Tämä artikkeli käsittelee pappia. Jalkapalloilija Eetu Rissasesta on eri artikkeli.

Eetu Rissanen (30. elokuuta 1906 Kuopion maalaiskunta[1]22. heinäkuuta 1999 Pieksämäki[2]) oli pappi, kirkkoneuvos ja kristillinen kirjailija.

Eetu Rissanen

Henkilöhistoria muokkaa

Eetu Rissasen vanhemmat olivat työmies Petter Rissanen ja Johanna Venäläinen ja puoliso vuodesta 1936 Aili Marjatta Häkkinen. Rissanen tuli ylioppilaaksi Savonlinnan lyseosta 1934, vihittiin papiksi 1937 ja suoritti teologian kandidaatin tutkinnon 1946 ja lisensiaatin tutkinnon 1958. Teologian tohtoriksi hän väitteli 1959. Rissanen oli Varkaudessa kirkkoherran apulainen 1937–1939 ja kappalainen 1947–1952. Kuopion tuomiokapitulin notaari hän oli 1939–1947 ja asessori 1948–1952. Rissanen oli Pieksämäen kirkkoherra 1952–1954 ja Kuopion tuomiorovasti 1958–1962. Kirkkoneuvoksena hän toimi 1955–1958 ja 1963–1972.[1][2]

Julkaisuja muokkaa

  • Piirteitä Paavalin ihmiskäsitylsestä: synodaalikirjoitus Kuopion hiippakunnan pappeinkokoukseen 1942, 1942
  • Kristillinen palvelu N. L. von Zinzendorfin teologiassa, 1959 (väitöskirja)
  • Olisiko kirkkomme yhteistä hallintoa muutettava – erityisesti taloushallintoa silmällä pitäen?, 1960
  • Hyvän tahdon mieli toiminnan ja kehityksen perustana, 1962
  • Minä olen tie, 1964
  • Nostakaa päänne: Rohkaisun sana seurakunnan luottamushenkilöille ja muille seurakuntalaisille, 1967
  • Kirkon herrat, 1984

Lähteet muokkaa

  1. a b Pentti Huovinen, L. Arvi P. Poijärvi, Keijo Virtanen (toim.): Kuka kukin on 1970, s. 856–857. Helsinki: Otava, 1970.
  2. a b Kirkkoneuvos Eetu Rissanen. Enkeli pelasti kirkolle uutteran palvelijan. HS Muistot, 22.8.1999. (Viitattu 12.10.2019)