Eduard Mörike

saksalainen runoilija

Eduard Mörike (18041875) oli saksalainen runoilija. Hän opiskeli teologiaa ja sai 1834 papinpaikan Cleversulzbachissa. Sairaus pakotti hänet eroamaan tehtävästä. Sittemmin hän asui Mergentheimissä ja vetäytyi 1866 kokonaan yksityiselämän lepoon.[1]

Eduard Mörike
Eduard Mörike
Eduard Mörike
Henkilötiedot
Syntynyt1804
Kuollut1875 (70–71 vuotta)
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Äidinkielisaksa
Tuotannon kielisaksa
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Möriken huomattavin teos on runokokoelma Gedichte (1838), joka asettaa hänet Goethen jälkeisten lyyrikkojen ensi riviin. Niistä aistii välitöntä herkkyyttä, niiden muoto on luonteva, ja ne henkivät kansanomaista teeskentelemättömyyttä. Helmiä hänen runojensa joukossa ovat "Der alte Turmhahn", "Schön Rohtraut", "Das verlassene Mädchen", "Die schöne Buche". Möriken muista teoksista ovat mainittavia novelli "Maler Nolten" ja "Idyll vom Bodensee".[1]

Suomennetut teokset muokkaa

Novelli
  • Kauniin Laun tarina, suom. J. A. Hollo, teoksessa: Saksalaisia kertomuksia romantiikan aikakaudelta, Otava 1952

Suomennetut runot muokkaa

  • "Lumikki" ja "Mustaturkki" onnittelevat, Teoksessa: Kissanystävälle (WSOY 1991)
  • Taikamajakka, Teoksessa: Yrjö Jylhä, Runon pursi (WSOY 1934)
  • Teoksessa: Aale Tynni, Tuhat laulujen vuotta (WSOY 1957, 1974, 2004).
    • Ideaalinen totuus
    • Koitteessa huomenen
  • Teoksessa: Laulujen virta (WSOY 1936)
    • Kaksinlaulu yössä
    • Kevät
    • Papillinen kokemus
    • Rakastetulle
    • Sitä muista, oi sielu
    • Tervehtyminen: erään runokäsikirjoituksen lukemisen jälkeen
    • Virtani
    • Yksinäisyys

Lähteet muokkaa

  1. a b Mörike, Eduard, Tietosanakirja osa 6, palsta 957, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1913

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.