Erkki Koivisto (eversti)

Erkki Tapani Koivisto (27. marraskuuta 1919 Vahto23. kesäkuuta 1999) oli suomalainen eversti, joka toimi Kainuun prikaatin komentajana.[1]

Koiviston vanhemmat olivat maanviljelijä Oskari Koivisto ja Saima Sipilä. Hänen puolisonsa vuodesta 1943 oli Helena Lukin.[1]

Koivisto tuli ylioppilaaksi Turun suomalaisesta yhteiskoulusta 1940 ja suoritti Kadettikoulun 25. kurssin 1941 ja 1945. Sotakorkeakoulun hän suoritti 1952 ja Maanpuolustuskurssin 1968. Jatkosodassa Koivisto toimi komppanianpäällikkönä Jalkaväkirykmentti 52:ssa Rukajärvellä, haavoittuen Pismajoella 1941. Sodan jälkeen hän toimi komppanianpäällikkönä ja adjutanttina JR 3:ssa 1944–1949, adjutanttina Maasotakoulussa (Kadettikoulussa) 1949–1950, toimistoupseerina Uudenmaan sotilasläänin esikunnassa 1953 ja Pääesikunnassa 1954–1956 sekä toimistopäällikkönä Pohjanmaan sotilasläänin esikunnassa 1956–1961. 1. Divisioonan esikunnassa Koivisto työskenteli 1961–1965, Lapin jääkäripataljoonan komentaja hän oli 1965–1967 ja toimistopäällikkö 1967–1968 sekä Pohjois-Suomen sotilaslääniin esikuntapäällikkö 1968–1971. Kainuun prikaatia Koivisto komensi Olavi Lehden jälkeen vuodesta 1971 vuoteen 1976, jolloin hän erosi vakinaisesta palveluksesta.[1]

Koivisto ylennettiin vänrikiksi 1940, luutnantiksi 1941, kapteeniksi 1944, majuriksi 1956, everstiluutnantiksi 1962 ja everstiksi 1968.[1]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d Kadettiupseerit 1920–2000, s. 292. Koivisto, Erkki Tapani. Helsinki: Kadettikunta ry., Upseeriliitto ry., 2000. ISBN 951-98334-3-9.