Edistyspuolue (Saksa)

Edistyspuolue (saks. Fortschrittspartei) oli Saksassa 1861–1884 toiminut vapaamielinen puolue. Se syntyi Preussissa ja muodosti 1861–1866 enemmistön edustajakamarissa. Puolue vastusti jyrkästi Otto von Bismarckin sisä- ja ulkopolitiikkaa. Edistyspuolue hajosi Preussin–Itävallan sodan jälkeen 1866, jolloin osa puolueen jäsenistä pyrki yhteistyöhön hallituksen kanssa muodostaen Kansallisvapaamielisen puolueen (Nationalliberale Partei). Jäljelle jäänyt osa puolueesta käytti itsestään edelleen nimitystä Edistyspuolue, ja tätä osaa johtivat Leopold Hoverbeck, Rudolf Virchow ja Benedict Leo Waldeck. Edistyspuolueen kannatus väheni tuntuvasti 1870-luvulla sekä Saksan valtiopäivillä että Preussin maapäivillä. Näihin aikoihin puolue kannatti Bismarckin politiikkaa katolista kirkkoa vastaan, mutta vastusti tämän näkemyksiä suojatullien suhteen. Eugen Richterin johtama Edistyspuolue yhdistyi 1884 Vapaamielisen yhdistyksen kanssa, joka oli eronnut Kansallisvapaamielisestä puolueesta. Uusi puolue otti nimekseen Saksalainen vapaamielinen puolue.[1]

Lähteet muokkaa

  1. Iso tietosanakirja. Osa 2, palsta 1375. Helsinki: Otava, 1931.