Avaa päävalikko
Wikipedia

Luettelo Englannin hallitsijoista

Wikimedia-luetteloartikkeli
(Ohjattu sivulta Englannin kuningatar)
Tämä artikkeli kertoo Englannin kuningaskunnan hallitsijoista. Ison-Britannian, Skotlannin ja Walesin hallitsijoista on eri artikkelit.

Tämä on luettelo Englannin kuningaskunnan hallitsijoista. Luettelo jatkuu luettelossa Yhdistyneen kuningaskunnan hallitsijoista.

Englannin perustukset luotiin jo kauan ennen kuin sitä saattoi sanoa yhtenäiseksi kuningaskunnaksi. Englannista muodostui valtio useassa vaiheessa Alfred Suuren ja tämän pojanpojan Athelstanin hallituskausien välillä. Vuonna 1707 kuningaskunta lakkasi unionisopimuksen myötä olemasta erillinen valtio ja se yhdistyi Skotlannin kuningaskunnan kanssa Ison-Britannian kuningaskunnaksi.

Nykyisin Englanti on osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa, johon kuuluvat myös Skotlanti, Wales ja Pohjois-Irlanti. Sillä ei ole nykyisin omaa parlamenttia tai muuta hallintoelintä, mutta valtion keskeinen hallinto sijaitsee Lontoossa. Nykyisin kaikkia neljää osaa hallitsee ylimpänä yhteinen monarkki.

Kuninkaiden nimissä alettiin käyttää järjestyslukua vasta Vilhelm Valloittajan jälkeen. Esimerkiksi ennen Edvard I:tä ehti hallita kolme samannimistä kuningasta. Nykyaikana kuitenkin vanhempienkin kuninkaiden yhteydessä käytetään usein järjestyslukuja selvyyden vuoksi.

Sisällysluettelo

Mercia-suku (774–796)Muokkaa

[1] Vallassa [1] Syntynyt [1] Puoliso(t) [1] Kuollut [1]
  Offa 774–796 noin 747 Cynethryth 29. heinäkuuta 796

Wessex-suku (829–1013)Muokkaa

Pääartikkeli: Wessex (suku)
Monarkki [1] Vallassa [1] Syntynyt [1] Vanhemmat [1] Puoliso(t) [1] Kuollut [1]
  Egbert 829–839 n.770 Ealhmund Redburga 4. helmikuuta 839
  Ethelwulf 5. helmikuuta 839–856 n. 795
Aachenissa 		Egbert ja Redburga (1) Osburga
(2) Judith
1. lokakuuta 853 		13. tammikuuta 858
  Ethelbald 856–860 n. 834 Athelwulf ja Osburga Judith 20. joulukuuta 860
  Ethelbert 21. joulukuuta 860–865 n. 835 Athelwulf ja Osburga 865 865
  Ethelred 865–871 n. 837 Athelwulf ja Osburga Wulfrida 868 23. huhtikuuta 871
  Alfred Suuri 24. huhtikuuta 871–899 n. 849
Oxfordshiressa 		Aethelwulf ja Osburga Ealhswith 868 899

Winchesterissa

  Edvard Vanhempi 27. lokakuuta, 899–924 n.871–877 Alfred Suuri ja Ealhswith (1) Ecgwynn 893 17. heinäkuuta 924, Cheshiressä
  Athelstan 3. elokuuta 924–939 895 Edvard Vanhempi ja Ecgwynn tuntematon 27. lokakuuta 939
  Edmund I 28. lokakuuta 939–946 n. 921
 Edvard Vanhempi ja Eadgifu (1) Alfgifu
(2) Athelfled 944 		26. toukokuuta 946
Gloucestershiressa
  Edred 27. toukokuuta 946–955 n. 923
 Edvard Vanhempi ja Eadgifu naimaton 23. marraskuuta 955, Fromessa
  Edwy 24. marraskuuta 955–959 n. 940
 Edmund I ja Alfgifu Alfgifu 1. lokakuuta 959
  Edgar 2. lokakuuta 959–975 n. 943, Wessexissa Edmund I ja Elgiva (1) Athelflæd n. 960
(2) Alfthryth n. 964 		8. heinäkuuta 975, Winchesterissa
  Edvard Marttyyri
(Eadweard) 		9. heinäkuuta 975–978 n. 962 Edgar ja Athelflead naimaton 18. maaliskuuta 978, Dorsetissa
  Ethelred Neuvoton 19. maaliskuuta 978–1013 n. 968 Edgar ja Alfthryth (1) Alflaed
(2) Aelgifu 991
(3) Emma Normandialainen 1002 		23. huhtikuuta 1016, Lontoossa

Tanskalaiset (1013–1014)Muokkaa

Monarkki[1] Vallassa[1] Syntynyt[1] Vanhemmat[1] Puoliso(t)[1] Kuollut[1]
  Sven Haaraparta 25. joulukuuta 1013

-

3. helmikuuta 1014

n.960, Tanskassa Harald Sinihammas ja Gyritha (1) Gunhilda n. 990 3. helmikuuta 1014, Lincolnshiressa

Wessex-suku (1014–1016)Muokkaa

Monarkki[1] Vallassa[1] Syntynyt [1] Vanhemmat[1] Puoliso(t)[1] Kuollut[1]
  Ethelred Neuvoton maalis-huhtikuu 1014–1016 n. 968 Edgar ja Alfthryth (1) Alflaed
(2) Aelgifu 991
(3) Emma Normandialainen 1002 		23. huhtikuuta 1016, Lontoossa
  Edmund Rautakylki 24. huhtikuuta - 30. marraskuuta 1016 n. 993 Ethelred Neuvoton ja Alflaedin Edith 30. marraskuuta 1016

Oxfordissa

Tanskalaiset (1016–1042)Muokkaa

Monarkki[1] Vallassa[1] Syntynyt [1] Vanhemmat[1] Puoliso(t)[1] Kuollut[1]
  Knuut Suuri 30. marraskuuta 1016–1035 n. 995 Sven Haaraparta ja Gunhilda (1) Aelgifu
(2) Emma Normandialainen 		12. marraskuuta 1035
  Harald Jäniksenkäpälä 13. marraskuuta 1035–1040 n. 1016/1017 Knuut Suuri ja Aelgifu Aelgifu 17. marraskuuta 1040, Oxfordissa
  Knuut III Hardeknut 18. kesäkuuta 1040–1042 1018 Knuut Suuri ja Emma Normandialainen tuntematon 8. kesäkuuta 1042

Wessex-suku (1042–1066)Muokkaa

Monarkki[1] Vallassa[1] Syntynyt [1] Vanhemmat[1] Puoliso(t)[1] Kuollut[1]
Edvard Tunnustaja 9. kesäkuuta 1042–1066 n. 1003
Oxfordshiressa 		Ethelred Neuvoton ja Emma Normandialainen Edith, 23. tammikuuta 1045 5. tammikuuta 1066, Lontoossa
  Harald Godwininpoika 6. tammikuuta – 14. lokakuuta 1066 n. 1020 Godwin ja Gytha Thorkelsdóttir (1) Edith Swannesha

(2) Edith Mercia 1064

14. lokakuuta 1066, Hastingsissa
  Edgar Atheling 15. lokakuuta – 17. joulukuuta 1066. n. 1053
Unkarissa 		Edvard Maanpakolainen ja Agatha naimaton n. 1125

Normannien hallitsijasuku (1066–1154)Muokkaa

Monarkki[2] Vallassa[2] Syntynyt [2] Vanhemmat[2] Puoliso(t)[2] Kuollut[2] Vaatija[2]
  Vilhelm I Valloittaja 25. joulukuuta
1066–1087 		n. 1028
Falaisessa 		Robert I ja Herleva Flanderin Matilda
1053 		9. syyskuuta 1087
Rouenissa. 		Edvard Tunnustajan serkku;
Edvard Tunnustaja nimitti vuonna 1052 perilliseksi
  Vilhelm II Punainen
 26. syyskuuta 1087 –

2. elokuuta 1100

n. 1060
Normandiassa 		Vilhelm Valloittaja ja Flanderin Matilda naimaton 2. elokuuta 1100
New Forestissa 		Vilhelm Valloittajan poika
  Henrik I 5. elokuuta 1100–1135 syyskuu 1068
Selbyssa 		Vilhelm Valloittaja ja Flanderin Matilda (1) Matilda, 11. marraskuuta 1100
(2) Adeliza Louvain, 29. tammikuuta 1121 		1. syyskuuta 1135
Lyons-la-Forêtissa, Normandiassa 		Vilhelm Valloittajan poika
  Tapani 22. joulukuuta 1135–1154 n. 1096
Bloisissa 		Blois'n kreivi Tapani ja Adela Matilda Boulogne
1125 		25. lokakuuta 1154
Doverissa 		Vilhelm Valloittajan tyttärenpoika

Kiistanalaisia vaatimuksia

Matilden isä Henrik I nimitti hänet kruununperilliseksi. Henrik I:n kuoleman jälkeen Matilden serkku Tapani kaappasi vallan, mistä seurasi anarkia. Matilde oli Englannin keisarinnana pari kuukautta vuonna 1141, häntä ei tosin kruunattu koskaan hallitsijaksi.

Monarkki[2] Vallassa[2] Syntynyt [2] Vanhemmat[2] Puoliso(t)[2] Kuollut[2] Vaatija[2]
  Matilde 7. toukokuuta
1141 – 1. marraskuuta 1141 		7. helmikuuta 1102
Sutton Courtenayssa 		Henrik I ja Matilda (1) Henrik V
6. tammikuuta 1114
(2) Geoffrey Plantagenet
22. toukokuuta 1128 		10. syyskuuta 1167 (65 vuotta), Rouenissa Henrik I:n tytär

Plantagenet-dynastia (1154–1485)Muokkaa

Pääartikkeli: Plantagenet

Tapani teki Matildan kanssa marraskuussa vuonna 1154 Wallingfordin sopimuksen, jolla Tapani tunnusti Henrik II:n, Matildan pojan, tämän seuraajaksi valtaistuimella.

Plantagenetit eivät hallinneet Normandiassa vaan Akvitaniassa. Plantagenetit laajensivat valtakuntaansa Ranskassa eivätkä he pitäneet Englantia todellisena kotimaanaan. Plantagenetit siirtyivät Englantiin, kun Juhana Maaton menetti Ranskassa olleet alueet.

Plantagenetin dynastia jaetaan yleensä kolmeen osaan: Anjou-, Lancaster- ja York-sukuun. Plantagenetit ottivat käyttöön Englannin vaakunan.

Monarkki[3][4] Vallassa[3][4] Syntynyt [3][4] Vanhemmat[3][4] Puoliso(t)[3][4] Kuollut[3][4] Vaatija[3][4]
  Henrik II 19. joulukuuta
1154–1189 		5. maaliskuuta
1133
Le Mansissa 		Geoffrey Anjou ja Matilde Eleonoora Akvitanialainen
18. toukokuuta
1152 		6. heinäkuuta 1189 (56 vuotta), Chinonissa Henrik I:n tyttärenpoika
  Henrik Nuori 14. kesäkuuta
1170–1183 		28. helmikuuta
1155 		Henrik II ja Eleonoora Akvitanialainen Marguerite de France
27. elokuuta
1172 		11. kesäkuuta 1183 (28 vuotta), Limogessa Henrik II:n poika
  Rikhard I Leijonamieli 3. syyskuuta
1189–1199 		8. syyskuuta
1157
Oxfordissa 		Henrik II ja Eleonoora Akvitanialainen Berengaria Navarre
12. toukokuuta
1191 		6. huhtikuuta 1199 (41 vuotta), Châlussa Henrik II:n poika
  Juhana Maaton 27. toukokuuta
1199–1216 		24. joulukuuta
1166
Oxfordissa 		Henrik II ja Eleonoora Akvitanialainen (1) Isabel Gloucester
29. elokuuta
1189

(2) Isabella Angoulême
24. elokuuta
1200

19. elokuuta 1216 (49 vuotta), Newark-on-Trentissa Rikhard I:n veli

Kiistanalaisia vaatimuksia

Ludvig VIII' hallitsi puolta Englantia vuosina 1216-1217, ja hän taisteli Paronien sotien aikana Juhana Maatonta vastaan. Ludvigin marssittua Lontooseen hän sai suosiota lontoolaisilta ja kapinoivilta paroneilta. Ludvig julisti itsensä kuninkaaksi Saint Paulin katedraalissa. Häntä ei koskaan kruunattu kuninkaaksi.

Monarkki[3][4] Vallassa[3][4] Syntynyt [3][4] Vanhemmat[3][4] Puoliso(t)[3][4] Kuollut[3][4] Vaatija[3][4]
  Ludvig 1216 – 22. syyskuuta
1217 		5. syyskuuta 1187
Pariisissa 		Filip II ja Isabella Hainault Blanka
23. toukokuuta
1200 		8. marraskuuta 1226 (39 vuotta), Montpensierissa oikeus hallita
Monarkki[3][4] Vallassa[3][4] Syntynyt [3][4] Vanhemmat[3][4] Puoliso(t)[3][4] Kuollut[3][4] Vaatija[3][4]
  Henrik III 28. lokakuuta
1216–1272 		1. elokuuta 1207
Winchesterissa 		Juhana Maaton ja Isabella Angoulême Eleonoora Provencelainen
14. tammikuuta 1236 		16. marraskuuta 1272 (65 vuotta)
Lontoossa 		Juhana Maattoman poika
  Edvard I 20. marraskuuta 1272–1307 17. kesäkuuta 1239
Lontoossa 		Henrik III ja Eleonoora Provencelainen (1) Eleonoora Kastilialainen
18. lokakuuta 1254

(2) Margaret Ranskalainen
10. syyskuuta 1299

7. heinäkuuta 1307 (68 vuotta), Carlislessa Henrik III:n poika
  Edvard II 7. heinäkuuta 1307 – 25. tammikuuta 1327 25. huhtikuuta
1284
Caernarfonin linnassa 		Edvard I ja Eleonoora Kastilialainen Isabella de France
25. tammikuuta 1308 		21. syyskuuta 1327 (43 vuotta)
Berkeleyn linnassa Gloucestershiressä 		Edvard I:n poika
  Edvard III
25. tammikuuta 1327–1377 1312
Windsorissa 		Edvard II ja Isabella de France Hainaultin Filippa
24. tammikuuta 1328 		21. kesäkuuta 1377 (64 vuotta), Richmond upon Thamesissa Edvard II:n poika
  Rikhard II 21. kesäkuuta 1377 – 29. syyskuuta 1399 6. tammikuuta 1367
Bordeaux'ssa 		Edvard Musta prinssi ja Joan Kent (1) Anne Böömiläinen
14. tammikuuta 1382

(2) Valois’n Isabella
4. marraskuuta 1396

14. helmikuuta 1400 (33 vuotta), Pontefractissa Edvard III:n pojanpoika

Lancaster-suku (1399–1461)Muokkaa

Pääartikkeli: Lancaster (suku)

Suku polveutuu Edvard III:n kolmannesta pojasta Juhana Gentista.

Monarkki[5] Vallassa [5] Syntynyt [5] Vanhemmat [5] Puoliso(t) [5] Kuollut [5] Vaatija [5]
  Henrik IV 30. syyskuuta 1399–1413 3. huhtikuuta 1366/1367
Spilsbyssä 		Juhana Gent ja Blanche Lancaster (1) Mary de Bohun
27. heinäkuuta 1380
(2) Joanna Navarre
7. helmikuuta 1403 		20. maaliskuuta 1413 (46 vuotta) tai 20. maaliskuuta 1413 (45 vuotta)
Lontoossa 		Edvard III:n pojanpoika
  Henrik V 20. maaliskuuta 1413–1422 16. syyskuuta 1386 tai 9. elokuuta 1387 Henrik IV ja Mary de Bohun Valois’n Katariina
2. kesäkuuta 1420 		31. elokuuta 1422 (35 vuotta), Pariisissa Henrik IV:n poika
  Henrik VI 31. elokuuta 1422 – 4. maaliskuuta 1461 6. joulukuuta 1421
Windsorissa 		Henrik V ja Valois’n Katariina Margaret Anjou
22. huhtikuuta 1445 		21. toukokuuta 1471 (49 vuotta), Lontoon Tower Henrik V:n poika

York-suku (1461–1470)Muokkaa

Pääartikkeli: York (suku)

York-suku polveutuu Edvard III:n neljännestä pojasta Edmund Langleystä, Yorkin 1. herttuasta. Ruusujen sotien aikana (1455–1485) valtaistuin vaihteli Lancaster- ja York-sukujen välisestä riidasta.selvennä

Monarkki[6] Vallassa[6] Syntynyt [6] Vanhemmat[6] Puoliso(t)[6] Kuollut[6] Vaatija[6]
  Edvard IV (1. hallitsijakausi) 4. maaliskuuta 1461 – 2. lokakuuta 1470 28. huhtikuuta 1442
Rouenissa 		Richard Plantagenet ja Cecily Neville Elizabeth Woodville
1. toukokuuta 1464 		9. huhtikuuta 1483 (40 vuotta)
Lontoossa 		Edvard III:n suora jälkeläinen

Lancaster-suku (1470–1471)Muokkaa

Pääartikkeli: Lancaster (suku)
Monarkki[5] Vallassa [5] Syntynyt [5] Vanhemmat [5] Puoliso(t) [5] Kuollut [5] Vaatija [5]
  Henrik VI 31. elokuuta 1422 – 4. maaliskuuta 1461 6. joulukuuta 1421
Windsorissa 		Henrik V ja Valois’n Katariina Margaret Anjou
22. huhtikuuta 1445 		21. toukokuuta 1471 (49 vuotta), Lontoossa Henrik V:n poika

York-suku (1471–1485)Muokkaa

Pääartikkeli: York (suku)
Monarkki[6] Vallassa[6] Syntynyt [6] Vanhemmat[6] Puoliso(t)[6] Kuollut[6] Vaatija[6]
  Edvard IV
(2. hallitsijakausi) 		11. huhtikuuta 1471 – 9. huhtikuuta 1483 28. huhtikuuta 1442
Rouenissa 		Richard Plantagenet ja Cecily Neville Elizabeth Woodville
1. toukokuuta 1464 		9. huhtikuuta 1483 (40 vuotta),
Lontoossa 		Edvard III:n suora jälkeläinen
  Edvard V 9. huhtikuuta – 25. heinäkuuta 1483 2. marraskuuta 1470
Lontoossa 		Edvard IV ja Elizabeth Woodville naimaton n. 1483, Lontoo Edvard IV:n lapsi
  Rikhard III 26. kesäkuuta 1483–1485 2. lokakuuta 1452
Oundlessa 		Richard Plantagenet ja Cecily Neville Anne Neville
12. heinäkuuta 1472 		22. lokakuuta 1485 (33 vuotta)
Market Bosworth 		Edvard III:n suora jälkeläinen

Tudor-suku (1485–1603)Muokkaa

Pääartikkeli: Tudor (suku)

Tudorit polveutuvat John Beaufortista, Somersetin ensimmäisestä jaarlista. Beaufort oli yksi Juhana Gentin, Edvard III:n kolmannen lapsen ja Lancasterin ensimmäisen herttuan, avioton lapsi (hänen rakastajattarensa Katariina Swynfordin poika). Avioton lapsi ei peri Englannin kruunua, mutta asiaan vaikutti monimutkaisella tavalla se, että Gent ja Swynford menivät naimisiin vuonna 1395 (25 vuotta John Beufortin syntymän jälkeen).

Beaufort julistettiin samana vuonna paavin bullalla avioliitossa takautuvasti viralliseksi jälkeläiseksi. Juhana Gentin virallinen lapsi Henrik IV tunnusti myös Beaufortit, muttei hyväksynyt heitä kruunun perijiksi. Beaufortit pysyivät liitossa Gentin muiden jälkeläisten kanssa etenkin Lancaster-suvun kanssa.

John Beaufortin tyttärentytär Lady Margaret Beaufort meni naimisiin Richmondin 1. jaarlin, Edmund Tudorin kanssa. Tudor oli walesilaisen hoviherran Owen Tudorin ja Valois’n Katariinan lapsi, joka oli Lancaster-sukuun kuuluvan Henrik V:n leski.

Edmund Tudorilla oli kahdeksan aviotonta tai sala-avioliiton kautta tullutta lasta. Edmund antoi kaiken omaisuutensa lapsien velipuolelle Henrik VI:lle. Kun Lancaster-suku kaatui, Tudorit tulivat tilalle. Edmund Tudorin pojasta tuli kuningas Henrik VII, joka voitti Rikhard III:n Bosworthin taistelussa ruusujen sodan aikana. Henrik VII:n vaatimus kruunuun oli huomattavasti heikompi kuin Rikhard III:n, mutta taistelun voittaneena Henrikistä tuli kuningas ja uuden dynastian perustaja. Hän solmi avioliiton Edvard IV:n tyttären Yorkin Elisabetin kanssa, jolloin kilpailevat suvut yhdistyivät Tudor-ruusun alle. Samalla Henrik varmisti jälkeläistensä laillisen siteen edeltäneeseen Plantagenet-sukuun. Tudor-suku syrjäytti ruusujen sotien seurauksena Plantagenetin valtaistuimelta ja se hallitsi vuodesta 1485 vuoteen 1603, kun Elisabet I kuoli ilman ainuttakaan perillistä.

Henrik VIII:n aikana suku joutui välirikkoon roomalaiskatolisen kirkon kanssa, ja monarkista tuli Englannin ja Irlannin kirkkojen päämies.

Monarkki[7] Vallassa [7] Syntynyt [7] Vanhemmat [7] Puoliso(t) [7] Kuollut [7] Vaatija [7]
  Henrik VII 22. elokuuta 1485–1509 28. tammikuuta 1457
Pembrokeshire 		Edmund Tudor ja Margaret Beaufort Yorkin Elisabet
18. tammikuuta 1486 		21. huhtikuuta 1509 (52 vuotta), Richmond upon Thamessa Edvard III:n suora jälkeläinen
  Henrik VIII 21. huhtikuuta 1509–1547 28. kesäkuuta 1491
Greenwichissä 		Henrik VII ja Yorkin Elisabet Katariina Aragonialainen
11. kesäkuuta 1509
Anne Boleyn
25. tammikuuta 1533
Jane Seymour
30. toukokuuta 1536
Anna Kleveläinen
6. tammikuuta 1540
Katariina Howard
28. heinäkuuta 1540
Katariina Parr
12. heinäkuuta 1543 		28. tammikuuta 1547 (55 vuotta)
Lontoossa 		Henrik VII:n poika
  Edvard VI 28. tammikuuta 1547–1553 12. lokakuuta 1537
Richmond upon Thamesissä 		Henrik VIII ja Jane Seymour naimaton 6. heinäkuuta 1553 (15 vuotta) Henrik VIII:n poika

Kiistanalaisia vaatimuksia

Edvard VI nimitti Lady Jane Greyn kruununperijäksi. Neljä päivää Edvardin kuoleman jälkeen 6. heinäkuuta 1554 Jane julistettiin kuningattareksi. Yhdeksän päivää myöhemmin 19. heinäkuuta Privy Council muutti krununperimisoikeuden Edvard VI:n katoliselle sisarpuolelle Maria I:lle. Jane teloitettiin vuonna 1554 vain 16-vuotiaana.

Monarkki [7] Vallassa [7] Syntynyt [7] Vanhemmat [7] Puoliso(t) [7] Kuollut [7] Vaatija [7]
  Lady Jane Grey 10.–19. heinäkuuta 1553 lokakuu 1536/1537
Leicesterissa 		Henrik Grey ja Frances Grey lordi Guildford Dudley
21. toukokuuta 1553 		12. helmikuuta 1554 (17 vuotta) tai 12. helmikuuta 1554 (16 vuotta)
Lontoossa 		Henrik VII:n suora jälkeläinen
Monarkki [7] Vallassa [7] Syntynyt [7] Vanhemmat [7] Puoliso(t) [7] Kuollut [7] Vaatija [7]
  Maria I 19. heinäkuuta 1553–1558 18. helmikuuta 1516
Greenwichissä 		Henrik VIII ja Katariina Aragonialainen Filip II
25. heinäkuuta 1554 		17. marraskuuta 1558 (42 vuotta), Lontoossa Henrik VIII:n tytär
  Filip 25. heinäkuuta 1554 – 17. marraskuuta 1558 21. toukokuuta 1527
Valladolidssa
Espanjassa 		Kaarle V ja Isabella (2) Maria I
25. heinäkuuta 1554
kolme muuta puolisoa 		13. syyskuuta 1598 (71 vuotta), El Escorialissa
Espanjassa 		Maria I:n puoliso
Monarkki Vallassa [7] Syntynyt [7] Vanhemmat [7] Puoliso(t) [7] Kuollut [7] Vaatija [7]
  Elisabet I 17. marraskuuta 1558–1603 7. syyskuuta 1533
Greenwichissä 		Henrik VIII ja Anne Boleyn naimaton 24. maaliskuuta 1603 (69 vuotta)
Richmond upon Thamesssa 		Henrik VIII:n tytär

Stuart-suku (1603–1649)Muokkaa

Pääartikkeli: Stuart (suku)

Elisabetin kuoleman jälkeen vuonna 1603 Skotlannin kuningas Jaakko VI (Englannissa Jaakko I) nousi kuninkaaksi. Jaakko oli Tudor isoisoäitinsä Margaret Tudorin kautta, joka oli Henrik VII:n tytär. Vuonna 1604 Jaakko otti arvonimekseen Ison-Britannian kuningas. Skotlannin ja Englannin parlamentit kuitenkin jäivät erilleen. Parlamentit yhdistyivät vuonna 1707, jolloin Englannin kuningaskunta ja Skotlannin kuningaskunta yhdistyivät Iso-Britannian kuningaskunnaksi. Samalla suku menetti asemansa Brittein saarilla ja heidän protestanttiset pikkuserkkunsa, jotka edustivat Hannover-sukua, nousivat valtaan parlamentin vuonna 1701 antaman asetuksen perusteella.

Monarkki[8] Vallassa[8] Syntynyt[8] Vanhemmat[8] Puoliso(t)[8] Kuollut[8] Vaatija[8]
  Jaakko I 24. maaliskuuta 1603–1625 19. kesäkuuta 1566
Edinburghissa 		Henrik Stuart ja Maria I (Skotlanti) Anna Tanskalainen
23. marraskuuta 1589 		27. maaliskuuta 1625 (58 vuotta), Cheshunt Henrik VII:n suora jälkeläinen
  Kaarle I 27. maaliskuuta 1625–1649 19. marraskuuta 1600
Dunfermlinessa 		Jaakko I ja Anna Tanskalainen Henrietta Maria
13. kesäkuuta 1625 		30. tammikuuta 1649 (48 vuotta), Lontoossa Jaakko I:n poika

Ei monarkkia (1649–1659)Muokkaa

Lordiprotektori (1653–1659)Muokkaa

Pääartikkeli: Lordiprotektori

Monarkialla ei ollut enää perillistä, kun Kaarle I teloitettiin vuonna 1649. Monarkia palautettiin Englantiin vuonna 1660, kun Kaarle II:stä tuli maan kuningas. Vuodesta 1653 maata hallitsi lordiprotektori.

lordiprotektori Vallassa Syntynyt Puoliso Kuollut
  Oliver Cromwell 16. joulukuuta 1653–1658 25. huhtikuuta 1599
Huntingdonissa 		Elisabet Bourchier
22. elokuuta, 1620 		3. syyskuuta 1658 (59 vuotta), Lontoossa
  Richard Cromwell 3. syyskuuta 1658 – 7. toukokuuta 1659 4. lokakuuta 1626
Huntingdonissa 		Dorothy Maijor, toukokuu 1649 12. heinäkuuta 1712 (85 vuotta), Cheshuntissa

Stuart-suku (1659–1707)Muokkaa

Pääartikkeli: Stuart (suku)
Monarkki[8] Vallassa[8] Syntynyt[8] Vanhemmat[8] Puoliso(t)[8] Kuollut[8] Vaatija[8]
  Kaarle II 1649–1685 29. toukokuuta 1630
Lontoossa 		Kaarle I ja Henrietta Maria Katariina de Bragança
21. toukokuuta 1662 		6. helmikuuta 1685 (54 vuotta), Lontoossa Kaarle I:n poika
  Jaakko II 6. helmikuuta 1685 – 23. joulukuuta 1688 14. lokakuuta 1633
Lontoossa 		Kaarle I ja Henrietta Maria (1) Anne Hyde
3. syyskuuta 1660
(2) Mary Modena
21. marraskuuta 1673 		16. syyskuuta 1701 (67 vuotta)
Saint-Germain-en-Laye'ssä, Ranskassa 		Kaarle I:n poika
  Maria II 13. helmikuuta 1689–1694 30. huhtikuuta 1662
Lontoossa 		Jaakko II ja Anne Hyde Vilhelm III Oranialainen, 4. marraskuuta 1677 28. joulukuuta 1694 (32 vuotta), Lontoossa Kaarle I:n lapsenlapsi
  Vilhelm III Oranialainen 13. helmikuuta
1689–1702 		4. marraskuuta 1650
Haagissa
Yhdistyneissä provinsseissa 		Wilhelm II ja Maria Oranialainen Maria II, 4. marraskuuta 1677 8. maaliskuuta 1702 (51 vuotta), Lontoossa
  Anna 8. maaliskuuta 1702–1707 Ison-Britannian kuningatar 1. toukokuuta 1707–1714 6. helmikuuta 1665
Lontoossa 		Jaakko II ja Anna Hyde George Oldenburg
28. heinäkuuta,1683 		1. elokuuta 1714 (49 vuotta)
Lontoossa 		Jaakko II:n tytär

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai English Monarchs (400 AD - 1603) The Anglo-Saxon kings. The British Monarchy. Viitattu 13.04.2013.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n English Monarchs (400 AD - 1603) The Normans. The British Monarchy. Viitattu 13.04.2013.
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u English Monarchs (400 AD - 1603) The Angevins. The British Monarchy. Viitattu 13.04.2013.
  4. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u English Monarchs (400 AD - 1603) The Plantagenets. The British Monarchy. Viitattu 13.04.2013.
  5. ↑ a b c d e f g h i j k l m n English Monarchs (400 AD - 1603) The Lancastrians. The British Monarchy. Viitattu 13.04.2013.
  6. ↑ a b c d e f g h i j k l m n English Monarchs (400 AD - 1603) The Yorkists. The British Monarchy. Viitattu 13.04.2013.
  7. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa English Monarchs (400 AD - 1603) The Tudors. The British Monarchy. Viitattu 13.04.2013.
  8. ↑ a b c d e f g h i j k l m n Stewarts Scottish Monarchs (400 AD - 1603). The British Monarchy. Viitattu 13.04.2013.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Luettelo_Englannin_hallitsijoista&oldid=18104641”