Wikipedia

Eero Rekola

suomalainen journalisti ja poliitikko

Eero Tauno Arvid Rekola (7. toukokuuta 1897 Virrat – 3. kesäkuuta 1970 Tampere) oli suomalainen toimittaja ja Lapuan liikkeen aktivisti, joka asui Tampereella.

Rekola otti vänrikkinä osaa Viron vapaussotaan ja vääpelinä Aunuksen retkeen.[1] Rekola toimi Aamulehden toimitussihteerinä, ja hän oli myös Vapaussodan Rintamamiesliiton sihteeri.[2] Vuonna 1930 Rekola oli mukana lapualaisten 18. heinäkuuta suorittamassa eduskunnan varapuhemiehen, pormestari Väinö Hakkilan muilutuksessa. Rekola ja Vapaussodan Rintamamiesliiton puheenjohtaja Eino Haarla värväsivät muilutuksen viisi tekijää, joita johti jääkärikapteeni Arvi Kalsta.[3][4] Jatkosodan aikana Rekola toimi Rintamamies-lehden päätoimittajana.[5]

Eero Rekola oli naimisissa kansakoulunopettaja Helmi Ollilan kanssa. Runoilija Mirkka Rekola oli heidän tyttärensä.[6]

Rekola kirjoitti ainoan romaaninsa Kahden vaiheilla salanimellä Arvi Kyrö.[7]

Teoksia muokkaa

  • Tampereen seudun rintamamiesyhdistys 1929–1944. Toimittanut Eero Rekola. Tampere 1944.
  • Arkki-weisu: Runo Söörnäisistä eli surullinen kertomus neito Katariina Suuresta ja munsööri Bel-Amista ynnä Wanhan kartanon Diana-neitseestä. Lauletaan 1.6.1946 Fennian krouvissa Helsingin kaupungissa samalla nuotilla kuin tunnettu kanallisballadi [sic] "Rosvo-Roope". 1946. (4 sivua.)
  • Koulu kalterien takana: Riihimäen ammattikoulun perustaminen ja alkuvaiheet. Helsinki 1949.

Nimimerkillä Arvi Kyrö

  • Kahden vaiheilla: Avioliittoromaani. Helsinki: Tammi, 1951.

     Ylennykset ja kunniamerkit     

Ylennykset Kunniamerkit
  • Res. Vänrikki 30.4.1940
  • Luutnantti 22.2.1942
  

 

    
  • Vapaudenristi 3. lk. miekkojen kera
  • Vapaudenristi 3. lk. miekkojen kera
  • Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera
  • Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera
  • Suomen Leijonan 1. lk. ritarimerkki
  • Vapaudenmitali 2. lk.
  • Vapaussodan muistomitali solkineen
  • Talvisodan muistomitali
  • Jatkosodan muistomitali
  • Heimosotaristi
  • Tampereen valloituksen muistomitali
  • Vilppulan risti
  • Väestönsuojelun ansiomitali 2. lk soljen kanssa
  • Kainuun risti
  • Rukajärven suunnan muistoristi
  • Prikaati K:n muistoristi
  • Aunuksen muistomitali
  • Viron vapaudenristi
  • Viron vapaudenmitali
  • Latvian vapaussodan muistomitali
  • Vapaussodan rintamamiesliiton risti
  • Saksan Kotkan ritarikunnan 3. lk. ansioristi
  • Suomalaisten SS-miesten muistomitali
  • Talonpoikaismarssin muistomitali
  • Sininen risti

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Roselius, Aapo & Silvennoinen, Oula: Villi itä. Suomen heimosodat ja Itä-Euroopan murros 1918-1921, s. 39-40. Tammi, 2019. ISBN 978-951-31-7549-8.
  2. ↑ Tamperelainen, (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 8.2.2014
  3. ↑ Aamulehti.fi, (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 8.2.2014
  4. ↑ Koskesta voimaa, viitattu 30.3.2020
  5. ↑ Swanström, André: Hakaristin ritarit. Suomalaiset SS-miehet, politiikka, uskonto ja sotarikokset, s. 389. Atena, 2018. ISBN 978-952-300-449-8.
  6. ↑ Kuka kukin on 1978, Hakusana: Rekola, Mirkka, viitattu 8.2.2014 (Internet Archive)
  7. ↑ Eero Rekola, Kirjasampo.fi, viitattu 8.2.2014
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Eero_Rekola&oldid=22181198”