Emporion (kaupunki)

Emporion (m.kreik. Ἐμπόριον, myös Emporiai, Ἐμπόριαι, ja Emporeion, Ἐμπορεῖον; lat. Emporiae, Emporium) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Iberiassa nykyisen Espanjan alueella.[1][2][3] Sen kaupunkikeskus sijaitsi noin kolme kilometriä pohjoiseen nykyisestä Gironan maakunnan L'Escalasta.[4][5]

Emporion
Ἐμπόριον
Emporionin arkeologista aluetta.
Emporionin arkeologista aluetta.
Sijainti

Emporion
Koordinaatit 42°08′05″N, 03°07′14″E
Valtio Espanja
Paikkakunta L'Escala, Girona, Katalonia
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso n. 600 eaa.–
Huippukausi 400–200-luku eaa.
Kulttuuri antiikki
Alue Iberia / Hispania Tarraconensis

Emporeion oli alun perin kreikkalainen siirtokunta, joka oli seudullaan merkittävä kauppakaupunki. Se kehittyi myöhemmin tavalliseksi roomalaiseksi kaupungiksi.[2][3]

MaantiedeMuokkaa

Emporion sijaitsi Iberian itärannikon pohjoisosassa eli nykyisellä Costa Bravan rannikolla Pyreneiden vuoriston itäpäässä. Kaupunki sijaitsi alun perin saarella myöhemmän kaupungin pohjoispuolella (42°08′23″N, 3°07′05″E ). Saari on nykyisin yhdistynyt mantereeseen, ja paikalla oleva asutus tunnetaan nimellä San Martin.[2][6] Paikka toimi myöhemmin kaupungin akropoliina eli ”yläkaupunkina” ja linnoituksena, ja siihen viitattiin nimellä Palaiapolis (”Vanha kaupunki”).[2][3]

 
Emporionin topografia ja Palaiapoliin ja Neapoliin sijainnit, pohjoinen oikealla.

Myöhempi kaupunki eli Neapolis (”Uusi kaupunki”, 42°08′05″N, 3°07′14″E ) sijaitsi mantereella noin 600 metriä etelämpänä. Se oli rakennettu pienen lahden pohjukkaan latinaksi nimellä Clodianus (Fluvia) tunnetun joen suuhun. Lahti, nykyinen Rosaksen lahti, toimi kaupungin satamana. Roomalaisella kaudella Emporion kuului Hispania Tarraconensiksen provinssiin. Nykyisin kaupunki sijaitsee Kataloniassa noin kolme kilometriä pohjoiseen L'Escalan kaupungista ja noin 40 kilometriä koilliseen Gironasta.[2][3] Arkeologisen alueen länsipuolella sijaitsee kaupungista nimensä perinyt nykyinen Empúriesin kylä.

Emporionin kaupunkikeskuksen kooksi on arvioitu noin 5 hehtaaria. Kaupunkivaltion hallussa olleen alueen koosta on esitetty erilaisia arvioita, pienimmillään noin 33 neliökilometriä ja suurimmillaan noin 360 neliökilometriä. Sen ympärillä oli seudun alkuperäisasukkaiden iberien kyliä. Alue saattoi kasvaa roomalaisella kaudella, sillä Strabon antaa ymmärtää pohjoisempana samalla rannikolla sijainneen Rhoden olleen ensimmäisellä vuosisadalla eaa. Emporionin alaisuudessa.[1]

HistoriaMuokkaa

Emporion perustettiin Massaliasta tulleiden fokaialaisten siirtokuntana. Se perustettiin varsin varhain, jo pian vuoden 600 eaa. jälkeen eli pian Massalian itsensä perustamisen jälkeen.[2] Ensimmäinen, saarelle rakennettu kaupunki tunnettiin joidenkin ehdotusten mukaan alun perin nimellä Pyrene tai Kypsela. Myöhemmin siihen viitattiin nimellä Palaiapolis.[1] Sieltä siirtokuntalaiset siirtyivät mantereen puolelle, johon syntyi Neapolis. Se oli kaksoiskaupunki, joka koostui rannikolla olleesta kreikkalaisesta kaupungista sekä enemmän sisämaassa olleesta paikallisen iberisen indigeettien heimon asutuksesta, joka tunnettiin nimellä Indika.[2][3]

 
Emporionin Asklepieionin rauniot.

500-luvun eaa. ajan Emporion oli pääasiassa Massalian kauppa-asema eli emporion, mihin myös sen nimi perustuu. Se sijaitsi kauppareitillä Massaliasta Mainakeen ja Tartessokseen. Läheinen Rhode saattoi olla Emporionin perustama siirtokunta. Emporioniin muutti todennäköisesti fokaialaisia pakolaisia Fokaian tuhon vuonna 540 eaa. ja Alalien taistelun vuonna 537 eaa. jälkeen; sekä muita kreikkalaisia Karthagon vallattua ja tuhottua Mainaken ja muita kaupunkeja etelämpänä.[2] Kaupungin väkiluvuksi on arvioitu noin 1 500–2 000 henkeä. Sen kansalaisista käytettiin etnonyymejä Emporitēs (Ἐμπορίτης) ja Emporeitēs (Ἐμπορείτης).[1]

400-luvulla eaa. Massalian taannuttua Emporion sai itsenäisemmän aseman, ja siitä tuli viimeistään tuossa vaiheessa täysi polis eli kaupunkivaltio. Kaupunki kukoisti kreikkalaisten, karthagolaistan ja iberiheimojen välisen kaupan ansiosta, ja levitti samalla kreikkalaista kulttuuria alueelle. Kaupungin kukoistusaikaa olivat erityisesti 400–200-luvut eaa. Ajan kuluessa varsinainen Emporion ja Indika kasvoivat yhteen, vaikka olivatkin virallisesti erillisiä. Tämän vuoksi kaupungin latinankielinen nimi Emporiae on monikkomuotoinen.[2] Emporion löi omaa hopearahaa 400-luvulta eaa. lähtien.[1]

 
Emporionin lyömä drakhma, n. 241–218 eaa. Kuvituksessa Arethusan tai Persefonen pää sekä lentävä Pegasos ja teksti ΕΜΠΟΡΙΤΩΝ, Emporitōn, ”Emporionlaisten (polis)”.

Emporion liittoutui Rooman kanssa 200-luvulla eaa., koska tämä oli edullista Suur-Kreikan kaupunkien suuntaan käydyn kaupan kannalta. Roomalaiset lisäsivät läsnäoloaan alueella ensimmäisen puunilaissodan jälkeen. Cornelius Scipio toi Rooman armeijan seudulle toisessa puunilaissodassa vuonna 218 eaa. Sota ja roomalaisten läsnäolo johti ristiriitoihin kaupungin kreikkalaisväestön ja indigeettien välillä, mikä johti myös jälkimmäisten kapinointiin vuonna 197 eaa. Cato vanhempi perusti Emporionin lähelle sotaleirin vuonna 195 eaa. ja alisti indigeetit. Samalla kaupunki tuli osaksi Roomaa.[2]

Emporion taantui sen jälkeen, kun Rooman hallinto alueella siirrettiin Tarracoon. Taantumista edisti kaupungin sataman liettyminen umpeen.[2] Julius Caesar asutti Emporioniin roomalaisia, ja ajan kuluessa kaupunki kehittyi tavalliseksi roomalaiskaupungiksi. Kaupungin lyömissä rahoissa sen asema on municipium.[2][3][7] Varhaisimmat maininnat Emporionista ovat Pseudo-Skylaksilla ja Pseudo-Skymnoksella.[2]

Emporion tuhoutui frankkien vallattua sen vuonna 265. Tämän jälkeen Rhoden merkitys alueella kasvoi. Emporionin paikalla säilyi kuitenkin pienimuotoisempaa varhaiskristillistä asutusta. Pyhän Feliksin kerrotaan viivähtäneen kaupungissa jonkin aikaa ennen marttyyrikuolemaansa Gironassa 300-luvulla.[2]

Rakennukset ja löydöksetMuokkaa

 
Varhaiskristillisen basilikakirkon jäänteet.
 
Emporionista löydettyjä terrakottapatsaita, 400–300-luku eaa.

Emporionin akropoliina toimi oletettavasti sen vanhin osa eli Palaiapolis. Varsinainen kaupunkikeskus eli Neapolis on ollut ympäröity muurein sekä kreikkalaisella[1] että roomalaisella kaudella.[2] Ensimmäiset kreikkalaiset muurit on ajoitettu 400-luvulle eaa. Uusi kaupunginmuuri rakennettiin noin vuonna 375 eaa. 200-luvulla eaa. rakennettiin esimuuri (proteikhisma). Koko muuri purettiin 100-luvulla eaa., jolloin rakennettiin uusi muuri noin 20 metriä ulommaksi. Tämän muurin jäänteet ovat paikalla edelleen.[1]

Varhaisimmat asutusjäänteet ovat Palaiopoliin alueelta ja peräisin 500-luvulta eaa. Kreikkalaisen kauden Neapolis oli saavuttanut suurimman kokonsa 400-luvulle eaa. tultaessa. Sen pääkatu kulki pohjois-eteläsuunnassa ja poikkikadut itä-länsisuunnassa.[1] Kaupungin agora on löydetty 100-luvun jaa. muodossaan. Emporionin tärkein temppeli oli Asklepieion eli Asklepiokselle omistettu temppeli.[2] Neapoliin alueen eteläosasta on löydetty pyhäkkö, joka on ajoitettu 400-luvulle eaa., ja joka saattoi olla omistettu juuri Asklepiokselle. Siihen kuului joonialaista tyyliä edustanut temppeli.[1] Kaupungissa oli myös Serapiin temppeli;[2] sekä Artemis Efesialle omistettu kultti ja näin oletettavasti myös pyhäkkö, jota ei kuitenkaan ole löydetty. Piirtokirjoitusten perusteella Emporionissa oli kultit myös Poseidonille, Themiille ja nymfeille. Kaupungin lähiseudulta on löydetty pyhäkkö, joka on tulkittu omistetuksi Demeterille. Myös Palaiapoliin alueelta on löydetty temppelin jäänteet.[1]

Roomalaisella kaudella kaupunki kattoi kymmenen kertaa aikaisempaa suuremman alueen ja levisi yhä enemmän sisämaahan päin. Roomalaisen kauden kaupungista on löydetty muun muassa ajanlaskun alun tienoilla rakennetut kaupunginmuurit sekä forum ja stoa eli pylväshalli. Alueen muihin löytöihin lukeutuu useita hautausmaita.[2]

Kaupungista tehtyjä esinelöytöjä on arkeologisen alueen yhteydessä toimivassa Katalonia-Empúriesin arkeologisessa museossa sekä Barcelonan arkeologisessa museossa.[2]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i j Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”2 Emporion”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”EMPORION or Emporiae (La Escala or Ampurias) Gerona, Spain”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  3. a b c d e f Smith, William: ”Emporiae”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  4. Emporiae Pleiades. Viitattu 2.11.2020.
  5. Emporion (Iberia) 31 Empuries - Εμπόριον ToposText. Viitattu 2.11.2020.
  6. Strabon: Geografika 3.4.8.
  7. Titus Livius: Rooman synty 21.60–61, 26.19, 28.42, 34.9; Polybios: Historiai 3.76; Strabon: Geografika 3.159–160; Pomponius Mela: De situ orbis 2.6; Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.3.4; Klaudios Ptolemaios: Geografia 2.5.20; Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, sub voce Pseudo-Skylaks s. 1; Pseudo-Skymnos: Periodos 203; Silius Italicus: Punica 3.369, 15.176.

Aiheesta muuallaMuokkaa