Avaa päävalikko

Kultaköynnös

(Ohjattu sivulta Epipremnum aureum)

Kultaköynnös [2] (Epipremnum pinnatum) on maailmalla hyvin yleisesti käytetty köynnöstävä huonekasvi. Kasvi kasvaa luontaisena Kaakkois-Aasian ja Uuden-Guinean trooppisissa metsissä.

Kultaköynnös
Kultaköynnöksen huonekasviksi jalostettu kirjavalehtinen lajike.
Kultaköynnöksen huonekasviksi jalostettu kirjavalehtinen lajike.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Alismatales
Heimo: Vehkakasvit Araceae
Suku: Kultaköynnökset Epipremnum
Laji: pinnatum
Kaksiosainen nimi

Epipremnum pinnatum
(L.) Engl.[1]

Synonyymit
  • Epipremnum aureum (Lindl. & André) Bunting
  • Philodendron nechodomii Britt.
  • Pothos aurea Lindl. & André
  • Scindapsus aureus (Lindl. & André) Engl. [1]
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Kultaköynnös Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kultaköynnös Commonsissa

Sisällysluettelo

LajikuvausMuokkaa

 
Kultaköynnöksen liuskottuneita lehtiä

Kultaköynnös on noin 20-metrinen ainavihreä liaani, jolla on jopa 4 cm:n paksuinen varsi. Luonnossa kultaköynnös on kookas ja liuskottunut köynnös, joka nuoruuden ajan viettää aluskasvillisuudessa ja sieltä pyrkii kiipeilemään parempiin valo-olosuhteisiin puun latvustoon. Lehtihankoihin muodostuu ilmajuuria, joiden avulla kasvi kiinnittyy puunrunkoon ja oksiin tai saatavilla olevaan alustaan.

Nuoressa kasvissa on pienet herttamaiset lehdet, mutta vanhat lehdet ovat jopa metrin pituisia ja 45 cm leveitä. Luonnossa vanhimmat lehdet ovat liuskottuneet ja jälleen enemmän pitkulaisia. Lehtien yläpinnalla erottaa hyvin pientä laikkua ja alapuolella erottaa hyvällä valolla heikkoa helmeilyä. Huonekasvioloissa kasvi harvoin kasvattaa suuria tai täysikasvuisia lehtiä. Huonekasvina nuoret lehdet ovat puikeloita ja vanhemmat lehdet herttamaisia.

Kasvi kukkii vehkakasveille tyypillisesti kookkaalla suojuslehdellä varustetulla tähkämäisellä kukinnolla.

LisääminenMuokkaa

Kasvia on helppo lisätä kasvullisesti muutaman lehden mittaisesta latva- tai varsipistokkaasta. Latvapistokas lähtee nopeammin kasvuun, sillä siinä on jo valmiiksi muodostunut latvasilmu uuteen kasvuun. Uudet juuret lähtevät kasvamaan kultaköynnöksen ilmajuurista, juurruttaminen onnistuu parhaiten ja nopeiten vedessä muutaman viikon sisällä.

MyrkyllisyysMuokkaa

Kultaköynnös on kokonaan myrkyllinen ja vaikuttava aine kasvissa on saponiinit.[3] Kasvin rikkoutuneista osista tuleva neste on lievästi myrkyllinen ja saattaa aiheuttaa tilapäistä ärsytystä iholla ja limakalvoilla, kuten silmissä ja suussa. Kasvinesteelle altistunut alue on syytä huuhdella kunnolla. Jos oireet jatkuvat pitempään, kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin.[4]

Käyttö huonekasvinaMuokkaa

 
Kasvin tukeminen ylöspäin tuottaa parhaimman kasvutuloksen.

Kultaköynnös on hyvin kestävä huonekasvi, joten se on hyvin suosittu erilaisissa julkisissa tiloissa. Kasvia näkee yleisesti joko seinälle kiipeilemään asetettuna, tai vapaana riippuen esimerkiksi amppelissa. Jos haluaa mahdollisimman näyttävän kultaköynnöksen, pitää ottaa mallia kasvin luontaisesta kasvutavasta. Kasvin tukeminen sammalpaaluun tai muuhun orgaanista ainetta sisältävään tukeen saa kultaköynnöksen kasvamaan paremmin ja tuuheammin, koska kasvin ei tarvitse etsiä tukea.

Huonekasvina suositaan nimenomaan kirjavalehtisiä lajikkeita, joita on saatu jalostuksella.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Epipremnum pinnatum (TSN 502333) itis.gov. Viitattu 05.01.2011. (englanniksi)
  2. Toim. Räty, Ella ja Alanko, Pentti: Viljelykasvien nimistö - Kulturväxternas namn. Helsinki: Puutarhaliitto, 2004. ISBN 951-8942-57-9. (suomeksi) ja (ruotsiksi)
  3. Botanian tietolaari 4: Myrkkykasvit, s. 46 ja 43. Joensuu: Joensuun yliopiston monistuskeskus, 1994. (suomeksi)
  4. http://www.hus.fi/default.asp?path=1,28,824,2049,2265,2260,26270#K