Avaa päävalikko

Eero Aaku (12. heinäkuuta 1898 Loimaa8. huhtikuuta 1959 Helsinki) oli suomalainen pankkiylitarkastaja.[1]

Aaku syntyi maanviljelijäperheeseen ja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1918. Hän suoritti vuonna 1921 korkeakoulun päästötutkinnon, joka vastasi myöhempää ekonomin tutkintoa. Aaku työskenteli Osuuskassojen Keskus Oy:n tilasto-osaston hoitajana vuosina 1921−1927 ja opiskeli työn ohessa valmistuen kauppatieteiden kandidaatiksi 1927 Helsingin kauppakorkeakoulusta.[1]

Suomessa säädettiin vuonna 1922 laki pankkiyhtiön toiminnan valvonnasta, minkä seurauksena valtiovarainministeriön alaisuuteen luotiin pankkitoimintaa valvova pankkitarkastusvirasto. Aaku työskenteli taloudellisena pankkitarkastajana vuosina 1927–1953, minkä jälkeen hänestä tuli pankkitarkastusviraston päällikkö virkanimikkeellä pankkiylitarkastaja.[1]

Aaku kirjoitti kaksi tutkimusta suomalaisesta liikepankkijärjestelmästä. 1930-luvun pulakausi aiheutti pankeille ongelmia, joiden myötä Aaku tarkasteli liikepankkien tuloksia ja julkaisi vuonna 1937 suppean tutkimuksen Liikepankkien voitot ja tappiot vuosina 1862–1935. Vuonna 1957 ilmestyi laajempi 300-sivuinen teos suomalaisen liikepankkilaitoksen historiasta, joskin vain Suomen Pankkiyhdistyksen rahoittamana monisteena.[1]

Aaku palveli talvi- ja jatkosodassa komppanian päällikkönä. Hän oli reservin kapteeni (1940).[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e Vihola, Teppo: Aaku, Eero (1898 - 1959) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 14.6.2002. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 25.3.2016.