Wikipedia

Luettelo Englannin hallitsijoista

Wikimedia-luetteloartikkeli
(Ohjattu sivulta Englannin kuningatar)

Tämä on luettelo Englannin kuningaskunnan hallitsijoista. Luettelo jatkuu luettelossa Yhdistyneen kuningaskunnan hallitsijoista.

Englannin perustukset luotiin jo kauan ennen kuin sitä saattoi sanoa yhtenäiseksi kuningaskunnaksi. Englannista muodostui valtio useassa vaiheessa Alfred Suuren ja tämän pojanpojan Athelstanin hallituskausien välillä. Vuonna 1707 kuningaskunta lakkasi unionisopimuksen myötä olemasta erillinen valtio ja se yhdistyi Skotlannin kuningaskunnan kanssa Ison-Britannian kuningaskunnaksi.

Nykyisin Englanti on osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa, johon kuuluvat myös Skotlanti, Wales ja Pohjois-Irlanti. Sillä ei ole nykyisin omaa parlamenttia tai muuta hallintoelintä, mutta valtion keskeinen hallinto sijaitsee Lontoossa. Nykyisin kaikkia neljää osaa hallitsee ylimpänä yhteinen monarkki.

Kuninkaiden nimissä alettiin käyttää järjestyslukua vasta Vilhelm Valloittajan jälkeen. Esimerkiksi ennen Edvard I:tä ehti hallita kolme samannimistä kuningasta. Nykyaikana kuitenkin vanhempienkin kuninkaiden yhteydessä käytetään usein järjestyslukuja selvyyden vuoksi.

Mercia-suku (774–796)

muokkaa
[1] Vallassa [1] Syntynyt [1] Puoliso(t) [1] Kuollut [1]
  Offa 774–796 noin 747 Cynethryth 29. heinäkuuta 796

Wessex-suku (829–1013)

muokkaa
Pääartikkeli: Wessex (suku)
Monarkki [1] Vallassa [1] Syntynyt [1] Vanhemmat [1] Puoliso(t) [1] Kuollut [1]
  Egbert 829–839 noin 770 Ealhmund Redburga 4. helmikuuta 839
  Ethelwulf 5. helmikuuta 839–856 n. 795
Aachenissa 		Egbert ja Redburga (1) Osburga
(2) Judith
1. lokakuuta 853 		13. tammikuuta 858
  Ethelbald 856–860 n. 834 Athelwulf ja Osburga Judith 20. joulukuuta 860
  Ethelbert 21. joulukuuta 860–865 n. 835 Athelwulf ja Osburga 865 865
  Ethelred 865–871 n. 837 Athelwulf ja Osburga Wulfrida 868 23. huhtikuuta 871
  Alfred Suuri 24. huhtikuuta 871–899 n. 849
Oxfordshire 		Aethelwulf ja Osburga Ealhswith 868 899

Winchester

  Edvard Vanhempi 27. lokakuuta 899–924 noin 871–877 Alfred Suuri ja Ealhswith (1) Ecgwynn 893 17. heinäkuuta 924 Cheshire
  Athelstan 3. elokuuta 924–939 895 Edvard Vanhempi ja Ecgwynn tuntematon 27. lokakuuta 939
  Edmund I 28. lokakuuta 939–946 noin 921
 Edvard Vanhempi ja Eadgifu (1) Alfgifu
(2) Athelfled 944 		26. toukokuuta 946
Gloucestershire
  Edred 27. toukokuuta 946–955 noin 923
 Edvard Vanhempi ja Eadgifu naimaton 23. marraskuuta 955 Frome
  Edwy 24. marraskuuta 955–959 noin 940
 Edmund I ja Alfgifu Alfgifu 1. lokakuuta 959
  Edgar 2. lokakuuta 959–975 noin 943 Wessex Edmund I ja Elgiva (1) Athelflæd noin 960
(2) Alfthryth noin 964 		8. heinäkuuta 975 Winchester
  Edvard Marttyyri
(Eadweard) 		9. heinäkuuta 975–978 noin 962 Edgar ja Athelflead naimaton 18. maaliskuuta 978 Dorset
  Ethelred Neuvoton 19. maaliskuuta 978–1013 noin 968 Edgar ja Alfthryth (1) Alflaed
(2) Aelgifu 991
(3) Emma Normandialainen 1002 		23. huhtikuuta 1016 Lontoo

Tanskalaiset (1013–1014)

muokkaa
Monarkki[1] Vallassa[1] Syntynyt[1] Vanhemmat[1] Puoliso(t)[1] Kuollut[1]
  Sven Haaraparta 25. joulukuuta 1013

-

3. helmikuuta 1014

n.960, Tanskassa Harald Sinihammas ja Gyritha (1) Gunhilda noin 990 3. helmikuuta 1014 Lincolnshire

Wessex-suku (1014–1016)

muokkaa
Monarkki[1] Vallassa[1] Syntynyt [1] Vanhemmat[1] Puoliso(t)[1] Kuollut[1]
  Ethelred Neuvoton maalis-huhtikuu 1014–1016 noin 968 Edgar ja Alfthryth (1) Alflaed
(2) Aelgifu 991
(3) Emma Normandialainen 1002 		23. huhtikuuta 1016 Lontoo
  Edmund Rautakylki 24. huhtikuuta - 30. marraskuuta 1016 noin 993 Ethelred Neuvoton ja Alflaedin Edith 30. marraskuuta 1016 Oxford

Tanskalaiset (1016–1042)

muokkaa
Monarkki[1] Vallassa[1] Syntynyt [1] Vanhemmat[1] Puoliso(t)[1] Kuollut[1]
  Knuut Suuri 30. marraskuuta 1016–1035 noin 995 Sven Haaraparta ja Gunhilda (1) Aelfgifu Northamptonilainen
(2) Emma Normandialainen 		12. marraskuuta 1035
  Harald Jäniksenkäpälä 13. marraskuuta 1035–1040 noin 1016/1017 Knuut Suuri ja Aelfgifu Northamptonilainen 17. marraskuuta 1040 Oxford
  Knuut III Hardeknut 18. kesäkuuta 1040–1042 1018 Knuut Suuri ja Emma Normandialainen tuntematon 8. kesäkuuta 1042

Wessex-suku (1042–1066)

muokkaa
Monarkki[1] Vallassa[1] Syntynyt [1] Vanhemmat[1] Puoliso(t)[1] Kuollut[1]
  Edvard Tunnustaja 9. kesäkuuta 1042–1066 n. 1003
Oxfordshire 		Ethelred Neuvoton ja Emma Normandialainen Edith
23. tammikuuta 1045 		5. tammikuuta 1066 Lontoo
  Harald Godwininpoika 6. tammikuuta – 14. lokakuuta 1066 noin 1020 Godwin ja Gytha Thorkelsdóttir (1) Edith of Swannesha

(2) Edith of Mercia 1064

14. lokakuuta 1066 Hastings
  Edgar Atheling 15. lokakuuta – 17. joulukuuta 1066 noin 1053
Unkarin kuningaskunta 		Edvard Maanpakolainen ja Agatha naimaton noin 1125

Normannien hallitsijasuku (1066–1154)

muokkaa
Monarkki[2] Vallassa[2] Syntynyt [2] Vanhemmat[2] Puoliso(t)[2] Kuollut[2] Vaatija[2]
  Vilhelm I Valloittaja 25. joulukuuta
1066–1087 		noin 1028
Falaise 		Robert I ja Herleva Matilda de Flandres
1053 		9. syyskuuta 1087
Rouen 		Edvard Tunnustajan serkku;
Edvard Tunnustaja nimitti vuonna 1052 perilliseksi
  Vilhelm II Punainen
 26. syyskuuta 1087 –

2. elokuuta 1100

noin 1060
Normandia 		Vilhelm Valloittaja ja Matilda de Flandres naimaton 2. elokuuta 1100
New Forest 		Vilhelm Valloittajan poika
  Henrik I 5. elokuuta 1100–1135 syyskuu 1068
Selby 		Vilhelm Valloittaja ja Matilda de Flandres (1) Matilda
11. marraskuuta 1100
(2) Adeliza de Louvain
29. tammikuuta 1121 		1. syyskuuta 1135
Lyons-la-Forêt, Normandia 		Vilhelm Valloittajan poika
  Tapani, Stephan 22. joulukuuta 1135–1154 noin 1096
Blois'n linna 		Blois'n kreivi Stephan ja Adela Matilda de Boulogne
1125 		25. lokakuuta 1154
Dover (Englanti) 		Vilhelm Valloittajan tyttärenpoika

Kiistanalaisia vaatimuksia

Matilden isä Henrik I nimitti hänet kruununperilliseksi. Henrik I:n kuoleman jälkeen Matilden serkku Tapani kaappasi vallan, mistä seurasi anarkia. Matilde oli Englannin keisarinnana pari kuukautta vuonna 1141, häntä ei tosin kruunattu koskaan hallitsijaksi.

Monarkki[2] Vallassa[2] Syntynyt [2] Vanhemmat[2] Puoliso(t)[2] Kuollut[2] Vaatija[2]
  Matilde 7. toukokuuta
1141 – 1. marraskuuta 1141 		7. helmikuuta 1102
Sutton Courtenay 		Henrik I ja Matilda (1) Henrik V
6. tammikuuta 1114
(2) Geoffrey of Plantagenet
22. toukokuuta 1128 		10. syyskuuta 1167 (65 vuotta), Rouen Henrik I:n tytär

Plantagenet-dynastia (1154–1485)

muokkaa
Pääartikkeli: Plantagenet

Tapani teki Matildan kanssa marraskuussa vuonna 1154 Wallingfordin sopimuksen, jolla Tapani tunnusti Henrik II:n, Matildan pojan, tämän seuraajaksi valtaistuimella.

Plantagenetit eivät hallinneet Normandiassa vaan Akvitaniassa. Plantagenetit laajensivat valtakuntaansa Ranskassa eivätkä he pitäneet Englantia todellisena kotimaanaan. Plantagenetit siirtyivät Englantiin, kun Juhana Maaton menetti Ranskassa olleet alueet.

Plantagenetin dynastia jaetaan yleensä kolmeen osaan: Anjou-, Lancaster- ja York-sukuun. Plantagenetit ottivat käyttöön Englannin vaakunan.

Monarkki[3][4] Vallassa[3][4] Syntynyt [3][4] Vanhemmat[3][4] Puoliso(t)[3][4] Kuollut[3][4] Vaatija[3][4]
  Henrik II 19. joulukuuta
1154–1189 		5. maaliskuuta
1133
Le Mans 		Geoffrey d'Anjou ja Matilde Eleonoora Akvitanialainen
18. toukokuuta
1152 		6. heinäkuuta 1189 (56 vuotta), Chinon Henrik I:n tyttärenpoika
  Henrik Nuori 14. kesäkuuta
1170–1183 		28. helmikuuta
1155 		Henrik II ja Eleonoora Akvitanialainen Marguerite de France
27. elokuuta
1172 		11. kesäkuuta 1183 (28 vuotta), Limogessa Henrik II:n poika
  Juhana Maaton 27. toukokuuta
1199–1216 		24. joulukuuta
1166
Oxfordissa 		Henrik II ja Eleonoora Akvitanialainen (1) Isabel of Gloucester
29. elokuuta
1189

(2) Isabelle d'Angoulême
24. elokuuta
1200

19. elokuuta 1216 (49 vuotta), Newark-on-Trentissa Rikhard I:n veli
  Rikhard I Leijonamieli 3. syyskuuta
1189–1199 		8. syyskuuta
1157
Oxford 		Henrik II ja Eleonoora Akvitanialainen Berengaria de Navarre
12. toukokuuta
1191 		6. huhtikuuta 1199 (41 vuotta), Châlus Henrik II:n poika

Kiistanalaisia vaatimuksia

Ludvig VIII hallitsi puolta Englantia vuosina 1216—1217, ja hän taisteli Paronien sotien aikana Juhana Maatonta vastaan. Ludvigin marssittua Lontooseen hän sai suosiota lontoolaisilta ja kapinoivilta paroneilta. Ludvig julisti itsensä kuninkaaksi St Paulin katedraalissa. Häntä ei koskaan kruunattu kuninkaaksi.

Monarkki[3][4] Vallassa[3][4] Syntynyt [3][4] Vanhemmat[3][4] Puoliso(t)[3][4] Kuollut[3][4] Vaatija[3][4]
  Ludvig 1216 – 22. syyskuuta
1217 		5. syyskuuta 1187
Pariisi 		Filip II ja Isabelle de Hainault Blanca de Castillo
23. toukokuuta
1200 		8. marraskuuta 1226 (39 vuotta), Montpensier oikeus hallita
Monarkki[3][4] Vallassa[3][4] Syntynyt [3][4] Vanhemmat[3][4] Puoliso(t)[3][4] Kuollut[3][4] Vaatija[3][4]
  Henrik III 28. lokakuuta
1216–1272 		1. elokuuta 1207
Winchester 		Juhana Maaton ja Isabella d'Angoulême Eleonor de Provence
14. tammikuuta 1236 		16. marraskuuta 1272 (65 vuotta)
Lontoo 		Juhana Maattoman poika
  Edvard I 20. marraskuuta 1272–1307 17. kesäkuuta 1239
Lontoo 		Henrik III ja Eleonor de Provence (1) Leonór de Castillo
18. lokakuuta 1254

(2) Marguerite de France
10. syyskuuta 1299

7. heinäkuuta 1307 (68 vuotta), Carlisle Henrik III:n poika
  Edvard II 7. heinäkuuta 1307 – 25. tammikuuta 1327 25. huhtikuuta
1284
Caernarfonin linna, Wales 		Edvard I ja Leonór de Castillo Isabella de France
25. tammikuuta 1308 		21. syyskuuta 1327 (43 vuotta)
Berkeleyn linna, Gloucestershire 		Edvard I:n poika
  Edvard III
25. tammikuuta 1327–1377 1312
Windsorin linna 		Edvard II ja Isabella de France Philippa de Hainault
24. tammikuuta 1328 		21. kesäkuuta 1377 (64 vuotta), Richmond upon Thamesissa Edvard II:n poika
  Rikhard II 21. kesäkuuta 1377 – 29. syyskuuta 1399 6. tammikuuta 1367
Bordeaux 		Edvard Musta prinssi ja Joan of Kent (1)Anne von Böhmen
14. tammikuuta 1382

(2) Isabelle de Valois
31. lokakuuta 1396

14. helmikuuta 1400 (33 vuotta), Pontefractin linna, Yorkshire Edvard III:n pojanpoika

Lancaster-suku (1399–1461)

muokkaa
Pääartikkeli: Lancaster (suku)

Suku polveutuu Edvard III:n kolmanneksi vanhimmasta pojasta, Lancasterin herttua John of Gentistä.

Monarkki[5] Vallassa [5] Syntynyt [5] Vanhemmat [5] Puoliso(t) [5] Kuollut [5] Vaatija [5]
  Henrik IV 30. syyskuuta 1399–1413 3. huhtikuuta 1366/1367
Spilsbyssä 		John of Gent ja Blanche of Lancaster (1) Mary de Bohun
27. heinäkuuta 1380
(2) Joanna de Navarre
7. helmikuuta 1403 		20. maaliskuuta 1413 (46 vuotta) tai 20. maaliskuuta 1413 (45 vuotta)
Lontoo 		Edvard III:n pojanpoika
  Henrik V 20. maaliskuuta 1413–1422 16. syyskuuta 1386 tai 9. elokuuta 1387 Henrik IV ja Mary de Bohun Catherine de Valois
2. kesäkuuta 1420 		31. elokuuta 1422 (35 vuotta), Pariisi Henrik IV:n poika
  Henrik VI 31. elokuuta 1422 – 4. maaliskuuta 1461 6. joulukuuta 1421
Windsorin linna 		Henrik V ja Catherine de Valois Margaret d'Anjou
22. huhtikuuta 1445 		21. toukokuuta 1471 (49 vuotta), Lontoon Tower Henrik V:n poika

York-suku (1461–1470)

muokkaa
Pääartikkeli: York (suku)

York-suku polveutuu Edvard III:n neljänneksi vanhimmasta pojasta Edmund Langleystä, Yorkin 1. herttuasta. Ruusujen sodan aikana (1455–1485) valtaistumen haltija vaihteli Lancaster- ja York-sukujen välillä näidän valtakamppailussa.

Monarkki[6] Vallassa[6] Syntynyt [6] Vanhemmat[6] Puoliso(t)[6] Kuollut[6] Vaatija[6]
  Edvard IV (1. hallitsijakausi) 4. maaliskuuta 1461 – 2. lokakuuta 1470 28. huhtikuuta 1442
Rouen 		Richard of Plantagenet ja Cecily Neville Elizabeth of Woodville
1. toukokuuta 1464 		9. huhtikuuta 1483 (40 vuotta)
Lontoossa 		Edvard III:n suora jälkeläinen

Lancaster-suku (1470–1471)

muokkaa
Pääartikkeli: Lancaster (suku)
Monarkki[5] Vallassa [5] Syntynyt [5] Vanhemmat [5] Puoliso(t) [5] Kuollut [5] Vaatija [5]
  Henrik VI 3. lokakuuta 1470 – 11. huhtikuuta 1471 6. joulukuuta 1421
Windsorin linna 		Henrik V ja Catherine de Valois Margaret d'Anjou
22. huhtikuuta 1445 		21. toukokuuta 1471 (49 vuotta), Lontoo Henrik V:n poika

York-suku (1471–1485)

muokkaa
Pääartikkeli: York (suku)
Monarkki[6] Vallassa[6] Syntynyt [6] Vanhemmat[6] Puoliso(t)[6] Kuollut[6] Vaatija[6]
  Edvard IV
(2. hallitsijakausi) 		11. huhtikuuta 1471 – 9. huhtikuuta 1483 28. huhtikuuta 1442
Rouen 		Richard Plantagenet ja Cecily Neville Elizabeth Woodville
1. toukokuuta 1464 		9. huhtikuuta 1483 (40 vuotta),
Lontoo 		Edvard III:n suora jälkeläinen
  Edvard V 9. huhtikuuta – 25. heinäkuuta 1483 2. marraskuuta 1470
Lontoo 		Edvard IV ja Elizabeth Woodville naimaton n. 1483, Lontoo Edvard IV:n lapsi
  Rikhard III 26. kesäkuuta 1483–1485 2. lokakuuta 1452
Oundle 		Richard Plantagenet ja Cecily Neville Anne Neville
12. heinäkuuta 1472 		22. lokakuuta 1485 (33 vuotta)
Market Bosworth 		Edvard III:n suora jälkeläinen


Tudor-suku (1485–1603)

muokkaa
Pääartikkeli: Tudor (suku)

Tudorit polveutuvat John Beaufortista, Somersetin ensimmäisestä jaarlista. Beaufort oli yksi Juhana Gentin, Edvard III:n kolmannen lapsen ja Lancasterin ensimmäisen herttuan, avioton lapsi (hänen rakastajattarensa Katariina Swynfordin poika). Avioton lapsi ei peri Englannin kruunua, mutta asiaan vaikutti monimutkaisella tavalla se, että Gent ja Swynford menivät naimisiin vuonna 1395 (25 vuotta John Beufortin syntymän jälkeen).

Beaufort julistettiin samana vuonna paavin bullalla avioliitossa takautuvasti viralliseksi jälkeläiseksi. Juhana Gentin virallinen lapsi Henrik IV tunnusti myös Beaufortit, muttei hyväksynyt heitä kruunun perijiksi. Beaufortit pysyivät liitossa Gentin muiden jälkeläisten kanssa etenkin Lancaster-suvun kanssa.

John Beaufortin tyttärentytär Lady Margaret Beaufort meni naimisiin Richmondin 1. jaarlin, Edmund Tudorin kanssa. Tudor oli walesilaisen hoviherran Owen Tudorin ja Valois’n Katariinan lapsi, joka oli Lancaster-sukuun kuuluvan Henrik V:n leski.

Edmund Tudorilla oli kahdeksan aviotonta tai sala-avioliiton kautta tullutta lasta. Edmund antoi kaiken omaisuutensa lapsien velipuolelle Henrik VI:lle. Kun Lancaster-suku kaatui, Tudorit tulivat tilalle. Edmund Tudorin pojasta tuli kuningas Henrik VII, joka voitti Rikhard III:n Bosworthin taistelussa ruusujen sodan aikana. Henrik VII:n vaatimus kruunuun oli huomattavasti heikompi kuin Rikhard III:n, mutta taistelun voittaneena Henrikistä tuli kuningas ja uuden dynastian perustaja. Hän solmi avioliiton Edvard IV:n tyttären Yorkin Elisabetin kanssa, jolloin kilpailevat suvut yhdistyivät Tudor-ruusun alle. Samalla Henrik varmisti jälkeläistensä laillisen siteen edeltäneeseen Plantagenet-sukuun. Tudor-suku syrjäytti ruusujen sotien seurauksena Plantagenetin valtaistuimelta ja se hallitsi vuodesta 1485 vuoteen 1603, kun Elisabet I kuoli ilman ainuttakaan perillistä.

Henrik VIII:n aikana suku joutui välirikkoon roomalaiskatolisen kirkon kanssa, ja monarkista tuli Englannin ja Irlannin kirkkojen päämies.

Monarkki[7] Vallassa [7] Syntynyt [7] Vanhemmat [7] Puoliso(t) [7] Kuollut [7] Vaatija [7]
  Henrik VII 22. elokuuta 1485–1509 28. tammikuuta 1457
Pembrokeshire 		Edmund Tudor ja Margaret Beaufort Yorkin Elisabet
18. tammikuuta 1486 		21. huhtikuuta 1509 (52 vuotta), Richmond upon Thames Edvard III:n suora jälkeläinen
  Henrik VIII 21. huhtikuuta 1509–1547 28. kesäkuuta 1491
Greenwich 		Henrik VII ja Elizabet of York Katariina Aragonialainen
11. kesäkuuta 1509
Anne Boleyn
25. tammikuuta 1533
Jane Seymour
30. toukokuuta 1536
Anna Kleveläinen
6. tammikuuta 1540
Katariina Howard
28. heinäkuuta 1540
Katariina Parr
12. heinäkuuta 1543 		28. tammikuuta 1547 (55 vuotta)
Lontoo 		Henrik VII:n poika
  Edvard VI 28. tammikuuta 1547–1553 12. lokakuuta 1537
Richmond upon Thames 		Henrik VIII ja Jane Seymour naimaton 6. heinäkuuta 1553 (15 vuotta) Henrik VIII:n poika

Kiistanalaisia vaatimuksia

Edvard VI nimitti Lady Jane Greyn kruununperijäksi. Neljä päivää Edvardin kuoleman jälkeen 6. heinäkuuta 1554 Jane julistettiin kuningattareksi. Yhdeksän päivää myöhemmin 19. heinäkuuta Privy Council muutti krununperimisoikeuden Edvard VI:n katoliselle sisarpuolelle Maria I:lle. Jane teloitettiin vuonna 1554 vain 16-vuotiaana.

Monarkki [7] Vallassa [7] Syntynyt [7] Vanhemmat [7] Puoliso(t) [7] Kuollut [7] Vaatija [7]
  Lady Jane Grey 10.–19. heinäkuuta 1553 lokakuu 1536/1537
Leicester 		Henrik Grey ja Frances Grey lordi Guildford Dudley
21. toukokuuta 1553 		12. helmikuuta 1554 (17 vuotta) tai 12. helmikuuta 1554 (16 vuotta)
Lontoossa 		Henrik VII:n suora jälkeläinen
Monarkki [7] Vallassa [7] Syntynyt [7] Vanhemmat [7] Puoliso(t) [7] Kuollut [7] Vaatija [7]
  Maria I 19. heinäkuuta 1553–1558 18. helmikuuta 1516
Greenwich 		Henrik VIII ja Katariina Aragonialainen Filip II
25. heinäkuuta 1554 		17. marraskuuta 1558 (42 vuotta), Lontoo Henrik VIII:n tytär
  Filip 25. heinäkuuta 1554 – 17. marraskuuta 1558 21. toukokuuta 1527
Valladolidssa
Espanja 		Kaarle V ja Isabella (2) Maria I
25. heinäkuuta 1554
kolme muuta puolisoa 		13. syyskuuta 1598 (71 vuotta), El Escorialissa
Espanja 		Maria I:n puoliso
Monarkki Vallassa [7] Syntynyt [7] Vanhemmat [7] Puoliso(t) [7] Kuollut [7] Vaatija [7]
  Elisabet I 17. marraskuuta 1558–1603 7. syyskuuta 1533
Greenwich 		Henrik VIII ja Anne Boleyn naimaton 24. maaliskuuta 1603 (69 vuotta)
Richmond upon Thames 		Henrik VIII:n tytär

Stuart-suku (1603–1649)

muokkaa
Pääartikkeli: Stuart (suku)

Elisabetin kuoleman jälkeen vuonna 1603 Skotlannin kuningas Jaakko VI (Englannissa Jaakko I) nousi kuninkaaksi. Jaakko oli Tudor isoisoäitinsä Margaret Tudorin kautta, joka oli Henrik VII:n tytär. Vuonna 1604 Jaakko otti arvonimekseen Ison-Britannian kuningas. Skotlannin ja Englannin parlamentit kuitenkin jäivät erilleen. Parlamentit yhdistyivät vuonna 1707, jolloin Englannin kuningaskunta ja Skotlannin kuningaskunta yhdistyivät Ison-Britannian kuningaskunnaksi. Samalla suku menetti asemansa Brittein saarilla ja heidän protestanttiset pikkuserkkunsa, jotka edustivat Hannover-sukua, nousivat valtaan parlamentin vuonna 1701 antaman asetuksen perusteella.

Monarkki[8] Vallassa[8] Syntynyt[8] Vanhemmat[8] Puoliso(t)[8] Kuollut[8] Vaatija[8]
  Jaakko I 24. maaliskuuta 1603–1625 19. kesäkuuta 1566
Edinburgh 		Henrik Stuart ja Maria I (Skotlanti) Anna Tanskalainen
23. marraskuuta 1589 		27. maaliskuuta 1625 (58 vuotta), Cheshunt Henrik VII:n suora jälkeläinen
  Kaarle I 27. maaliskuuta 1625–1649 19. marraskuuta 1600
Dunfermlinen palatsi 		Jaakko I ja Anna Tanskalainen Henrietta Maria
13. kesäkuuta 1625 		30. tammikuuta 1649 (48 vuotta), Lontoo Jaakko I:n poika

Ei monarkkia (1649–1659)

muokkaa

Lordiprotektori (1653–1659)

muokkaa
Pääartikkeli: Lordiprotektori

Monarkialla ei ollut enää perillistä, kun Kaarle I teloitettiin vuonna 1649. Monarkia palautettiin Englantiin vuonna 1660, kun Kaarle II:sta tuli maan kuningas. Vuodesta 1653 maata hallitsi lordiprotektori.

lordiprotektori Vallassa Syntynyt Puoliso Kuollut
  Oliver Cromwell 16. joulukuuta 1653–1658 25. huhtikuuta 1599
Huntingdon 		Elisabet Bourchier
22. elokuuta 1620 		3. syyskuuta 1658 (59 vuotta), Lontoo
  Richard Cromwell 3. syyskuuta 1658 – 7. toukokuuta 1659 4. lokakuuta 1626
Huntingdon 		Dorothy Maijor
toukokuu 1649 		12. heinäkuuta 1712 (85 vuotta), Cheshunt

Stuart-suku (1659–1707)

muokkaa
Pääartikkeli: Stuart (suku)
Monarkki[8] Vallassa[8] Syntynyt[8] Vanhemmat[8] Puoliso(t)[8] Kuollut[8] Vaatija[8]
  Kaarle II 1649–1685 29. toukokuuta 1630
Lontoo 		Kaarle I ja Henrietta Maria Katariina de Bragança
21. toukokuuta 1662 		6. helmikuuta 1685 (54 vuotta), Lontoo Kaarle I:n poika
  Jaakko II 6. helmikuuta 1685 – 23. joulukuuta 1688 14. lokakuuta 1633
Lontoo 		Kaarle I ja Henrietta Maria (1) Anne Hyde
3. syyskuuta 1660
(2) Maria Modenalainen
21. marraskuuta 1673 		16. syyskuuta 1701 (67 vuotta)
Saint-Germain-en-Layen linna, Ranskan kuningaskunta 		Kaarle I:n poika
  Maria II 13. helmikuuta 1689–1694 30. huhtikuuta 1662
Lontoo 		Jaakko II ja Anne Hyde Vilhelm III Oranialainen, 4. marraskuuta 1677 28. joulukuuta 1694 (32 vuotta), Lontoo Kaarle I:n lapsenlapsi
  Vilhelm III Oranialainen 13. helmikuuta
1689–1702 		4. marraskuuta 1650
Haag
Yhdistyneet provinssit 		Wilhelm II ja Maria Oranialainen Maria II
4. marraskuuta 1677 		8. maaliskuuta 1702 (51 vuotta)
Lontoo
  Anna 8. maaliskuuta 1702– 1. toukokuuta 1707
1. toukokuuta 1707–1714 Ison-Britannian kuningatar 		6. helmikuuta 1665
Lontoo 		Jaakko II ja Anne Hyde George Oldenburg, Jørgen af Danmark
28. heinäkuuta 1683 		1. elokuuta 1714 (49 vuotta)
Lontoo 		Jaakko II:n tytär

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai English Monarchs (400 AD - 1603) The Anglo-Saxon kings. The British Monarchy. Viitattu 13.04.2013.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n English Monarchs (400 AD - 1603) The Normans. The British Monarchy. Viitattu 13.04.2013.
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u English Monarchs (400 AD - 1603) The Angevins. The British Monarchy. Viitattu 13.04.2013.
  4. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u English Monarchs (400 AD - 1603) The Plantagenets. The British Monarchy. Viitattu 13.04.2013.
  5. ↑ a b c d e f g h i j k l m n English Monarchs (400 AD - 1603) The Lancastrians. The British Monarchy. Viitattu 13.04.2013.
  6. ↑ a b c d e f g h i j k l m n English Monarchs (400 AD - 1603) The Yorkists. The British Monarchy. Viitattu 13.04.2013.
  7. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa English Monarchs (400 AD - 1603) The Tudors. The British Monarchy. Viitattu 13.04.2013.
  8. ↑ a b c d e f g h i j k l m n Stewarts Scottish Monarchs (400 AD - 1603). The British Monarchy. Viitattu 13.04.2013.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Luettelo_Englannin_hallitsijoista&oldid=23361988”