Erityistaide eli erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden taide on taidetoiminnan ala, jota ei nimensä mukaisesti olisi ilman erityistä tukea. Erityistaiteen alaan kuuluu kehitysvammaisten, autismin kirjon henkilöiden sekä laaja-alaisia oppimisvaikeuksia omaavien henkilöiden taidetoiminta harrastajataiteesta taideammattilaisuuteen.[1]

Erityistaiteen studioiden toiminnan tuloksena taidemaailman tietoisuuteen on noussut monia taiteilijoita, joiden teokset täyttävät ammattitaiteen kriteerit. Lahjakkuudestaan huolimatta nämä taiteen tekijät tarvitsevat erityisiä tukitoimia taiteilijuutensa mahdollistamiseksi.[2] Erityistaiteilijat tekevät taideteoksia, jotka pärjäävät taiteena ilman erityis-etuliitettä, mutta he itse taiteilijoina tarvitsevat apua taiteen kentällä toimiessaan. Konkreettisen taiteen tekemisen lisäksi erityistaiteilija tarvitsee apua teostensa esille tuomiseen.[1]

Kansainvälisestä näkökulmasta tarkasteltuna suomalainen erityistaide on osa outsider-taiteen kenttää yhdessä ITE-taiteen kanssa. Useat alan toimijayhteisöt ovat kansainvälisen verkoston European Outsider Art Association EOA:n jäseniä.[3]

Erityistaiteen toimipaikkoja Suomessa muokkaa

Erityistaide on melko nuori taiteen ala, sillä sen lähes kaikki merkittävät taidepiirit, keskukset ja -oppilaitokset ovat syntyneet 1990-luvulla tai sen jälkeen. Harrastus- ja opiskelumahdollisuuksien paranemisen myötä kehitysvammaisilla on ollut mahdollisuus siirtyä askartelusta ja taideterapiasta taiteen tekemiseen. Tuotannon taiteellisen tason kohoamisen myötä myös näyttelytoiminta on 2000-luvulla lisääntynyt voimakkaasti ja kehitysvammaisten taitetta on nähty taidemuseoissa.[4]

Helsingissä toimii maamme ainoa erityistaiteen esittämiseen keskittynyt taidegalleria, Art Kaarisilta. Vuonna 2009 perustettua galleriaa ylläpitää Nastolassa sijaitseva Kaarisilta ry., joka tarjoaa kulttuurialan päivä- ja työtoimintaa sekä kuvataiteen ammatillista koulutusta erityistukea tarvitseville henkilöille.[5]

Kaarisilta järjestää Kaarisilta Biennalen, joka on kaikille erityistä tukea tarvitseville taiteilijoille avoin, kansainvälinen jyrytetty biennaali.[6]

Suomalaisia erityistaidekeskuksia ja -oppilaitoksia muokkaa

Kehitysvammaisten taidetyöpajoja on Suomessa määrittelystä riippuen noin kolmekymmentä. Monien työpajojen taidetoiminta sisältää taidekasvatuksellisia tavoitteita, mutta vain muutamassa niistä annetaan taiteen alan tutkintoon tähtäävää opetusta.[4] Kuva-artesaanin tutkinnon suorittaneet erityistaiteilijat työskentelevät usein kotikuntiensa toimintakeskusten päivä- ja työtoiminnan taidetyöpajoissa.

Tunnettuja erityistaiteen toimijoita ja taidekeskuksia Suomessa:

Erityistaiteen edunvalvonta muokkaa

Erityistaiteen kentän edunvalvojana toimii Kettuki, joka on kehitysvammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden kuvataiteen alan toimintaa tukeva valtakunnallinen asiantuntijayhdistys. Kettukia ylläpitävä Kettuki-yhdistys eli Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry perustettiin vuonna 2002. Kettukin tavoitteena on tehdä erityistaidetta tunnetuksi ja kohottaa sen arvostusta. Se pyrkii parantamaan erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden mahdollisuuksia opiskella ja harrastaa taidetta sekä työskennellä taiteen alalla.[12]

Taideteko -palkinto muokkaa

Kettuki myöntää vuosittain Taideteko -palkinnon ansioituneelle henkilölle tai yhteisölle, joka on toiminnallaan edistänyt erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden taidetta ja kulttuuria.

Vuoden Taideteko-palkinnon saajat:

  • 2015 Pekka Elomaa ja Lyhdyn työryhmä: Pitkästä ja taiteellisesti ansiokkaasta työstä valokuvataiteen saralla
  • 2014 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö: Kultturellia - Vähän erilaisen kulttuuritapahtuman tuottamisesta ja erityisesti kehitysvammaisten osallisuudesta tapahtumassa [13]
  • 2013 Kettukin perustaja, taidemaalari ja kuvataiteilija Ahti Isomäki: Uraauurtavasta, tinkimättömästä ja innostavasta työstä kehitysvammaisten taiteen edistämiseksi
  • 2011 Valtiotieteen tohtori Hanna-Liisa (Assi) Liikanen: Taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteyksien tutkimisesta ja tukemisesta
  • 2010 Vähän kunnioitusta elokuvan työryhmä: Kehitysvammaisten osaamisen hyödyntäminen elokuvan eri tuotantovaiheissa
  • 2008 Annantalon taidekeskus: Kehitysvammaisten taiteen näkyvä huomioiminen näyttelytoiminnassa
  • 2007 Faces-etnofestivaali: Saavutettavuuden edistämisestä
  • 2006 Otso Kantokorpi: Kehitysvammaisten taiteen tukemisesta ja esilletuomisesta valtakunnallisessa taidekeskustelussa
  • 2005 Ari Sainio ja Satu Itkonen: Ansioista selkokielisen taidekirjoittamisen uranuurtajina
  • 2004 Kaarisilta ry: Kehitysvammaisten ammatillisen taideopetuksen aloittamisesta Suomessa

Kettukin Vuoden taiteilija -tunnustus muokkaa

Kettuki valitsee vuosittain myös Vuoden taiteilijan tai taiteilijaryhmän, jolle järjestetään yksityisnäyttely. Kettukin Vuoden taiteilijat:

  • Pasi Soukkala 2016
  • Harri Blomberg 2015
  • Tiina Elina Nurminen 2014
  • Omapolku ry:n puupiirrosgrafiikan ryhmä 2013 
  • Miia Ruohonen 2012
  • Jukka-Pekka Levy 2011
  • Matti Rauhaniemi 2010
  • Kenneth Rasmussen (Tanska) 2009
  • Jack Heiskanen 2008
  • Paul Gustafsson 2007
  • Kirsi Mikkonen 2006
  • Tuula Rantanen 2005
  • Tuomas Korhonen 2004

Kansainvälinen outsider-taiteen kenttä muokkaa

Kansainvälisissä yhteyksissä erityistaide käännetään englanniksi "outsider art".[14]

Professori Colin Rhodesin mukaan tuettu ateljeetyöskentely tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle taidekoulutukselle, taideakatemioille, joiden opetus yleensä on taiteellisesti lahjakkaidenkin erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden ulottumattomissa. Vaikka outsider-taide on totuttu liittämään itseoppineiden taiteeseen, myös erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden taiteen katsotaan nykyään kuuluvan outsider-taiteen piiriin. [15]

Tunnettuja kansainvälisiä erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden taidekeskuksia ovat muun muassa:

Iso-Britaniassa:

Tanskassa:

Ruotsissa:

Yhdysvalloissa:

Hollannissa:

Itävallassa:

Lähteet muokkaa

  1. a b Haveri, Minna 2013. Raportti Luovat erot -hankkeen taidetyötoimintamallista. MSL. Arkistoitu 2.4.2015.
  2. YLE, Kulttuuri: Erityistaide on nousussa – vahva ilmaisuvoima kiehtoo (04.06.2013) yle.fi.
  3. European Outsider Art Association EOA: Members outsiderartassociation.eu. Arkistoitu 22.7.2015.
  4. a b Isomäki Ahti, 2011. Alkusanat teoksessa Löytöjä - kehitysvammaisten taiteen suomalainen hakuteos / Outsider art from Finland - Finnish sourcebook of art by people with Intellectual Disabilities. Toim. Esa Vienamo, Ahti Isomäki ja Jaana Isomäki.. Kettuki.
  5. Galleria Art Kaarisilta artkaarisilta.fi.
  6. Mikä on erityistä? | Kansan Uutiset | Verkkolehti kansanuutiset.fi. Viitattu 8.7.2015.
  7. Oma Polku, taidepaja omapolku.fi. Arkistoitu 2.4.2015.
  8. Taidepesula vaalijala.fi. Arkistoitu 2.4.2015.
  9. Lyhdyn tekstiilityöpaja Luovilla lyhty.fi.
  10. [http://www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut/vammaispalvelut/kehitysvammaiset/toiminta/warjaamo.html Wärjäämö [Tampereen kaupunki - Perhe- ja sosiaalipalvelut - Vammaisten ja kehitysvammaisten palvelut - Kehitysvammaisten palvelut - Työ- ja päivätoiminta]] www.tampere.fi. Viitattu 8.7.2015.
  11. Taidekeskus Kettuki - Taidetoiminta kettuki.fi. Arkistoitu 9.7.2015. Viitattu 8.7.2015.
  12. Kettukin kotisivu kettuki.fi.
  13. Kultturellia! -vähän erilainen kulttuuritapahtuma sai Taideteko 2014 palkinnon -uutinen Kehitysvammaisten palvelusäätiö. Arkistoitu 2.4.2015.
  14. Esa Vienamo, Ahti Isomäki ja Jaana Isomäki (toim.): Löytöjä - kehitysvammaisten taiteen suomalainen hakuteos / Outsider art from Finland - Finnish sourcebook of art by people with Intellectual Disabilities.. Kettuki, 2011.
  15. Rhodes, Colin: An other academy: Creative workshops for artists with intellectual disabilities, s. 129-134. Rhodes, International Journal of the Arts in Society, 3(1), 2008.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Carlson, Jöns 2003. "Haja-ajatuksia kehitysvammaisten taiteesta ja muiden". Teoksessa Seppo Knuuttila (toim.) ITE käsillä, nykykansantaiteen vuosikirja 2. Helsinki: Maahenki.
  • Isomäki, Ahti ja Laurila-Hakulinen, Raisa (toim.) 2004. Sivusta katsoen. Taju 2004. Hyvinkään taidemuseon julkaisuja no 24. (Selkokirja)
  • Isomäki, Ahti (toim.) 2006. Aurinko ja kolme kuuta. Kettuki. (Selkokirja)
  • Kuutti, Tuija ja Raitmaa, Minna (toim.) 2002. Ateljee Hännätön kissa. Studio Bobtailed Cat. Nykytaiteen museon julkaisuja 82/2002

Aiheesta muualla muokkaa