Elokuva Kiinassa

Kiinalainen ja kiinankielinen elokuva voidaan jakaa historiallisin perustein kolmeen pääosaan: Hongkong,[1] Manner-Kiina[2] ja Taiwan. Vuodesta 1949 lähtien viime aikoihin saakka manner-Kiinan elokuvateollisuus on ollut Kiinan kommunistisen puolueen valvonnassa ja hallinnassa. Edelleen joitain elokuvia saatetaan sensuroida tai kieltää kokonaan.[3][4][5] Sensuurikäsittelyn jälkeen julkaistavaksi hyväksyttyjä elokuvia ei useimmista muista maista poiketen ikäluokitella (Taiwanissa on ikäluokittelu[6]), joten kovaakin väkivaltaa, julmuutta tai vaikkapa kostoraiskauksia sisältäviä elokuvia pääsevät lapsetkin katsomaan, mitä sisällöllistä lähestymistä on perustellusti kritisoitu.[4]

Näyttelijä Tan Xinpei, "Battle of Dingjunshan", 1905

Valtaosa manner-Kiinan elokuvista on tehty mandariinikiinaksi. Hongkongissa valtakieli on kantoninkiina. Elokuvien tuonti Kiinaan on valtiollisen China Film Groupin tytäryhtiön China Film Import & Export Corporationin monopoli. Elokuvien vienti ja kaupallinen levittäminen ulkomaille on verrattain vapaata, myös Kiinassa kiellettyjen.

HistoriaMuokkaa

Ensimmäisen kerran elokuvaa esitetti Kiinassa Lumièrin edustaja 11. elokuuta 1896 Shanghaissa osana varieteenäytöstä. Ensimmäinen kiinalainen "elokuva" on Beijingin oopperan "Battle of Dingjunshanin" filmatisointi marraskuussa 1905, mutta varsinainen elokuvateolliisuus alkoi muotoutua vasta yli 10 vuotta myöhemmin. Jo tätä ennen yhdysvaltalainen sotakuvaaja Joseph Rosenthal tallensi boksarikapinaa elokuvamuotoon. 1910-luvun lopulla Kiinassa oli yksi elokuvateatteri kymmentä miljoonaa asukasta kohden.[2][7]

Kaupallisilla mittareilla arvioituna Kiinan elokuvateollisuus ja elokuvateatterien tarjonta on laajentunut voimakkaasti erityisesti 2000-luvulla. Kiinasta on muodostunut 2010-luvulla maailman toiseksi suurin elokuvateollisuuden markkina,[8] ja elokuvaesitysten kappalemäärällä mitattuna maailman suurin markkina.[9] Kun vielä vuonna 2004 kiinalaisten elokuvateatterien lipunmyynnin kokonaisarvo oli noin 1,5 miljardia juania, kohoasi lipunmyynti Manner-Kiinassa vuonna 2010 jo 10,17 miljardiin[8] sekä 2018 jo 60,98 miljardiin juaniin (8,87 mrd. USD). Kymmenestä Kiinan elokuvateatterien vuoden 2018 suosituimmasta elokuvasta neljä oli tuotettu Hollywoodissa ja loput olivat kiinalaisia. Kolme eniten myynyttä elokuvaa, joista kunkin lipunmyyntitulot ylittivät 3 miljardia juania, oli kaikki tuotettu Manner-Kiinassa.[10][11]

Vuonna 2019 Kiinan elokuvateattereihin myytiin noin 1,7 miljardia pääsylippua. Lipputulot ylsivät 9,2 miljardiin dollariin (64,3 mrd. juaniin), josta kiinalaisen elokuvatuotannon osuus oli 64 prosenttia. Kymmenen katsotuimman elokuvan joukkoon mahtui vain kaksi Hollywood-elokuvaa. Vuonna 2019 Kiinassa tuotettiin yhteensä 1 037 elokuvaa (2018: 1 082 elokuvaa). Vuoden 2019 loppuessa Kiinassa oli kaikkiaan 69 787 elokuvasalia (kasvua noin 15 % edellisvuodesta). [12]

LähteetMuokkaa

  1. Peter von Bagh: ”Hongkong”, teoksessa Elokuvan historia, 3. täydennetty painos, s. 645-648 (erit. vuodet 1975-1998). Otava, 2004. ISBN 951-1-19811-4. (suomeksi)
  2. a b Peter von Bagh: ”Kiina”, teoksessa Elokuvan historia, 3. täydennetty painos, s. 393-397 (vuoteen 1959 saakka) ja 640-644 (erit. vuodet 1975-1998). Otava, 2004. ISBN 951-1-19811-4. (suomeksi)
  3. Rudie Obias: 10 Movies That Were Banned in China 14.7.2016. mentalfloss.com. Viitattu 3.3.2020. (englanniksi)
  4. a b Clarence Tsui: China’s film censorship paradox: restricted content, unrestricted access 8.3.2017. South China Morning Post, scmp.com. Viitattu 3.3.2020. (englanniksi)
  5. Eduardo Baptista: China wants soft power. But censorship is stifling its film industry 21.3.2019. CNN, cnn.com. Viitattu 3.3.2020. (englanniksi)
  6. Regulations Governing the Classification of Motion Pictures and Trailers and the Use of advertisements and promotional materials for a motion picture 16.10.2015. moj.gov.tw. Viitattu 3.3.2020. (englanniksi)
  7. Martin Geiselmann: Chinese Film History - A Short Introduction (pdf) The University of Vienna - Sinologie Program. 2006. (englanniksi)
  8. a b Bai Shi: Hollywood Takes a Hit 2.9.2014. EntGroup Inc. Beijing, entgroup.cn. Viitattu 7.1.2018. (englanniksi)
  9. Patrick Brzeski: China Says It Has Passed U.S. as Country With Most Movie Screens 20.12.2016. The Hollywood Reporter, hollywoodreporter.com. Viitattu 7.1.2018. (englanniksi)
  10. Elaine Yau: 2018 in review: The top 10 films at the Chinese box office, and the five biggest flops, in 2018 31.12.2018 & 1.1.2019. South China Morning Post, scmp.com. Viitattu 7.1.2018. (englanniksi)
  11. Rebecca Davis: China Box Office Growth Slows to 9% in 2018, Hits $8.9 Billion 2.1.2019. Variety, variety.com. Viitattu 7.1.2019. (englanniksi)
  12. Rebecca Davis: China’s Box Office Hit New Heights in 2019, as Hollywood’s Share Shrank 2.1.2020. Variety, variety.com. Viitattu 20.2.2020. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Early Film Culture in Hong Kong, Taiwan, and Republican China : Kaleidoscopic Histories. The University of Michigan Press, 2018. ISBN 9780472073726.
  • Xiao, Ying: China in the Mix : Cinema, Sound, and Popular Culture in the Age of Globalisation. University Press of Mississippi, 2017. ISBN 9781496823472.
Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.