Eelis Gulin
Eelis Gideon Gulin (vuosina 1906–1919 Pinomaa tai Gulin-Pinomaa; 29. joulukuuta 1893 Mikkeli – 4. elokuuta 1975 Helsinki) oli Helsingin yliopiston Uuden testamentin eksegetiikan professori 1933–1945 ja Tampereen hiippakunnan piispa 1945–1966. Gulinin erityisiä toimialoja olivat kristillinen ylioppilas- ja nuorisotyö sekä ekumeenisten suhteiden solmiminen ja ylläpito. Suomessa hän tuli tunnetuksi myös luomalla suhteita teollisuusseutujen työväestöön. Hän myös kirjoitti useiden raamattuaiheisten tutkimusten lisäksi muun muassa kristillistä etiikkaa käsitteleviä teoksia.
Gulinin vanhemmat olivat rovasti Arthur Gulin ja Bertha Sarlin. Hän valmistui ylioppilaaksi Mikkelin klassillisesta lyseosta vuonna 1912 ja filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1915. Hän suoritti teologian erotutkinnon vuonna 1918 ja hänet vihittiin papiksi Porvoossa vuonna 1920. Hän valmistui edelleen teologian kandidaatiksi vuonna 1919 ja lisensiaatiksi vuonna 1922 sekä väitteli teologian tohtoriksi samoin vuonna 1922. Hän toimi Kristillisen ylioppilasliiton yleissihteerinä vuosina 1917–1927 ja ylimääräisenä pappina Ristiinassa vuonna 1925.[1]
Gulinin teologisista näkemyksistä on Ilkka Antola tehnyt väitöskirjan Historian ja teologian välissä: Eelis Gulin Uuden testamentin tulkitsijana (1997).[2]
Eelis Gulinin veljiä olivat eversti Lauri Gulin ja professori Lennart Pinomaa.
Eelis Gulinin puoliso vuodesta 1920 oli Helmi Gulin (o.s. Koskimies, ent. Forsman, 1879–1965), jonka veli oli jääkärieversti Eino Koskimies.[3]
JulkaisujaMuokkaa
- Maanpakoa varhaisempien profeettojen käsitys siveellisyydestä (1922)
- Israelin profeetat (1922)
- Vanhan testamentin synty ja kokoonpano I–II (1927–1929)
- Die Freude im Neuen Testament (1932–1936)
- Uuden testamentin teologia (1940)
- Markuksen evankeliumi (1944)
- Mannen från Nasaret (1945)
- Paulus från Tarsus (1947)
- Pyhinvaellusretkellä Kreikassa (1951)
- Galatalaiskirje, Filippiläiskirje ja Tessalonikalaiskirjeet (1954)
- Sata päivää Amerikassa (1955)
- Roomalaiskirje (1959)
- Kirkko ja työväenliike (1961)
- Elämän lahjat I–II (1967–1968)
KirjallisuuttaMuokkaa
- Antola, Ilkka: Historian ja teologian välissä: Eelis Gulin Uuden testamentin tulkitsijana. Väitöskirja. Suomen eksegeettisen seuran julkaisuja, 67. Helsinki: Suomen eksegeettinen seura, 1997. ISSN 0356-2786. ISBN 951-9217-22-3.
- Krapu, Jenni: E. G. Gulinin ekumeeninen työ ja ajattelu. Väitöskirja. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 211. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2009. ISSN 0356-0759. ISBN 978-952-5031-54-6. Tiivistelmä.
LähteetMuokkaa
- ↑ Suomen kirkon matrikkeli 1963, s. 108. Helsinki: Suomen Kirkon Pappisliitto, 1963.
- ↑ Yliopisto-lehti | Helsingin yliopisto www.helsinki.fi. Viitattu 22.3.2023.
- ↑ Yrjö Blomstedt ja Matti Klinge (toim.): Paasikiven päiväkirjat, osa 2, s. 536. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1986.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Kortekangas, Paavo: Gulin, Eelis (1893–1975). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 4.5.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
|
Edeltäjä: Aleksi Lehtonen |
Tampereen piispa 1945–1966 |
Seuraaja: Erkki Kansanaho |