Einar Sundström
Einar Ossian Sundström (14. huhtikuuta 1899 Varkaus – 3. helmikuuta 1974 Helsinki) oli Yleisradion pääjohtajana 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa.
Einar Sundström tuli ylioppilaaksi vuonna 1918 ja valmistui ekonomiksi Helsingin kauppakorkeakoulusta vuonna 1921.
Sundström toimi Yleisradion konttoripäällikkönä vuosina 1926−1944, henkilökunnan päällikkönä 1941–1944, talousjohtajana vuosina 1944−1949[1] ja pääjohtajana Hella Wuolijoen syrjäyttämisen jälkeen vuosina 1949–1964. Kiinnostukseltaan Sundström oli ennen kaikkea talousmies, eikä hän ollut juuri kiinnostunut ohjelmista eikä ohjelmapolitiikasta. Sundström ei tuntenut poliitikkoja eikä hänellä siten ollut kontakteja poliittisiin piireihin. Niinpä hän jättikin Yleisradion ohjelmatoiminnan ohjelmajohtaja Jussi Koskiluoman hoidettavaksi.
Sundströmin ja Koskiluoman aikana Yleisradio pyrki tietoisesti välttämään keskustelua aiheuttavia kannanottoja eikä myöskään kevyen musiikin esittämistä radiossa suosittu. On arveltu, että Hella Wuolijoen syrjäyttäjät halusivat hänen seuraajakseen harmittoman pääjohtajan, jollainen Sundströmistä poliittisesti sitoutumattomana tulikin. Monen mielestä Yleisradion johtokunnan todellinen vahva mies oli silloinen pääjohtajan varamies, sosialidemokraatti Onni Toivonen, joka toimi myös Suomen viimeisenä kansanhuoltoministerinä vuosina 1948–1950. Historioitsija Raimo Salokangas on luonnehtinut Yleisradiota Sundströmin pääjohtajakaudella "yhteiskunnan sivulliseksi".
Yleisradio lähti myös hyvin hitaasti kehittämään televisiolähetyksiä. Toukokuussa 1955 Sundström totesi, että asiassa tulee ”kiiruhtaa hitaasti” ja ”antaa meitä varakkaampien maiden maksaa ne oppirahat, joita näköradiotoiminta vielä kaikkialla nielee”. Niinpä Yleisradio aloitti omat televisiolähetyskokeilunsa vasta keväällä 1957, ja säännölliset televisiolähetykset alkoivat 1. tammikuuta 1958. Vakaviin talousvaikeuksiin ajautunut Tesvisio yhdistettiin Yleisradioon ja muutettiin TV-ohjelma 2:ksi aivan Sundströmin pääjohtajakauden lopulla.
Sundström oli Euroopan yleisradioliiton hallintoneuvoston jäsen vuosina 1954−1964 ja järjestön varapresidentti vuosina 1959−1964.
Einar Sundströmin erikoisharrasteena oli shakki.
Lähteet
muokkaa- Hannu Salmi: Televisio ”pyhäkoulujen kilpailija” vai ”kokoava keskipiste” [vanhentunut linkki]
- Kuka kukin oli 1900−1961, Otava 1961, Helsinki.
- Raimo Salokangas: Aikansa oloinen: Yleisradio 1949–1996, s. 13–15. Helsinki: Yleisradio, 1996. ISBN 951-43-0714-3.
Viitteet
muokkaa- ↑ Kilpi, Kalevi: ”Kuka kukin on Yleisradiossa”, Mitä Missä Milloin 1951, s. 318. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
Aiheesta muualla
muokkaaPääjohtajat: | Hjalmar Woldemar Walldén (1944–1945) • Hella Wuolijoki (1945–1949) • Einar Sundström (1950–1964) • Eino S. Repo (1965–1969) • Erkki Raatikainen (1970–1979) • Sakari Kiuru (1980–1989) • Reino Paasilinna (1990–1994) |
---|---|
Toimitusjohtajat: | L. M. Viherjuuri (1926–1927) • Yrjö Koskelainen (1927) • Armas Deinert (1927) • Hjalmar Woldemar Walldén (1927–1944) • Arne Wessberg (1994–2005) • Mikael Jungner (2005–2010) • Lauri Kivinen (2010–2018) • Merja Ylä-Anttila (2018–) |