Erland Aarnio
Erland Aarnio (17. lokakuuta 1881 Hausjärvi – 18. heinäkuuta 1938 Helsinki)[1][2] oli suomalainen toimittaja ja suomentaja. Hän kuului Työmies-lehden toimitukseen vuonna 1905, vuosina 1906–1907 hän toimi Eteenpäin-lehdessä ja sen jälkeen jälleen Työmies-lehdessä vuoteen 1916 saakka, jolloin siirtyi Elannon sihteeriksi ja Elanto-lehden toimittajaksi.[2] Hän kirjoitti lisäksi Sosialistiseen Aikakauslehteen. Aarnio tunnettiin myös suomentajana. Hän käänsi muun muassa kolme sosiaalidemokratian johtavan teoreetikon Karl Kautskyn teosta, joihin lukeutuu hänen pääteoksensa Tie valtaan (1909).
Aarnion vanhemmat olivat rakennusmestari Erland Inberg ja Amanda Aurora Malakiaantytär. Hän pääsi ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta 1901. Aarnio oli naimisissa vuodesta 1917 Hilda Henrika Järvenpään, o.s. Åkerblom, kanssa.[3]
Aarnio ei osallistunut sisällissotaan, jonka vuoksi hän oli heti toukokuussa 1918 perustamassa SDP:n uutta äänenkannattajaa Suomen Sosialidemokraattia lakkautetun Työmiehen tilalle.[4] 1920-luvulla Aarnio toimi myös muun muassa Helsingin kaupunginkirjaston johtokunnassa.[5] Vuodesta 1928 Aarnio toimi Elannon säästökassan kamreerina.[2]
Suomennoksia muokkaa
- Ida Axelrod: Venäjän vallankumouspuolueet vuosina 1898–1905 (1906)
- Ladislaus Gumplowicz: Avioliitto ja vapaa rakkaus (1907)
- Karl Kautsky: Parlamentarismi, kansanlainsäädäntö ja sosialidemokratia (1907)
- Karl Kautsky: Tie valtaan (1909)
- August Winnig: Sotilaselämää: kertomuksia saksalaisesta kasarmista (1912)
- Robert Danneberg: Sosialidemokratian ohjelma: sen periaatteiden yleistajuinen selitys (1913)
- Franz Mehring: Saksan uskonpuhdistus ja kolmikymmenvuotinen sota: ruhtinaspeili työläisten opiksi ja hyödyksi (1913)
- August Winnig: Keisarimanööverit: sotilaskertomus (1913)
- Karl Kautsky: Terrorismi ja kommunismi: vallankumouksen luonnonhistorian selvittelyä (1920)
- Julius Braunthal: Kommunismista imperialismiin: kuvia bolshevistisesta Georgiasta (1922)
- Anders Örne: Osuustoimintakysymyksiä (1925)
Lähteet muokkaa
- ↑ Kuolinilmoitus, Helsingin Sanomat 19.7.1938, s. 1
- ↑ a b c Kuolleita. Helsingin Sanomat, 19.7.1938, s. 9. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille). Viitattu 31.12.2017.
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1901, matrikkelinumero 27249
- ↑ Hentilä, Marjaliisa: Sovittelija – Matti Paasivuori 1866–1937, s. 210. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2013. ISBN 978-952-5976-12-0. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Helsingin kunnalliskertomus 1920 Helsingin kaupunki. Viitattu 2.5.2015.