Avaa päävalikko

Eit, Eip, Ep ja Ein

Tämä artikkeli käsittelee junavaunuja. Lyhenne EIT viittaa myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

Eit, Eip ja Ein ovat VR:n antamat sarjatunnukset vuosina 19611985 valmistetuille teräskorisille pikajunavaunuille. Näistä niin sanotuista sinisistä vaunuista 11 ensimmäistä (23000–23010) valmisti saksalainen Esslingen, ja loput valmisti VR Pasilan konepaja. Esslingenin valmistamat 11 vaunua yhdessä alkupään CEit-vaunujen kanssa olivat ensimmäiset teräskoriset pikajunavaunut Suomessa. Kaikkia vaunuja on käytetty aikojen kuluessa niin pikajunissa, erikoispikajunissa kuin taajamajunissakin. Lähiliikenteeseen ne eivät sovellu eteistilojen ahtauden ja pienten ovien takia.

Eit, Eip, Ep, Ein
Vanhan sarjan Eit-vaunu
Vanhan sarjan Eit-vaunu
Perustiedot
Tyyppi II-luokan pikajunavaunu
Liikennöitsijä VR-Yhtymä
Valmistaja Esslingen, VR Pasilan konepaja
Lukumäärä 274
Valmistusvuodet 19611985
Museoitu Eit 23002 ja 23114 Ep 23256 Ein 23232
Numerointi 23000–23273
Istumapaikkoja 76 (Eip ja Ep), 80 (Ein ja Eit)
Tekniset tiedot
Huippunopeus 120 – 160 km/h
Paino 40 – 45,1 t
Pituus 26 400 mm
Leveys 3 066 mm
Korkeus 4 130 mm
Pyörästön pituus 2 500 + 19 000 mm
Telit Minden-Deutz
Ein-vaunu sisältä.
Ein-vaunu sisältä.

Kaikkien vaunujen sarjamerkinnäksi tuli aluksi Eit. Sarjamerkinnässä E tarkoitti 2-luokkaa, i avo-osastollista vaunua ja t teräsvaunua. Kaikissa vaunuissa oli tupakointiosasto. 1990-luvun puolivälissä muutettiin suurin osa Eit-vaunuista sarjoihin Eip ja Ein. Tällöin Ein-vaunusta tuli normaali 2-luokan päivävaunu; litteran viimeinen kirjain n merkitsee "vain tupakoimattomille". Eip-vaunuihin tehtiin lemmikkieläinosasto; litteran viimeinen kirjain tarkoittaa pieneläinosastoa. Ne vaunut, joihin ei tehty muutoksia, säilyttivät vanhan Eit-sarjamerkintänsä. Tosin viimeinen kirjain t sai nyt uuden merkityksen; se tarkoitti tupakointiosastoa. Ein- ja Eip-vaunuihin ei nimittäin tehty tupakointimahdollisuutta, ja niinpä ainoastaan Eit-vaunussa saattoi tupakoida. Vaunujen litteramuutosten yhteydessä numerointi säilyi ennallaan. Vuonna 2012 yhdeksän Ein-vaunua muutettiin sarjaan Ep. Ep-vaunut eivät poikkea Eip-vaunuista lainkaan.

Vaunut voidaan rakennusvuoden perusteella jakaa uuteen ja vanhaan sarjaan. Vanha sarja käsitti vaunut 23000–23126, ja niitä rakennettiin vuosina 19611975. Vanhan sarjan vaunut tunnistaa helpoiten niiden sileästä katosta: siinä ei ole kattojäykisteitä. Uusi sarja käsittää vuosina 19771985 rakennetut vaunut 23127–23273. Uusissa vaunuissa on kattojäykisteet. Viimeiset vanhan sarjan vaunut poistettiin käytöstä syksyllä 2006. Osa vaunuista on muutettu 160 km/h nopeudelle soveltuviksi. Jotkut vaunut on muutettu Eity- ja Einy-vaunuiksi. Niitä käytettiin Sibelius-junassa ja niihin on tehty Venäjän liikenteen vaatimia muutoksia.

Kaksi Eit-vaunua, numerot 23002 ja 23114, ovat museoituina Haapamäellä. Näistä 23114 on ajokunnossa, mutta 23002 on erittäin huonossa kunnossa. Lisäksi 23104 on Kihniön ratapihalla Haapamäki-Pori -radan varrella. Osa vanhoista Eit-vaunuista on myös siirretty puolustusvoimien käyttöön ja muutettu sarjaan Ems.

Ein 23232 ja Ep 23256 ovat museoituina Keitele-museossa Suolahdella.

Teknisiä tietojaMuokkaa

  • Pituus: 26,4 metriä
  • Leveys: 3,066 metriä
  • Korkeus 4,13 metriä
  • Paino: tyhjänä 40–45 t
  • Telit: Minden-Deutz
  • Suurin rakenteellinen nopeus: 140 km/h (muutostöiden jälkeen 160 km/h, 23000-23011 120 km/h)
  • Istumapaikkoja: 80 (Ein ja Eit), 76 (Eip ja Ep)
  • Käyttöalue: pikajunat, taajamajunat
  • Lemmikkieläinosasto: Eip- ja Ep-vaunussa
  • Tupakointimahdollisuus: Eit-vaunussa
  • Hylätty: Kaikki Eit-, Eip-, Ep- ja Ein-vaunut
  • Museoitu: Eit 23114 ja Eit 23002 (Haapamäen museoveturiyhdistys)
  • Museoitu Ep 23256 ja Ein 23232 Keitele-museo Suolahti

Valmistusvuodet (numerot)Muokkaa

Vanha sarjaMuokkaa

Uusi sarjaMuokkaa

  • 1977 (23127–23134)
  • 1978 (23135–23161)
  • 1980 (23162–23165)
  • 1981 (23166–23187)
  • 1982 (23188–23204, 23214–23228)
  • 1983 (23205–23213, 23229–23252)
  • 1984 (23253–23267)
  • 1985 (23268–23273)

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa