Avaa päävalikko
Tämä artikkeli kertoo suomalaisesta insinööritoimistosta. Ekono on myös Walmartin omistama chileläinen supermarketketju.
Ekono-logo.png

Ekono eli Energiataloudellinen yhdistys (ETY) oli suomalainen, vuonna 1911 perustettu järjestö ja myöhemmin insinöörisuunnitteluun ja konsultointiin erikoistunut yritysryhmä, joka ajautui konkurssiin Suomen 1990-luvun alun lamassa 1993.[1] Ekono oli merkittävä tekijä Suomen energiantuotannon ja energiaintensiivisten teollisuusalojen prosessien suunnittelijana.

HistoriaaMuokkaa

Voima- ja polttoainetaloudellinen yhdistys Ekono perustettiin 1911.[2][3] 1950-luvulla Ekono oli Suomessa ylivoimaisesti suurin lämpö- ja saniteettiteknillinen suunnittelutoimisto. Se julkaisi myös monia LVI-tekniikkaan liittyviä ammattikirjoja.[4] Ekono oli vahvasti mukana myös Suomen ensimmäisissä ydinvoimalahankkeissa. Ekonon edustajat Uolevi Luoto, Tapio Eurola ja Eric Westerberg olivat Suomen Atomiteknillisen Seuran perustajajäseniä.[5]

1990-luvun alussa insinööritoimistot Pöyry ja Ekono yhdistivät toimintojaan. Pöyry osti Energia-Ekono Oy:n[6], jolloin Ekonoon jäi vain energia- ja rakennuskonsultointi. Kun Ekono meni konkurssiin toukokuussa 1993, työttömäksi jäi 760 ihmistä.[7] Ekono-konsernin yhtiöistä emoyhtiön konkurssilta säästyivät ainakin Air-ix[8] ja CTS Engineering, alun perin Teollisuussuunnittelu Oy[9].

Muita Ekonoon eri vaiheissa kuuluneita yhtiöitä olivat vesivoimaan ja vesirakentamiseen erikoistunut Consulting Neuvotteleva Insinööritoimisto Oy vuosina 1943–1972[10] ja Rastorin vuonna 1963 perustama rakennuttajakonsulttiyritys Terasto Oy[11].

HenkilöitäMuokkaa

Ekonon toimitusjohtajana 1960-luvun puolestavälistä 1980-luvun puoleenväliin toimi Sven-Olof Hultin[12]. Hänen edeltäjänsä oli professori Harald Frilund.[13] Vuosina 1962–1975 Ekonon hallituksen puheenjohtajana toimi Jacob von Julin nuorempi[14]. 1950-luvulta 1970-luvun loppuun Ekonon hallituksessa istuivat eri aikoina myös muiden muassa professori Bernhard Wuolle, vuorineuvos Karl Erik Ekholm, vuorineuvos Åke Gartz, yli-insinööri Voitto V. Kolho, kaupunginjohtaja Ruben Granqvist, vuorineuvos Juuso Walden, vuorineuvos Heikki Lehtonen, vuorineuvos Paavo Honkajuuri, vuorineuvos Aulis O. Kairamo, vuorineuvos Sven-Erik Rosenlew, vuorineuvos Åke Kihlman, pääjohtaja Bengt Rehbinder, vuorineuvos Pentti Halle, apulaiskaupunginjohtaja Hjalmar Krogius, vuorineuvos Wolter Westerholm, vuorineuvos Petri Bryk, vuorineuvos Mikko Tähtinen, vuorineuvos Björn Westerlund, vuorineuvos Johan Nykopp, apulaiskaupunginjohtaja Gunnar Smeds, vuorineuvos Kurt Swanljung, vuorineuvos Lars Mikander, vuorineuvos Nils Gustav Grotenfelt, toimitusjohtaja Lars Hannunkari, vuorineuvos Pentti Alajoki, vuorineuvos Kari Kairamo, ministeri Olavi J. Mattila, vuorineuvos Jouko Sere, vuorineuvos Pentti Rautalahti, vuorineuvos Jaakko Ihamuotila, diplomi-insinööri Heikki Niemiaho ja vuorineuvos Ebbe Sommar.[15]

Ekono-nimi nykyäänMuokkaa

Yhdysvaltojen Washingtonin osavaltiossa toimii yhä suomalaiseen Duoplan-konserniin kuuluva Ekono Inc., energiantuotannon ja metsäteollisuuden konsultoija.[16] 1990-luvun alun yrityskaupan jäljiltä Pöyry Finland Oy:llä on hallussaan aputoiminimet Electrowatt-Ekono, Energia-Ekono, Rakennus-Ekono ja Ekono Energy.[17]

LähteetMuokkaa

  • Poutanen, Lauri: Ankaraa kilpailua, säteilevää ystävyyttä. Verkostotutkimuksellinen näkökulma Suomen ydinvoima-alan kansallisiin henkilöverkostoihin ja sidosryhmiin 1950–1975. Historian pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto, 2014. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.5.2017).

ViitteetMuokkaa

  1. Iivonen, Jyrki: Ekono meni konkurssiin Toimitusjohtaja Pekka Rantala: "Kiinteistöihin tämä homma kaatui." Helsingin Sanomat 18.5.1993. Viitattu 22.5.2017.
  2. Poutanen 2014, s. ii.
  3. Niini, E. M.: Suurmestarin muisteloita. Tuottavuusmiesten kilta 1944–1964. Pohjanmaan Tuottavuusyhdistys ry. Viitattu 22.5.2017.
  4. Insinööritoimisto Olof Granlund Antti Oksanen aloittaa toimintansa, ote teoksesta Insinööritoimisto Olof Granlund Oy: suomalaista talotekniikan suunnittelua ja konsultointia vuodesta 1960, teksti Reijo Hänninen, Markku Jokela ja Harri Aavaharjus, Insinööritoimisto Olof Granlund Oy, 2010, s. 33. Viitattu 22.5.2017.
  5. Poutanen 2014 s. 12, 41.
  6. Pöyryn historia, Pöyry. Viitattu 22.5.2017.
  7. Mölsä, Seppo: Vientijulkaisut ja rajut henkilöstövähennykset nostivat Rakennuslehden 1990-luvun lamasta, Rakennuslehti 10.06.2016. Viitattu 22.5.2017.
  8. Säntti, Hanna: Bisnestä surun varjossa, Talouselämä 11.6.2004. Viitattu 22.5.2017.
  9. Salo, Irmeli: [CTS Engineering ruotsalaisille CTS Engineering ruotsalaisille], Yrityskaupat, Talouselämä 29.3.2004. Viitattu 22.5.2017.
  10. Konsulterande Ingeniörsbyrån Ab - Neuvotteleva Insinööritoimisto Oy, Pörssitieto-sivusto. Viitattu 22.5.2017.
  11. Rastorin tarina, Rastor. Viitattu 22.5.2017.
  12. Roos, Ulf: Elämä energian ja purjeiden parissa. Helsingin Sanomat, 17.9.2013, s. B12.
  13. Poutanen 2014 s. 61.
  14. Julin, Jacob von hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
  15. Poutanen 2014, liite 3.
  16. Ekono, A Duoplan Company, Ekono.com. Viitattu 22.5.2017.
  17. Pöyry Finland Oy, Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä. Haettu 22.5.2017.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Valkeapää, Risto. Voiman tunnosta harmin laaksoon : Energiataloudellinen yhdistys ETY eli miehen iän. Helsinki: Energiafoorumi, 1996. ISBN 951-97454-0-8.
  • Voima- ja polttoainetaloutta 1911-1961. Voima- ja polttoainetaloudellinen yhdistys EKONO 1961.