Erkki Salonen

Erkki Aarre Kalevi Salonen (16. huhtikuuta 1920 Helsinki15. marraskuuta 2001 Espoo) oli suomalainen professori[1] ja monipuolinen kulttuurivaikuttaja 1900-luvun loppupuolella.[2]

Aukusti Tuhka, Erkki Salonen ja L. A. Puntila Tuhkan ateljeessa vuonna 1959.

Salonen väitteli Helsingin yliopistossa valtiotieteen tohtoriksi vuonna 1970 kulttuurisosiologian alalta ja toimi sittemmin 1970–1980-luvulla alan dosenttina Jyväskylän yliopistossa. Hän toimi Ylioppilaslehden päätoimittajana vuosina 1947–1949. Sen jälkeen hän oli perustamassa Mitä missä milloin -vuosikirjaa sen ensimmäisenä päätoimittajana 1949–1956 ja tämän jälkeen Suomen kulttuurirahaston yliasiamiehenä 1957–1980. Hän sai kunniaprofessorin arvon vuonna 1980.[1]

Päätoimiensa ohella Salonen oli mukana monissa kulttuurihankkeissa, esimerkiksi Suomalaisuuden liiton puheenjohtajana, teatteri- ja museojärjestöissä sekä nuorisoseuraliikkeessä. Hän pyrki Suomen kulttuurihallinnon tehostamiseen. Toinen suuri tavoite oli maakuntien kulttuurielämän voimistaminen ja sen Helsinki-keskeisyyden vähentäminen. Salonen oli taitava puhuja, puheenjohtaja ja erimielisyyksien sovittelija. Hänen elämänkäsitykseensä vaikutti suuresti rintamakokemus pohjoissavolaisen komppanian päällikkönä talvisodassa, jossa hän oppi arvostamaan tavallisten maalaismiesten vastuuntuntoisuutta.[2]

LähteetMuokkaa

  1. a b Kuka kukin on 1982, s. 878. Helsinki: Otava, 1982. ISBN 951-1-06659-5.
  2. a b Eskola, Seikko: Kulttuurin organisaattori jätti syvän jäljen. Kanava, 2011, nro 6, s. 66–67. Helsinki: Otavamedia. ISSN 0355-0303.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Kulha, Keijo K.: Kulttuurin etulinjassa: Erkki Salonen 1920–2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2010. ISBN 978-952-222-194-0.
  • Numminen, Jaakko: ”Salonen, Erkki (1920–2001)”, Suomen kansallisbiografia, osa 8, s. 641–643. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-449-5. Teoksen verkkoversio.
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.