Elieser Kaila
Elieser (Elpiö) Kaila (vuoteen 1902 Johansson, 29. lokakuuta 1885 Pirkkala – 7. syyskuuta 1938 Korpilahti) oli suomalainen oikeustieteilijä, joka toimi Helsingin yliopiston roomalaisen ja kansainvälisen yksityisoikeuden sekä oikeusensyklopedian professorina vuosina 1929–1938 ja Suomen oikeusministerinä vuosina 1929–1930. Kailaa on pidetty ensimmäisenä modernina suomalaisena oikeusteoreetikkona.[1]
| Elieser Kaila | |
|---|---|
| Suomen oikeusministeri | |
|
Kallion III hallitus
16.8.1929–4.7.1930 |
|
| Edeltäjä | Oiva Huttunen |
| Seuraaja | Karl Söderholm |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 29. lokakuuta 1885 Pirkkala |
| Kuollut | 7. syyskuuta 1938 (52 vuotta) Korpilahti |
| Tiedot | |
| Puolue | Maalaisliitto |
Elämä ja ura muokkaa
Kailan vanhemmat olivat sahanomistaja Elieser Johansson ja Beda Fredrika Köhlin. Hän valmistui ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta vuonna 1903 ja opiskeli oikeustiedettä Helsingin yliopistossa, josta hän valmistui molempain oikeuksien kandidaatiksi vuonna 1910. Kaila suoritti jatko-opintoja Englannissa, Venäjällä ja Saksassa, ja sai varatuomarin arvon vuonna 1917.[2] Hän väitteli tohtoriksi vuonna 1924 väitöskirjallaan Oikeuslogiikka I: Muodollinen oikeuslauseoppi, joka oli alan ensimmäinen väitöskirja Suomessa[3][1].
Kaila toimi Helsingin yliopistossa lainopin ensyklopedian dosenttina vuonna 1925 ja roomalaisen ja kansainvälisen yksityisoikeuden sekä oikeusensyklopedian professorina ensin virkaa tekevänä vuosina 1926–1929 ja sitten vakinaisena vuosina 1929–1938.[2][4] Hän toimi myös Yhteiskunnallisen korkeakoulun yksityis- ja talousoikeuden opettajana vuosina 1926–1938 ja vararehtorina 1928–1932.[2][5]
Kaila oli eduskunnan perustuslakivaliokunnan sihteeri vuosina 1924–1929 ja oikeusasiamiehen sihteeri vuosina 1924–1925. Hän toimi oikeusministerinä Kyösti Kallion III hallituksessa vuosina 1929–1930. Oikeusministerinä hän muun muassa valmistutti kommunismin vastaiset lakiesitykset ja herätti huomiota korkeimman oikeuden suomalaistamisvaatimuksillaan.[2]
Kaila, joka kuului Maalaisliittoon, oli poliittiselta kannaltaan erittäin suomenmielinen ja kiinnostui elämänsä lopulla myös kansallissosialismista. Hän osallistui yliopiston suomalaistamista koskevaan keskusteluun ja muutenkin kieliriitoihin. Esimerkiksi vuonna 1932 hän esitti, että oikeustieteellisen tiedekunnan ei tulisi hyväksyä kurssikirjoiksi sellaisia teoksia, joissa käytetään nimitysten finne ja finsk sijasta nimityksiä finländare ja finländsk, joita Kailan mukaan oli ryhtynyt käyttämään ruotsinkielinen sivistyneistö korostaakseen kansan kahtiajakoa[6]. Kaila toimi Suomalaisuuden liiton puheenjohtajana 1928–1929.[2]
Kailan tuotanto jäi melko tuntemattomaksi johtuen sen teoreettisuudesta ja vaikeaselkoisuudestaan. Väitöskirjassaan, joka perustui saksalaiseen oikeusteoriaan, Kaila pyrki selventämään oikeuselämässä käytettyjä loogisia konstruktioita. Hän määritteli oikeudellisen tulkintaopin tehtäväksi oikeudellisen ratkaisun ylälauseen eli sovellettavan normin muotoilun ja piti hyväksyttänä sitä, että tuomari turvautuu ratkaisutoiminnassa tarvittaessa subjektiiviseen harkintaansa. Kaila ei koskaan saanut julkaistuksi väitöskirjansa suunniteltua toista osaa taloudellisten esteiden ja myöhemminen heikentyneen terveytensä johdosta. Hänen muihin kirjoituksiinsa kuuluvat Siviilioikeudellisen ennakkoturvaamismenettelyn käsite, kehitys ja pääperiaatteet roomalaisessa oikeudessa (1926), L'unité foncière en droit romain (1927), Esineoikeus I–II (1932), Yksityisoikeuden pääkohdat (1937) ja useita oikeusteoreettisia artikkeleita. Häneltä jäivät keskeneräisiksi myös esineoikeuden oppikirja ja tutkimuksia kansainvälisestä yksityisoikeudesta.[2][3][7]
Kailan puoliso vuodesta 1917 oli Riikka Liukkonen.[2]
Teokset muokkaa
- Oikeuslogiikka osa 1: Muodollinen oikeuslauseoppi, väitöskirja. 1924
- Ennakkoturvaamismenettelyn käsitteestä. 1925
- Siviilioikeudellisen ennakkoturvaamismenettelyn käsite, kehitys ja pääperiaatteet roomalaisessa oikeudessa. WSOY 1926
- Sancitiivioppi varhaisemmassa roomalaisessa oikeudessa. 1927
- Tohtori El. Kailan luentoja yksityisoikeudesta. 1927
- Tohtori El. Kailan luentoja velvoite- ja kauppaoikeudesta. 1928
- L’unité foncière en droit romain : exposé récapitulatif et critique. E. de Boccard, Pariisi 1927
- Professori Elpiö Kailan luennot esineoikeudesta. Osa I : Omistusoikeus. 1932
- Ehdotus uudeksi yliopistolainsäädännöksi / toimituskunta: Pentti Eskola, Elpiö Kaila ja V. A. Heiskanen. 1933
- Professori Elpiö Kailan luennot esineoikeudesta. Osa II : Rajoitetut esineoikeudet. 1936
- Yksityisoikeuden pääkohdat. 1937
- Näkökohtia subjektillisesta oikeudesta. 1938
Lähteet muokkaa
- Kangas, Urpo (toim.): Oikeustiede Suomessa 1900–2000. Juva: WSOY, 1998.
- Lindroos-Hovinheimo, Susanna: Oikeuden rajoilla. Helsinki: Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, 2014.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Lindroos-Hovinheimo 2014, s. 123.
- ↑ a b c d e f g Sundström, Mia: Kaila, Elieser (1885 – 1938) Kansallisbiografia. 4.5.2001. Viitattu 5.11.2023.
- ↑ a b Kangas (toim.) 1998, s. 178.
- ↑ Kangas (toim.) 1998, s. 420.
- ↑ Kangas (toim.) 1998, s. 95.
- ↑ Kangas (toim.) 1998, s. 50.
- ↑ Lindroos-Hovinheimo 2014, s. 123–124.
| Edeltäjä: Oiva Huttunen |
Suomen oikeusministeri 1929−1930 |
Seuraaja: Karl Söderholm |