Eerik Juhananpoika Vaasa

ruotsalainen valtaneuvos

Eerik Juhananpoika Vaasa, (ruots. Erik Johansson Vasa) (14708. marraskuuta 1520) oli ruotsalainen valtaneuvos, joka tunnetaan kuitenkin parhaiten Kustaa Vaasan isänä. Eerik Vaasan vanhemmat olivat Juhana Kristerinpoika Vaasa ja Birgitta Kustaantytär Sture. Eerikin äiti oli Sten Sture vanhemman sisar.

Eerik Juhananpoika Vaasa

Eerik meni oletettavasti 1490-luvun loppupuolella naimisiin Cecilia Maununtytär Ekan kanssa, ja sai hänen kanssaan kahdeksan[1] lasta.[2]

Eerik mestattiin 8. marraskuuta 1520 Tukholman verilöylyssä, kun taas hänen vaimonsa ja tyttärensä Margareta, Märta ja Emerentia vangittiin.[3]

LapsetMuokkaa

Eerik Vaasa sai vaimonsa Cecilia Ekan kanssa kahdeksan lasta, joista Märta ja Emerentia olivat kaksoissiskot.[1] Hänellä saattoi myös olla avioton poika nimeltä Martin tai Mårten Knutsson Munk, joka toimi Tukholman kuninkaanlinnan kirjurina ja joka teloitettiin vuonna 1537 maanpetoksesta syytettynä.[4]

Cecilia Ekan kanssa:

  1. Kustaa (12. toukokuuta 1496 – 29. syyskuuta 1560), sittemmin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa
  2. Margareta (1497 – 31. joulukuuta 1536, Tallinna), kahdesti naimisissa[4]
  3. Johan (1499 – kuoli sairauteen[4])
  4. Magnus (s. 1501 – k. sairauteen ennen vuotta 1529[4])
  5. Anna (1503–1516[3]), nunna[3] tai ainakin kuoli Vadstenan luostarissa[4]
  6. Birgitta (1505 – kuoli nuorena[4])
  7. Emerentia (1507–1522)
  8. Märta (1507–1522)

Mahdollisesti avioliiton ulkopuolisesta suhteesta:

  1. Mårten Knutsson Munk (k. 1537)

Jotkin lähteet mainitsevat Magnusin kuolinvuodeksi 1529, mutta Gillingstamin mukaan se ei voi pitää paikkansa, koska erään vuonna 1528 tapahtuneen perinnönjaon yhteydessä ainoaksi Kustaa Vaasan elossa olevaksi sisarukseksi mainittiin Margareeta.[4]

LähteetMuokkaa

  1. a b Ansedel Cecilia Månsdotter (Eka) www.lennheden.com. Viitattu 18.9.2022. (ruotsiksi)
  2. Nordström, Elsa: ”Eka-släkten”, Svenskt biografiskt lexikon, s. 570. Riksarkivet, 1949. Teoksen verkkoversio.
  3. a b c Lindqvist, Herman: ”Flera grymma avrättningar”, ”Stockholms blodbad”, De vilda Vasarna. Albert Bonniers förlag, 2016. ISBN 978-910-015-496-7. (ruotsiksi)
  4. a b c d e f g Gillingstam, Hans: Ätterna Oxenstierna och Vasa under medeltiden: släkthistoriska studier, s. 724 - 727. Almqvist & Wiksell, Tukholman yliopisto, 1952. urn:nbn:se:su:diva-75155. Teoksen verkkoversio saatavilla Ruotsissa. (ruotsiksi)[vanhentunut linkki]
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.