Luettelo Englannin hallitsijoista
Tämä on luettelo Englannin kuningaskunnan hallitsijoista. Luettelo jatkuu luettelossa Yhdistyneen kuningaskunnan hallitsijoista.
Englannin perustukset luotiin jo kauan ennen kuin sitä saattoi sanoa yhtenäiseksi kuningaskunnaksi. Englannista muodostui valtio useassa vaiheessa Alfred Suuren ja tämän pojanpojan Athelstanin hallituskausien välillä. Vuonna 1707 kuningaskunta lakkasi unionisopimuksen myötä olemasta erillinen valtio ja se yhdistyi Skotlannin kuningaskunnan kanssa Ison-Britannian kuningaskunnaksi.
Nykyisin Englanti on osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa, johon kuuluvat myös Skotlanti, Wales ja Pohjois-Irlanti. Sillä ei ole nykyisin omaa parlamenttia tai muuta hallintoelintä, mutta valtion keskeinen hallinto sijaitsee Lontoossa. Nykyisin kaikkia neljää osaa hallitsee ylimpänä yhteinen monarkki.
Kuninkaiden nimissä alettiin käyttää järjestyslukua vasta Vilhelm Valloittajan jälkeen. Esimerkiksi ennen Edvard I:tä ehti hallita kolme samannimistä kuningasta. Nykyaikana kuitenkin vanhempienkin kuninkaiden yhteydessä käytetään usein järjestyslukuja selvyyden vuoksi.
Mercia-suku (774–796)
muokkaa[1] | Vallassa [1] | Syntynyt [1] | Puoliso(t) [1] | Kuollut [1] | |
---|---|---|---|---|---|
Offa | 774–796 | noin 747 | Cynethryth | 29. heinäkuuta 796 |
Wessex-suku (829–1013)
muokkaa- Pääartikkeli: Wessex (suku)
Monarkki [1] | Vallassa [1] | Syntynyt [1] | Vanhemmat [1] | Puoliso(t) [1] | Kuollut [1] | |
---|---|---|---|---|---|---|
Egbert | 829–839 | noin 770 | Ealhmund | Redburga | 4. helmikuuta 839 | |
Ethelwulf | 5. helmikuuta 839–856 | n. 795 Aachenissa |
Egbert ja Redburga | (1) Osburga (2) Judith 1. lokakuuta 853 |
13. tammikuuta 858 | |
Ethelbald | 856–860 | n. 834 | Athelwulf ja Osburga | Judith | 20. joulukuuta 860 | |
Ethelbert | 21. joulukuuta 860–865 | n. 835 | Athelwulf ja Osburga 865 | 865 | ||
Ethelred | 865–871 | n. 837 | Athelwulf ja Osburga | Wulfrida 868 | 23. huhtikuuta 871 | |
Alfred Suuri | 24. huhtikuuta 871–899 | n. 849 Oxfordshire |
Aethelwulf ja Osburga | Ealhswith 868 | 899 | |
Edvard Vanhempi | 27. lokakuuta 899–924 | noin 871–877 | Alfred Suuri ja Ealhswith | (1) Ecgwynn 893 | 17. heinäkuuta 924 Cheshire | |
Athelstan | 3. elokuuta 924–939 | 895 | Edvard Vanhempi ja Ecgwynn | tuntematon | 27. lokakuuta 939 | |
Edmund I | 28. lokakuuta 939–946 | noin 921 |
Edvard Vanhempi ja Eadgifu | (1) Alfgifu (2) Athelfled 944 |
26. toukokuuta 946 Gloucestershire | |
Edred | 27. toukokuuta 946–955 | noin 923 |
Edvard Vanhempi ja Eadgifu | naimaton | 23. marraskuuta 955 Frome | |
Edwy | 24. marraskuuta 955–959 | noin 940 |
Edmund I ja Alfgifu | Alfgifu | 1. lokakuuta 959 | |
Edgar | 2. lokakuuta 959–975 | noin 943 Wessex | Edmund I ja Elgiva | (1) Athelflæd noin 960 (2) Alfthryth noin 964 |
8. heinäkuuta 975 Winchester | |
Edvard Marttyyri (Eadweard) |
9. heinäkuuta 975–978 | noin 962 | Edgar ja Athelflead | naimaton | 18. maaliskuuta 978 Dorset | |
Ethelred Neuvoton | 19. maaliskuuta 978–1013 | noin 968 | Edgar ja Alfthryth | (1) Alflaed (2) Aelgifu 991 (3) Emma Normandialainen 1002 |
23. huhtikuuta 1016 Lontoo |
Tanskalaiset (1013–1014)
muokkaaMonarkki[1] | Vallassa[1] | Syntynyt[1] | Vanhemmat[1] | Puoliso(t)[1] | Kuollut[1] | |
---|---|---|---|---|---|---|
Sven Haaraparta | 25. joulukuuta 1013
- 3. helmikuuta 1014 |
n.960, Tanskassa | Harald Sinihammas ja Gyritha | (1) Gunhilda noin 990 | 3. helmikuuta 1014 Lincolnshire |
Wessex-suku (1014–1016)
muokkaaMonarkki[1] | Vallassa[1] | Syntynyt [1] | Vanhemmat[1] | Puoliso(t)[1] | Kuollut[1] | |
---|---|---|---|---|---|---|
Ethelred Neuvoton | maalis-huhtikuu 1014–1016 | noin 968 | Edgar ja Alfthryth | (1) Alflaed (2) Aelgifu 991 (3) Emma Normandialainen 1002 |
23. huhtikuuta 1016 Lontoo | |
Edmund Rautakylki | 24. huhtikuuta - 30. marraskuuta 1016 | noin 993 | Ethelred Neuvoton ja Alflaedin | Edith | 30. marraskuuta 1016 Oxford |
Tanskalaiset (1016–1042)
muokkaaMonarkki[1] | Vallassa[1] | Syntynyt [1] | Vanhemmat[1] | Puoliso(t)[1] | Kuollut[1] | |
---|---|---|---|---|---|---|
Knuut Suuri | 30. marraskuuta 1016–1035 | noin 995 | Sven Haaraparta ja Gunhilda | (1) Aelfgifu Northamptonilainen (2) Emma Normandialainen |
12. marraskuuta 1035 | |
Harald Jäniksenkäpälä | 13. marraskuuta 1035–1040 | noin 1016/1017 | Knuut Suuri ja Aelfgifu Northamptonilainen | 17. marraskuuta 1040 Oxford | ||
Knuut III Hardeknut | 18. kesäkuuta 1040–1042 | 1018 | Knuut Suuri ja Emma Normandialainen | tuntematon | 8. kesäkuuta 1042 |
Wessex-suku (1042–1066)
muokkaaMonarkki[1] | Vallassa[1] | Syntynyt [1] | Vanhemmat[1] | Puoliso(t)[1] | Kuollut[1] | |
---|---|---|---|---|---|---|
Edvard Tunnustaja | 9. kesäkuuta 1042–1066 | n. 1003 Oxfordshire |
Ethelred Neuvoton ja Emma Normandialainen | Edith 23. tammikuuta 1045 |
5. tammikuuta 1066 Lontoo | |
Harald Godwininpoika | 6. tammikuuta – 14. lokakuuta 1066 | noin 1020 | Godwin ja Gytha Thorkelsdóttir | (1) Edith of Swannesha
(2) Edith of Mercia 1064 |
14. lokakuuta 1066 Hastings | |
Edgar Atheling | 15. lokakuuta – 17. joulukuuta 1066 | noin 1053 Unkarin kuningaskunta |
Edvard Maanpakolainen ja Agatha | naimaton | noin 1125 |
Normannien hallitsijasuku (1066–1154)
muokkaaMonarkki[2] | Vallassa[2] | Syntynyt [2] | Vanhemmat[2] | Puoliso(t)[2] | Kuollut[2] | Vaatija[2] | |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Vilhelm I Valloittaja | 25. joulukuuta 1066–1087 |
noin 1028 Falaise |
Robert I ja Herleva | Matilda de Flandres 1053 |
9. syyskuuta 1087 Rouen |
Edvard Tunnustajan serkku; Edvard Tunnustaja nimitti vuonna 1052 perilliseksi | |
Vilhelm II Punainen |
26. syyskuuta 1087 –
2. elokuuta 1100 |
noin 1060 Normandia |
Vilhelm Valloittaja ja Matilda de Flandres | naimaton | 2. elokuuta 1100 New Forest |
Vilhelm Valloittajan poika | |
Henrik I | 5. elokuuta 1100–1135 | syyskuu 1068 Selby |
Vilhelm Valloittaja ja Matilda de Flandres | (1) Matilda 11. marraskuuta 1100 (2) Adeliza de Louvain 29. tammikuuta 1121 |
1. syyskuuta 1135 Lyons-la-Forêt, Normandia |
Vilhelm Valloittajan poika | |
Tapani, Stephan | 22. joulukuuta 1135–1154 | noin 1096 Blois'n linna |
Blois'n kreivi Stephan ja Adela | Matilda de Boulogne 1125 |
25. lokakuuta 1154 Dover (Englanti) |
Vilhelm Valloittajan tyttärenpoika |
Kiistanalaisia vaatimuksia
Matilden isä Henrik I nimitti hänet kruununperilliseksi. Henrik I:n kuoleman jälkeen Matilden serkku Tapani kaappasi vallan, mistä seurasi anarkia. Matilde oli Englannin keisarinnana pari kuukautta vuonna 1141, häntä ei tosin kruunattu koskaan hallitsijaksi.
Monarkki[2] | Vallassa[2] | Syntynyt [2] | Vanhemmat[2] | Puoliso(t)[2] | Kuollut[2] | Vaatija[2] | |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Matilde | 7. toukokuuta 1141 – 1. marraskuuta 1141 |
7. helmikuuta 1102 Sutton Courtenay |
Henrik I ja Matilda | (1) Henrik V 6. tammikuuta 1114 (2) Geoffrey of Plantagenet 22. toukokuuta 1128 |
10. syyskuuta 1167 (65 vuotta), Rouen | Henrik I:n tytär |
Plantagenet-dynastia (1154–1485)
muokkaa- Pääartikkeli: Plantagenet
Tapani teki Matildan kanssa marraskuussa vuonna 1154 Wallingfordin sopimuksen, jolla Tapani tunnusti Henrik II:n, Matildan pojan, tämän seuraajaksi valtaistuimella.
Plantagenetit eivät hallinneet Normandiassa vaan Akvitaniassa. Plantagenetit laajensivat valtakuntaansa Ranskassa eivätkä he pitäneet Englantia todellisena kotimaanaan. Plantagenetit siirtyivät Englantiin, kun Juhana Maaton menetti Ranskassa olleet alueet.
Plantagenetin dynastia jaetaan yleensä kolmeen osaan: Anjou-, Lancaster- ja York-sukuun. Plantagenetit ottivat käyttöön Englannin vaakunan.
Monarkki[3][4] | Vallassa[3][4] | Syntynyt [3][4] | Vanhemmat[3][4] | Puoliso(t)[3][4] | Kuollut[3][4] | Vaatija[3][4] | |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Henrik II | 19. joulukuuta 1154–1189 |
5. maaliskuuta 1133 Le Mans |
Geoffrey d'Anjou ja Matilde | Eleonoora Akvitanialainen 18. toukokuuta 1152 |
6. heinäkuuta 1189 (56 vuotta), Chinon | Henrik I:n tyttärenpoika | |
Henrik Nuori | 14. kesäkuuta 1170–1183 |
28. helmikuuta 1155 |
Henrik II ja Eleonoora Akvitanialainen | Marguerite de France 27. elokuuta 1172 |
11. kesäkuuta 1183 (28 vuotta), Limogessa | Henrik II:n poika | |
Juhana Maaton | 27. toukokuuta 1199–1216 |
24. joulukuuta 1166 Oxfordissa |
Henrik II ja Eleonoora Akvitanialainen | (1) Isabel of Gloucester 29. elokuuta 1189 (2) Isabelle d'Angoulême |
19. elokuuta 1216 (49 vuotta), Newark-on-Trentissa | Rikhard I:n veli | |
Rikhard I Leijonamieli | 3. syyskuuta 1189–1199 |
8. syyskuuta 1157 Oxford |
Henrik II ja Eleonoora Akvitanialainen | Berengaria de Navarre 12. toukokuuta 1191 |
6. huhtikuuta 1199 (41 vuotta), Châlus | Henrik II:n poika |
Kiistanalaisia vaatimuksia
Ludvig VIII hallitsi puolta Englantia vuosina 1216—1217, ja hän taisteli Paronien sotien aikana Juhana Maatonta vastaan. Ludvigin marssittua Lontooseen hän sai suosiota lontoolaisilta ja kapinoivilta paroneilta. Ludvig julisti itsensä kuninkaaksi St Paulin katedraalissa. Häntä ei koskaan kruunattu kuninkaaksi.
Monarkki[3][4] | Vallassa[3][4] | Syntynyt [3][4] | Vanhemmat[3][4] | Puoliso(t)[3][4] | Kuollut[3][4] | Vaatija[3][4] | |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Ludvig | 1216 – 22. syyskuuta 1217 |
5. syyskuuta 1187 Pariisi |
Filip II ja Isabelle de Hainault | Blanca de Castillo 23. toukokuuta 1200 |
8. marraskuuta 1226 (39 vuotta), Montpensier | oikeus hallita |
Monarkki[3][4] | Vallassa[3][4] | Syntynyt [3][4] | Vanhemmat[3][4] | Puoliso(t)[3][4] | Kuollut[3][4] | Vaatija[3][4] | |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Henrik III | 28. lokakuuta 1216–1272 |
1. elokuuta 1207 Winchester |
Juhana Maaton ja Isabella d'Angoulême | Eleonor de Provence 14. tammikuuta 1236 |
16. marraskuuta 1272 (65 vuotta) Lontoo |
Juhana Maattoman poika | |
Edvard I | 20. marraskuuta 1272–1307 | 17. kesäkuuta 1239 Lontoo |
Henrik III ja Eleonor de Provence | (1) Leonór de Castillo 18. lokakuuta 1254 (2) Marguerite de France |
7. heinäkuuta 1307 (68 vuotta), Carlisle | Henrik III:n poika | |
Edvard II | 7. heinäkuuta 1307 – 25. tammikuuta 1327 | 25. huhtikuuta 1284 Caernarfonin linna, Wales |
Edvard I ja Leonór de Castillo | Isabella de France 25. tammikuuta 1308 |
21. syyskuuta 1327 (43 vuotta) Berkeleyn linna, Gloucestershire |
Edvard I:n poika | |
Edvard III |
25. tammikuuta 1327–1377 | 1312 Windsorin linna |
Edvard II ja Isabella de France | Philippa de Hainault 24. tammikuuta 1328 |
21. kesäkuuta 1377 (64 vuotta), Richmond upon Thamesissa | Edvard II:n poika | |
Rikhard II | 21. kesäkuuta 1377 – 29. syyskuuta 1399 | 6. tammikuuta 1367 Bordeaux |
Edvard Musta prinssi ja Joan of Kent | (1)Anne von Böhmen 14. tammikuuta 1382 (2) Isabelle de Valois |
14. helmikuuta 1400 (33 vuotta), Pontefractin linna, Yorkshire | Edvard III:n pojanpoika |
Lancaster-suku (1399–1461)
muokkaa- Pääartikkeli: Lancaster (suku)
Suku polveutuu Edvard III:n kolmanneksi vanhimmasta pojasta, Lancasterin herttua John of Gentistä.
Monarkki[5] | Vallassa [5] | Syntynyt [5] | Vanhemmat [5] | Puoliso(t) [5] | Kuollut [5] | Vaatija [5] | |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Henrik IV | 30. syyskuuta 1399–1413 | 3. huhtikuuta 1366/1367 Spilsbyssä |
John of Gent ja Blanche of Lancaster | (1) Mary de Bohun 27. heinäkuuta 1380 (2) Joanna de Navarre 7. helmikuuta 1403 |
20. maaliskuuta 1413 (46 vuotta) tai 20. maaliskuuta 1413 (45 vuotta) Lontoo |
Edvard III:n pojanpoika | |
Henrik V | 20. maaliskuuta 1413–1422 | 16. syyskuuta 1386 tai 9. elokuuta 1387 | Henrik IV ja Mary de Bohun | Catherine de Valois 2. kesäkuuta 1420 |
31. elokuuta 1422 (35 vuotta), Pariisi | Henrik IV:n poika | |
Henrik VI | 31. elokuuta 1422 – 4. maaliskuuta 1461 | 6. joulukuuta 1421 Windsorin linna |
Henrik V ja Catherine de Valois | Margaret d'Anjou 22. huhtikuuta 1445 |
21. toukokuuta 1471 (49 vuotta), Lontoon Tower | Henrik V:n poika |
York-suku (1461–1470)
muokkaa- Pääartikkeli: York (suku)
York-suku polveutuu Edvard III:n neljänneksi vanhimmasta pojasta Edmund Langleystä, Yorkin 1. herttuasta. Ruusujen sodan aikana (1455–1485) valtaistumen haltija vaihteli Lancaster- ja York-sukujen välillä näidän valtakamppailussa.
Monarkki[6] | Vallassa[6] | Syntynyt [6] | Vanhemmat[6] | Puoliso(t)[6] | Kuollut[6] | Vaatija[6] | |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Edvard IV (1. hallitsijakausi) | 4. maaliskuuta 1461 – 2. lokakuuta 1470 | 28. huhtikuuta 1442 Rouen |
Richard of Plantagenet ja Cecily Neville | Elizabeth of Woodville 1. toukokuuta 1464 |
9. huhtikuuta 1483 (40 vuotta) Lontoossa |
Edvard III:n suora jälkeläinen |
Lancaster-suku (1470–1471)
muokkaa- Pääartikkeli: Lancaster (suku)
Monarkki[5] | Vallassa [5] | Syntynyt [5] | Vanhemmat [5] | Puoliso(t) [5] | Kuollut [5] | Vaatija [5] | |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Henrik VI | 3. lokakuuta 1470 – 11. huhtikuuta 1471 | 6. joulukuuta 1421 Windsorin linna |
Henrik V ja Catherine de Valois | Margaret d'Anjou 22. huhtikuuta 1445 |
21. toukokuuta 1471 (49 vuotta), Lontoo | Henrik V:n poika |
York-suku (1471–1485)
muokkaa- Pääartikkeli: York (suku)
Monarkki[6] | Vallassa[6] | Syntynyt [6] | Vanhemmat[6] | Puoliso(t)[6] | Kuollut[6] | Vaatija[6] | |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Edvard IV (2. hallitsijakausi) |
11. huhtikuuta 1471 – 9. huhtikuuta 1483 | 28. huhtikuuta 1442 Rouen |
Richard Plantagenet ja Cecily Neville | Elizabeth Woodville 1. toukokuuta 1464 |
9. huhtikuuta 1483 (40 vuotta), Lontoo |
Edvard III:n suora jälkeläinen | |
Edvard V | 9. huhtikuuta – 25. heinäkuuta 1483 | 2. marraskuuta 1470 Lontoo |
Edvard IV ja Elizabeth Woodville | naimaton | n. 1483, Lontoo | Edvard IV:n lapsi | |
Rikhard III | 26. kesäkuuta 1483–1485 | 2. lokakuuta 1452 Oundle |
Richard Plantagenet ja Cecily Neville | Anne Neville 12. heinäkuuta 1472 |
22. lokakuuta 1485 (33 vuotta) Market Bosworth |
Edvard III:n suora jälkeläinen |
Tudor-suku (1485–1603)
muokkaa- Pääartikkeli: Tudor (suku)
Tudorit polveutuvat John Beaufortista, Somersetin ensimmäisestä jaarlista. Beaufort oli yksi Juhana Gentin, Edvard III:n kolmannen lapsen ja Lancasterin ensimmäisen herttuan, avioton lapsi (hänen rakastajattarensa Katariina Swynfordin poika). Avioton lapsi ei peri Englannin kruunua, mutta asiaan vaikutti monimutkaisella tavalla se, että Gent ja Swynford menivät naimisiin vuonna 1395 (25 vuotta John Beufortin syntymän jälkeen).
Beaufort julistettiin samana vuonna paavin bullalla avioliitossa takautuvasti viralliseksi jälkeläiseksi. Juhana Gentin virallinen lapsi Henrik IV tunnusti myös Beaufortit, muttei hyväksynyt heitä kruunun perijiksi. Beaufortit pysyivät liitossa Gentin muiden jälkeläisten kanssa etenkin Lancaster-suvun kanssa.
John Beaufortin tyttärentytär Lady Margaret Beaufort meni naimisiin Richmondin 1. jaarlin, Edmund Tudorin kanssa. Tudor oli walesilaisen hoviherran Owen Tudorin ja Valois’n Katariinan lapsi, joka oli Lancaster-sukuun kuuluvan Henrik V:n leski.
Edmund Tudorilla oli kahdeksan aviotonta tai sala-avioliiton kautta tullutta lasta. Edmund antoi kaiken omaisuutensa lapsien velipuolelle Henrik VI:lle. Kun Lancaster-suku kaatui, Tudorit tulivat tilalle. Edmund Tudorin pojasta tuli kuningas Henrik VII, joka voitti Rikhard III:n Bosworthin taistelussa ruusujen sodan aikana. Henrik VII:n vaatimus kruunuun oli huomattavasti heikompi kuin Rikhard III:n, mutta taistelun voittaneena Henrikistä tuli kuningas ja uuden dynastian perustaja. Hän solmi avioliiton Edvard IV:n tyttären Yorkin Elisabetin kanssa, jolloin kilpailevat suvut yhdistyivät Tudor-ruusun alle. Samalla Henrik varmisti jälkeläistensä laillisen siteen edeltäneeseen Plantagenet-sukuun. Tudor-suku syrjäytti ruusujen sotien seurauksena Plantagenetin valtaistuimelta ja se hallitsi vuodesta 1485 vuoteen 1603, kun Elisabet I kuoli ilman ainuttakaan perillistä.
Henrik VIII:n aikana suku joutui välirikkoon roomalaiskatolisen kirkon kanssa, ja monarkista tuli Englannin ja Irlannin kirkkojen päämies.
Monarkki[7] | Vallassa [7] | Syntynyt [7] | Vanhemmat [7] | Puoliso(t) [7] | Kuollut [7] | Vaatija [7] | |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Henrik VII | 22. elokuuta 1485–1509 | 28. tammikuuta 1457 Pembrokeshire |
Edmund Tudor ja Margaret Beaufort | Yorkin Elisabet 18. tammikuuta 1486 |
21. huhtikuuta 1509 (52 vuotta), Richmond upon Thames | Edvard III:n suora jälkeläinen | |
Henrik VIII | 21. huhtikuuta 1509–1547 | 28. kesäkuuta 1491 Greenwich |
Henrik VII ja Elizabet of York | Katariina Aragonialainen 11. kesäkuuta 1509 Anne Boleyn 25. tammikuuta 1533 Jane Seymour 30. toukokuuta 1536 Anna Kleveläinen 6. tammikuuta 1540 Katariina Howard 28. heinäkuuta 1540 Katariina Parr 12. heinäkuuta 1543 |
28. tammikuuta 1547 (55 vuotta) Lontoo |
Henrik VII:n poika | |
Edvard VI | 28. tammikuuta 1547–1553 | 12. lokakuuta 1537 Richmond upon Thames |
Henrik VIII ja Jane Seymour | naimaton | 6. heinäkuuta 1553 (15 vuotta) | Henrik VIII:n poika |
Kiistanalaisia vaatimuksia
Edvard VI nimitti Lady Jane Greyn kruununperijäksi. Neljä päivää Edvardin kuoleman jälkeen 6. heinäkuuta 1554 Jane julistettiin kuningattareksi. Yhdeksän päivää myöhemmin 19. heinäkuuta Privy Council muutti krununperimisoikeuden Edvard VI:n katoliselle sisarpuolelle Maria I:lle. Jane teloitettiin vuonna 1554 vain 16-vuotiaana.
Monarkki [7] | Vallassa [7] | Syntynyt [7] | Vanhemmat [7] | Puoliso(t) [7] | Kuollut [7] | Vaatija [7] | |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Lady Jane Grey | 10.–19. heinäkuuta 1553 | lokakuu 1536/1537 Leicester |
Henrik Grey ja Frances Grey | lordi Guildford Dudley 21. toukokuuta 1553 |
12. helmikuuta 1554 (17 vuotta) tai 12. helmikuuta 1554 (16 vuotta) Lontoossa |
Henrik VII:n suora jälkeläinen |
Monarkki [7] | Vallassa [7] | Syntynyt [7] | Vanhemmat [7] | Puoliso(t) [7] | Kuollut [7] | Vaatija [7] | |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Maria I | 19. heinäkuuta 1553–1558 | 18. helmikuuta 1516 Greenwich |
Henrik VIII ja Katariina Aragonialainen | Filip II 25. heinäkuuta 1554 |
17. marraskuuta 1558 (42 vuotta), Lontoo | Henrik VIII:n tytär | |
Filip | 25. heinäkuuta 1554 – 17. marraskuuta 1558 | 21. toukokuuta 1527 Valladolidssa Espanja |
Kaarle V ja Isabella | (2) Maria I 25. heinäkuuta 1554 kolme muuta puolisoa |
13. syyskuuta 1598 (71 vuotta), El Escorialissa Espanja |
Maria I:n puoliso |
Monarkki | Vallassa [7] | Syntynyt [7] | Vanhemmat [7] | Puoliso(t) [7] | Kuollut [7] | Vaatija [7] | |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Elisabet I | 17. marraskuuta 1558–1603 | 7. syyskuuta 1533 Greenwich |
Henrik VIII ja Anne Boleyn | naimaton | 24. maaliskuuta 1603 (69 vuotta) Richmond upon Thames |
Henrik VIII:n tytär |
Stuart-suku (1603–1649)
muokkaa- Pääartikkeli: Stuart (suku)
Elisabetin kuoleman jälkeen vuonna 1603 Skotlannin kuningas Jaakko VI (Englannissa Jaakko I) nousi kuninkaaksi. Jaakko oli Tudor isoisoäitinsä Margaret Tudorin kautta, joka oli Henrik VII:n tytär. Vuonna 1604 Jaakko otti arvonimekseen Ison-Britannian kuningas. Skotlannin ja Englannin parlamentit kuitenkin jäivät erilleen. Parlamentit yhdistyivät vuonna 1707, jolloin Englannin kuningaskunta ja Skotlannin kuningaskunta yhdistyivät Ison-Britannian kuningaskunnaksi. Samalla suku menetti asemansa Brittein saarilla ja heidän protestanttiset pikkuserkkunsa, jotka edustivat Hannover-sukua, nousivat valtaan parlamentin vuonna 1701 antaman asetuksen perusteella.
Monarkki[8] | Vallassa[8] | Syntynyt[8] | Vanhemmat[8] | Puoliso(t)[8] | Kuollut[8] | Vaatija[8] | |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Jaakko I | 24. maaliskuuta 1603–1625 | 19. kesäkuuta 1566 Edinburgh |
Henrik Stuart ja Maria I (Skotlanti) | Anna Tanskalainen 23. marraskuuta 1589 |
27. maaliskuuta 1625 (58 vuotta), Cheshunt | Henrik VII:n suora jälkeläinen | |
Kaarle I | 27. maaliskuuta 1625–1649 | 19. marraskuuta 1600 Dunfermlinen palatsi |
Jaakko I ja Anna Tanskalainen | Henrietta Maria 13. kesäkuuta 1625 |
30. tammikuuta 1649 (48 vuotta), Lontoo | Jaakko I:n poika |
Ei monarkkia (1649–1659)
muokkaaLordiprotektori (1653–1659)
muokkaa- Pääartikkeli: Lordiprotektori
Monarkialla ei ollut enää perillistä, kun Kaarle I teloitettiin vuonna 1649. Monarkia palautettiin Englantiin vuonna 1660, kun Kaarle II:sta tuli maan kuningas. Vuodesta 1653 maata hallitsi lordiprotektori.
lordiprotektori | Vallassa | Syntynyt | Puoliso | Kuollut | |
---|---|---|---|---|---|
Oliver Cromwell | 16. joulukuuta 1653–1658 | 25. huhtikuuta 1599 Huntingdon |
Elisabet Bourchier 22. elokuuta 1620 |
3. syyskuuta 1658 (59 vuotta), Lontoo | |
Richard Cromwell | 3. syyskuuta 1658 – 7. toukokuuta 1659 | 4. lokakuuta 1626 Huntingdon |
Dorothy Maijor toukokuu 1649 |
12. heinäkuuta 1712 (85 vuotta), Cheshunt |
Stuart-suku (1659–1707)
muokkaa- Pääartikkeli: Stuart (suku)
Monarkki[8] | Vallassa[8] | Syntynyt[8] | Vanhemmat[8] | Puoliso(t)[8] | Kuollut[8] | Vaatija[8] | |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Kaarle II | 1649–1685 | 29. toukokuuta 1630 Lontoo |
Kaarle I ja Henrietta Maria | Katariina de Bragança 21. toukokuuta 1662 |
6. helmikuuta 1685 (54 vuotta), Lontoo | Kaarle I:n poika | |
Jaakko II | 6. helmikuuta 1685 – 23. joulukuuta 1688 | 14. lokakuuta 1633 Lontoo |
Kaarle I ja Henrietta Maria | (1) Anne Hyde 3. syyskuuta 1660 (2) Maria Modenalainen 21. marraskuuta 1673 |
16. syyskuuta 1701 (67 vuotta) Saint-Germain-en-Layen linna, Ranskan kuningaskunta |
Kaarle I:n poika | |
Maria II | 13. helmikuuta 1689–1694 | 30. huhtikuuta 1662 Lontoo |
Jaakko II ja Anne Hyde | Vilhelm III Oranialainen, 4. marraskuuta 1677 | 28. joulukuuta 1694 (32 vuotta), Lontoo | Kaarle I:n lapsenlapsi | |
Vilhelm III Oranialainen | 13. helmikuuta 1689–1702 |
4. marraskuuta 1650 Haag Yhdistyneet provinssit |
Wilhelm II ja Maria Oranialainen | Maria II 4. marraskuuta 1677 |
8. maaliskuuta 1702 (51 vuotta) Lontoo | ||
Anna | 8. maaliskuuta 1702– 1. toukokuuta 1707 1. toukokuuta 1707–1714 Ison-Britannian kuningatar |
6. helmikuuta 1665 Lontoo |
Jaakko II ja Anne Hyde | George Oldenburg, Jørgen af Danmark 28. heinäkuuta 1683 |
1. elokuuta 1714 (49 vuotta) Lontoo |
Jaakko II:n tytär |
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai English Monarchs (400 AD - 1603) The Anglo-Saxon kings. The British Monarchy. Viitattu 13.04.2013.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n English Monarchs (400 AD - 1603) The Normans. The British Monarchy. Viitattu 13.04.2013.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u English Monarchs (400 AD - 1603) The Angevins. The British Monarchy. Viitattu 13.04.2013.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u English Monarchs (400 AD - 1603) The Plantagenets. The British Monarchy. Viitattu 13.04.2013.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n English Monarchs (400 AD - 1603) The Lancastrians. The British Monarchy. Viitattu 13.04.2013.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n English Monarchs (400 AD - 1603) The Yorkists. The British Monarchy. Viitattu 13.04.2013.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa English Monarchs (400 AD - 1603) The Tudors. The British Monarchy. Viitattu 13.04.2013.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Stewarts Scottish Monarchs (400 AD - 1603). The British Monarchy. Viitattu 13.04.2013.