Ernst August (Hannoverin kruununprinssi)

Ernst August, Cumberlandin ja Braunschweig-Lüneburgin herttua (21. syyskuuta 1845 Hannover14. marraskuuta 1923 Gmunden, Itävalta) oli Hannoverin kuningaskunnan viimeinen kruununprinssi ja kruununtavoittelija vuodesta 1878 kuolemaansa asti.[1]

Herttua Ernst August.

Ernst Augustin isä oli Hannoverin kuningas Yrjö V, jonka valtakunnan Preussi valloitti ja liitti itseensä vuoden 1866 sodassa. Ernst August asui tämän jälkeen isänsä tavoin maanpaossa Itävallassa ja ilmoitti isänsä kuoltua vuonna 1878 vaativansa itselleen Hannoverin kruunua.[1] Hän otti samalla käyttöön isoisälleen, kuningas Ernst Augustille kuuluneen brittiläisen arvonimen Cumberlandin herttua. Hän sai vuonna 1879 Itävallan armeijassa everstin ja vuonna 1899 Britannian armeijassa kenraalin arvon.[2] Kun Saksan keisarikuntaan autonomisena valtiona liitetyn Braunschweigin herttuakunnan herttua Vilhelm vuonna 1884 kuoli ilman perillistä, herttuan arvon olisi kuulunut periytyä Ernst Augustille, joka oli saman Welfin hallitsijasuvun jäljelle jääneen haaran päämies. Saksan valtakunnankansleri Otto von Bismarck ei aikonut hyväksyä Hohenzollernien vihamiestä minkään osavaltion hallitsijana, joten Saksan keisarikunnan liittoneuvosto määräsi poikkeuslailla Braunschweigiin sijaishallituksen, jota johti Preussin prinssi Albrekt.[1][2] Sijaishallintoa jatkettiin myös Albrektin kuoltua vuonna 1907. Ernst August sopi lopulta keisari Vilhelm II:n kanssa luovuttavansa perintöoikeutensa Braunschweigiin pojalleen Ernst Augustille. Kun tämä vuonna 1913 nai Vilhelm II:n tyttären Viktoria Luisen, hänen sallittiin nousta Braunschweigin valtaistuimelle.[1]

Ernst Augustin puoliso oli Tanskan prinsessa Thyra, kuningas Kristian IX:n tytär.[2] Koska Ernst August tuki ensimmäisessä maailmansodassa Saksaa, häneltä ja hänen pojaltaan riistettiin vuonna 1919 Titles Deprivation Act -lain nojalla kaikki brittiläiset arvot ja arvonimet.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e Ernest Augustus (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 4.10.2017.
  2. a b c Nordisk familjebok (1906), s. 955 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 4.10.2017.

Aiheesta muualla muokkaa