Eritasoliittymien numerointi

Liittymänumero on tapa numeroida eritasoliittymät. Järjestelmässä numeroidaan liittymät järjestyksessä ja täten onkin helppoa valita sopiva liittymä katsomalla vain oikea numero, huomiota ei tarvitse kiinnittää tekstiopasteisiin. Tämä helpottaa liikkumista varsinkin vierailla seuduilla. Numerot ovat hiljattain^milloin? tulleet Suomeenkin ainakin moottoritieosuuksille valtateille 1, 3, 4, 5, 7 ja 9. Liittymänumerointi on käytössä nykyisin useimmissa maissa, joissa on moottoriteitä tai moottoriliikenneteitä. Kuitenkaan Italiassa, Bulgariassa, Albaniassa, Pohjois-Makedoniassa ja Montenegrossa sitä ei ole vielä moottoriteistä huolimatta otettu käyttöön. Italiassa ja Bulgariassa on suunnitteilla peräkkäinen järjestelmä, Pohjois-Makedonian järjestelmästä ei ole tietoa, mutta uusiin liikennemerkkeihin sisältyy liittymänumerokyltti.

Liittymänumeroita Interstate 4:llä.

Numerointitavat

Numerointi voi olla joko peräkkäinen tai etäisyysperusteinen. Peräkkäisessä numeroinnissa liittymät numeroidaan peräkkäin ykkösestä (Englannissa nollasta) alkaen. Kun tielle rakennetaan uusi eritasoliittymä, numerointi tehdään maasta riippuen seuraavilla tavoilla:

• uusi liittymä numeroidaan seuraavan liittymän numero + A ja seuraavan (vanhan) liittymän numeroon lisätään B, esim. jos uusi liittymä on 41A ja seuraavan (vanhan) liittymän numero muutetaan muotoon 41B (esim. Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska)
• uusi liittymä numeroidaan 35b ja edellisen (vanhan) liittymän numero muutetaan muotoon 35a (esim. Saksa)
• uusi liittymä numeroidaan lisäämällä edellisen liittymän numeroon a, esim. jos edellinen liittymä on 25, numeroidaan uusi liittymä 25a (esim. Hollanti)
• uusi liittymä numeroidaan lisäämällä edellisen liittymän numeroon .1 tai -1, esim. jos edellinen liittymä on 10, numeroidaan uusi liittymä joko 10.1 (esim. Ranska) tai 10-1 (esim. Etelä-Korea, Japani)

Etäisyysperusteisessa numeroinnissa liittymät numeroidaan kilometrien mukaan nollapisteestä lähtien (nollapiste on moottoritien jo valmis tai suunniteltu alkupiste). Kilometrejä ei pyöristetä, vaan desimaalit pudotetaan pois, esim. kilometripisteessä 272,8 sijaitseva liittymä on numeroltaan 272. Liittymänumerossa voi olla jopa neljä numeroa etäisyysperusteissa numeroinnissa. Jos samalla (tasa)kilometrillä sijaitsee useita liittymiä, ne numeroidaan aina järjestyksessä A, B, ja niin edelleen. Etenkin Yhdysvalloissa, jossa etäisyydet mitataan maileissa, voi kaupunkialueella olla 4–7 liittymää samalla maililla, jolloin viimeisen liittymän numero voi olla jopa muodossa xxxF tai xxxG. Peräkkäisessä numeroinnissa liittymänumeron perässä oleva kirjain on yleensä vain A, B tai C.

Etäisyysperusteista numerointia käyttävät muun muassa Kiina, Yhdysvallat (maileissa), Tšekki, Unkari, Itävalta, Slovakia ja Espanja.

Järjestelmän vaihtaminen toiseen johtaa usein siihen, että vähintään liittymänumeron osa kylteistä on korvattava uusilla. Kiina siirtyi tammikuussa 2010 käyttämään etäisyysperusteista numerointia, jolloin kaikki liittymäkyltit korvattiin uusilla samaan aikaan tapahtuneen moottoriteiden numerointimuutoksen, romanisoitujen paikannimien ja fontin muotoilun parantamisen takia.

Liittymänumerointi Suomessa

Liittymänumerointi tuli Suomeen pidempien moottoritieosuuksien valmistuttua 2000-luvun alussa. Se aloitettiin ensin syksyllä 2001 avatulta valtatien 7 osuudelta Porvoon ja Koskenkylän väliltä (liitymänumerot 60–65). Vuosina 2002 ja 2003 sitä laajennettiin kaikille eurooppateiden pidemmille moottoritieosuuksille (valtatiet 1, 3 ja 4) ja 2005 numerointi lisättiin myös valtatien 5 moottoritieosuuksille. Tällöin sitä sovellettiin ensimmäisen kerran myös yksikaistaisilla pidemmillä osuuksilla, jotka oli varustettu vain eritasoliittymin. Myöhemmin samana vuonna myös kantatien 45 liittymät numeroitiin. Vuonna 2008 Oulun seudulla numeroitiin kolme valtatien 20 liittymää. Vuonna 2010 valtatie 6 lisättiin mukaan järjestelmään Lappeenrannan ohitustien nelikaistaistuksen valmistuttua. Vuonna 2012 sama tehtiin valtatiellä 9 Joensuussa ja kantatiellä 51 Helsingistä Kirkkonummelle.

Lähiaikoina^milloin? numerointi on tarkoitus tehdä maastoon myös valtateille 8, 12 ja 19.

Suomessa liittymänumerointi aloitetaan uudella moottoritieosuudella yleensä numerosta 1. Tämä saattaa jättää joillain alueilla joitain numeroita välistä esim. moottoritien suunnitelman muuttuessa tai hankaloittaa numeroinnin täsmäämistä molemmista päistä.

Nykyiset numeroidut osuudet Suomen moottoriväylillä:

Tienumero	Reitti	Liittymät	Numeroitu
( )	Turku–Vaalimaa	1–90	2001
	Helsinki–Vaasa	1–119	2002
	Helsinki–Äänekoski	1–70	2002
	Tyrnävä–Kemi	1–42	2005
	Kouvola–Soinlahti	1–95	2005
	Helsinki–Rautjärvi	1–71	2010
	Turku–Mynämäki	1–12	2016
	Kuopio–Pyhäselkä	1–32	2012
	Oulu–Kiiminki	1–11	2008
	Helsinki–Rusutjärvi	1–17	2005
	Helsinki–Inkoo	1–25	2012

Tulevat numeroidut osuudet Suomen moottoriväylillä:

	Helsinki–Ulasoori	1–68	2020 jälkeen
	Turku–Jyväskylä	1–89	2019 tai 2020
	Turku–Tuulos	1–50	2020 jälkeen
	Rauma–Kouvola	1–92	2021 tai 2022
	Jyväskylä–Nuijamaa	1–61	2020 jälkeen
	Kotka–Kuusankoski	1–27	2020 jälkeen
	Keminmaa–Tornio	1–7	viim. 2020

Valtatien 3 liittymänumerointi Vaasan alueella on huomattavan iso (114–119), joten on mahdollista, että kaukana tulevaisuudessa eritasoliittymin varustettu tie Vaasaan rakennettaisiin Seinäjoen kautta. Nykyisten valtateiden 18 ja 19 liikennemäärät reitillä Jalasjärvi–Seinäjoki–Laihia mahdollistaisivat 2020-luvulla moottoritien suunnittelun, sillä ne ovat useissa paikoissa 7 000–8 000 ajoneuvoa vuorokaudesa tai hyvin lähellä sitä ja tulevat jatkamaan kasvua tulevaisuudessa asutuksen keskittyessä rautatien varteen ja Kyrönjoen varren taajamiin. 9 000 ajoneuvon vuorokausiliikenteen rajaa pidetään Suomessa kannattavuusrajana moottoritien rakentamiseen. Vastaavasti kolmostiellä reitillä Jalasjärvi–Kurikka–Laihia liikennemäärät ovat monin paikoin puolta pienemmät tai jopa alle 2 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Näin ollen kolmostien siirtäminen hieman pidemmälle reitille voisi tulevaisuudessa olla kannattavaa.

Valtatien 5 numerointi ei täsmää Lusiin valtatielle 4, vaan linjaukselle Mikkelistä Kouvolaan, joka on merkitty aluerakenne 2050 -suunnitelmaan päätieksi. Nykyinen linjaus tultaisiin tällöin numeroimaan uudelleen, joko valtatien 10 jatkeeksi tai joksikin valtatieksi väliltä 30–39.

Jossain vaiheessa valtatien 4 liittymänumeroita tullaan muuttamaan Oulun ja Kemin välillä. Tie kuuluu TERN-tieverkkoon koko matkalta, ja on E18-tien lisäksi ainut eurooppateiden runkoverkon osuus Suomessa. TERN-tieverkon suunnitelmissa on tavoitteena, että runkoverkko olisi kokonaan moottoritietasoinen 2030 ja kattava verkko 2050. Alhaisten liikennemäärien takia Pohjoismaissa rakennettaneen osittain todennäköisesti vain moottoritien toinen ajorata, eli moottoriliikennetie. Oulun ja Kemin välin liittymänumeroita korotettaneen tässä yhteydessä 120 numeroa isommaksi, esim. nykyinen liittymä 3 Tupoksella olisi tulevaisuudessa liittymä 123 ja nykyinen liittymä 42 Kallinkankaalla olisi tulevaisuudessa liittymä 162. Liittymänumerointia jatkettaneen TERN-tieverkon parantamisen yhteydessä Rovaniemelle.

Alkuperäisenä suunnitelmana liittymänumeroinnissa on ollut, että liittymänumeron ollessa kolminumeroinen, ensimmäinen numero jätetään pois, esimerkiksi liittymä 101 olisi uudestaan liittymä 1. Valtatien 3 Vaasan osuuden liittymänumeroinnin (2005) jälkeen tästä periaatteesta on kuitenkin hiljalleen luovuttu. Norjassa E6-moottoritiellä (E6 on ainoa Norjan tie, jolla sadan ylitys liittymänumeroinnissa olisi mahdollinen) tämä periaate on vielä voimassa, mutta 15–20 vuoden kuluttua, kun koko osuus Trondheimiin asti on saatu rakennettua moottoritietasoiseksi, Trondheimin kohdan liittymänumeroita korotetaan sadalla (liittymästä 42 tulee 142).

Ruotsin suurin maastoon merkitty liittymänumero on 234 E4-tiellä Timråssä.

Joissakin maissa näkee hyvin suuria liittymänumeroita. Euroopan suurin liittymänumero on 911 Espanjassa autopista 7:llä. Kiinan liittymänumerot ovat maailman suurimmat. Kiinassa on G30 Lianhuo Expresswaylla jopa 4000:a suurempia liittymänumeroita.

Lähteet

• OpenStreetMap

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eritasoliittymien numerointi Wikimedia Commonsissa