija sai hyödykkeitä tarpeensa mukaan.

Vallankumouksen kukistuminenMuokkaa

Espanjan vallankumous tuli päätökseensä toukokuussa 1937 jo kahta vuotta ennen sisällissodan loppumista, kun anarkistit ja heidän liittolaisenaan ollut trotskilainen POUM-puolue hävisi Barcelonan toukokuuksi kutsutun aseellisen valtataistelun tasavaltalaisten hallitukselle ja Espanjan kommunistisen puolueen stalinisteille.[2]

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.