Avaa päävalikko
Elsa Arokallio.

Elsa Arokallio (18. elokuuta 1892 Kurkijoki[1]3. lokakuuta 1982 Helsinki[2]) oli suomalainen arkkitehti.[3]

Arokallion vanhemmat olivat kirkkoherra Gustaf Arokallio ja Elisabeth o.s. Parviainen. Elsa Arokallio kävi koulun isänsä tunteman Lucina Hagmanin Uudessa yhteiskoulussa, josta hän kirjoitti ylioppilaaksi 1910. Hän valmistui arkkitehdiksi 1919 Teknillisestä korkeakoulusta.[3]

Arokallio perusti toimiston miehensä Erkki Väänäsen (1894–1924) kanssa ja tämän kuoltua neljän avioliittovuoden jälkeen hoiti toimistoa yksin. Oman toimiston töiden ohella hän työskenteli puolustusministeriölle, jonka arkkitehtina piirsi muun muassa Kauhavan kasarmirakennukset (1933) ja esikuntarakennuksen rannikkotykistölle Lahdenpohjaan (1933). 1930-luvun töitä ovat Simpeleen kirkko yhdessä Elsi Borgin kanssa sekä Porin Suomalainen yhteislyseo.[3]

Arokallio siirtyi 1940 Viipurin kaupungin rakennustoimistoon, jossa hän teki yhteistyötä Martta Martikainen-Ypyän kanssa. Sotien jälkeen hän työskenteli Lahdessa arkkitehti Könösen kanssa ja suunnitteli Lahden omakotityyppitalot (1950) ja esimerkiksi Johanna-kodin (1953). Rakennushallituksessa Arokallio työskenteli 1953–1959 muun muassa Kokkolaan, Pietarsaareen, Tampereelle ja Varkauteen rakennettujen koulujen suunnittelutyössä. Suunnitelmissaan hän kiinnitti huomiota myös sisustukseen. Arokallion varhaisia töitä on Helsingin Kirkkokatu 6:ssa sijaitseva Tieteiden talo, joka valmistui 1925 Lisa Hagmanin Yksityisluokat-nimiselle koululle.[3]

LähteetMuokkaa

  1. Puranen, Irja: Suomen rakennushallinto 1811–1961: Matrikkeli, s. 475. Rakennushallitus, 1967.
  2. Mäkinen, Anne: ”Arokallio, Elsa (1892–1982)”, Suomen kansallisbiografia, osa 1, s. 388–389. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-442-8. Teoksen verkkoversio.
  3. a b c d Heikkilä, Hannu: Lisan koulusta Tieteiden taloksi. Tieteessä tapahtuu 7/1997, s. 5.

KirjallisuuttaMuokkaa

Tämä arkkitehtiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.