Elysion
Elysion tai Elysionin kentät (m.kreik. Ἠλύσιον πεδίον, Ēlysion pedion, lat. Elysium) on kreikkalaisen mytologian onnela, jossa jumalten suosikit elävät kuolemattomina ja ikuisesti nuorina. Homeroksen mukaan Elysionin kentät sijaitsivat kaukana lännessä Okeanos-valtameren äärellä.[1] Myöhemmät kirjoittajat, esimerkiksi Vergilius, sijoittivat Elysionin Haadekseen.[2]
Homeros kuvaa Elysionia onnelliseksi maaksi, jossa ei ole lunta, ei kylmää eikä sadetta, ja jossa aina puhaltavat Zefyroksen lempeät tuulet. Siellä onnen suosimat sankarit elävät onnellisina, koskaan kuolematta, viisaan Rhadamanthys-kuninkaan vallan alla. Hesiodoksen ja Pindaroksen Elysion sijaitsee Onnellisten saarilla läntisellä valtamerellä. Tämä taru usein yhdistetään onnelliseen Atlantiksen saareen.[3]
Pariisin pääkatu Champs-Élysées ja Élysée-palatsi on nimetty Elysionin kenttien mukaan.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: Antiikin käsikirja. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
Viitteet muokkaa
- ↑ Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 241.
- ↑ Elysium Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Encyclopædia Britannica Inc.. Viitattu 20.6.2013. (englanniksi)
- ↑ Bulfinchm Thomas: Bulfinch's Mythology. Lee & Shepard, 1867. Teoksen verkkoversio (viitattu 17.10.2023). (englanniksi)