Avaa päävalikko

Enevaldus Svenonius (käytti opiskeluaikanaan sukunimeä Pontanus; 24. joulukuuta 1617 Annerstad, Småland18. huhtikuuta 1688 Turku)[1] oli Turun akatemian teologisen tiedekunnan primarius eli ensimmäinen professori vuosina 1664–1688.[2] Hänen toimintansa pakotti Turun piispan Terseruksen eroamaan virastaan vuonna 1664.[3]

Svenonius oli kotoisin Ruotsin Smålandista. Hän siirtyi Suomeen Turun akatemian perustamisen jälkeen vuonna 1640 yhdessä Växjön katedraalikoulun rehtorin Mikael Wexioniuksen kanssa, joka toimi akatemiassa hänen professorinaan. Svenonius myös nai Wexioniuksen tyttären Susannan vuonna 1657.[1] Svenoniuksesta tuli Turussa piispa Isaacus Rothoviuksen suosikki[4] ja tämän lasten kotiopettaja.[5]

Kolmikymmenvuotinen sota oli taittanut aiemmin vuolaan opiskelijavirran Wittenbergin yliopistoon, ja Svevonius oli ainoa merkittävä sodanjälkeinen ruotsalaisteologi, joka haki oppinsa sieltä. Terseruksen 1662 julkaistu katekismus sisälsi muiden kristillisten kirkkokuntien oppeja hyväksyviä piirteitä, ja tätä käsitystä vastaan Svenonius hyökkäsi voimallisesti.[6] Kun Terserus joutui näkemyksineen tappiolle vuoden 1664 valtiopäivillä, hänen oli erottava toimestaan Turussa. Palkkioksi Terserusta vastaan käymästään taistelusta Svenonius sai vuonna 1664 ensimmäisen professorin viran, ja sankarin sädekehä toi hänelle Turussa loppuelämäksi määräävän teologisen vallan.[7]

LähteetMuokkaa

  • Laasonen, P.: Suomen kirkon historia. 2 vuodet 1593–1808. Porvoo: WSOY, 1991. ISBN 951-0-16492-5.
  • Parvio, M.: Isaacus Rothovius Turun piispa. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 60. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1959.

ViitteetMuokkaa

  1. a b Svenonius, Enevaldus Svenonis (1617–1688) Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721, Biografiakeskus 19.1.2011. Viitattu 2.2.2019.
  2. Laasonen, s. 111
  3. Laasonen, s. 110
  4. Parvio, s. 76
  5. Parvio, s. 329
  6. Laasonen, s. 134
  7. Laasonen, s.135